No niin. 1kk selvinpäin. Pitäis olla ylpeä itsestään tai edes tyytyväinen, mutta tää apatia vie voiton. Joo joo. Reipas oon kun oon pitäny pintani, ja aion jatkaakin. Ei tee mieli juopotella ja rällätä kuten ennen, aiheuttaa huolia lähimmilleni ja pahoittaa ystävien mieliä känniraivoissani, jättää laskut maksamatta ja haistattaa pitkät siivoukselle - lojua lahnana haisevassa läävässä ja tilata pitsaa krapulaani. Ei, kyllä nyt on kaikkien parempi olla, minunkin, kun olen juomatta. Tämän kirjoitteleminen itse asiassa auttoi siihen tulokseen :). Toivon että muut alkoholistit/suurkuluttajat ajattelis samoin, ainakin kun tylsyys painaa päälle ja rällääminen houkuttais.
Vkl selvinpäin
OnkelNainen80
2244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
että jos tietää, että huomenna kuolee, ei tänään kaduttaisi tämä eletty elämä.
jos olet viettänyt elämästäsi vuosikymmeniä alkoholin kaverina, totta kai joudut aloittamaan puhtaalta pöydältä. Ei se elämä tosta vaan ala hymyillä kun lopettaa kännäämisen. Voit olla varma että vielä vuosienkin kuluttua apatia iskee: nyt sen vaan kestää tarvitsematta heti alkaa täyttämään sitä tyhjyyttä alkoholilla. Suo itsellesi apaattiset hetket ja katsele silloin taivasta, puita, lintuja, mitä vaan, joka tuo mieleesi vapauden tunteen. Sillä oikeasti raittius on vapautta. Anna itsellesi aikaa.