kertokaa mielipiteitä että kellä talotoimittajalla on paras runkorakenne ja eriste ja miksi,kaikki toimittajat tuntuvat kehuvan kovasti omaansa....
runkorakenteiden erot
valinnan vaikeus
207606
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jukka-talo käyttää runkona 200 mm I-palkkia.
Rakenteessa on ns. kylmä silta katkaistu, ja näin saadaan hyvä seinän u-arvo 0,20.
Jotkut sanovat että rakenne on heikompi kuin massiivipuu.
Se ei pidä paikkaansa.
200 mm I-palkki rakenteella voidaan rakentaa jopa 5 m korkeaa seinää.
Massiivipuulla ei voi noin korkeaa rakennetta tehdä.
Tämä vertaus kertoo eron!
"Massiivipuulla ei voi noin korkeaa rakennetta tehdä". Nyt taitaa insinööri lasketella aika pehmeitä, ei se nyt sentää 5 m:ä ole mikään raja massiivipuulle, ehkä jukka-talon "säleelle" se voi hyvinkin olla limitti....
liimapuun ero.
missä kohtaa Jukka talossa on liimapuuta, rungon ns. I-palkki on tehty kuitulevustä.
Minua ei Jukka myyjä vakuuttanut vaikka kertoi tuon saman sadun tuosta 5 metriä korkeasta seinästä. Johan nyt meillä eukkokin tietää että massiivi puusta voi tehdä yli 5 metriä korkean seinän. Mutta Jukan kuitulevy taitaa alkaa jo polvistua.
Minusta Talopaketin myyjän kannattaisi ajatella mitä sanoo ettei sano mitä ajattelee, kun tuo ajatuksen/mielikuvituksen juoksu näkyy olevan vailla todellista pohjaa.
nähnyt noin korkean massiivipuurungon. En kuuna päivänä tekisi kieroutuvasta materiaalista tuollaista viritystä. Onhan tuo jo tutkittukin aikoja sitten. Kevyisiin väliseiniinkään ei massiivipuuta juuri enää käytetä. Tosimies käyttää LIIMAPUUTA. Meillä eukkokin osaa jo erottaa mututietäjät rakennusalan ammattilaisista.
En sanonut että Jukan rakenteessa olisi liimapuuta elementeissä,palkeissa kylläkin käyttävät, kuten muutkin.
Totesin teekkarille, että huomioi massiivipuun ja liimapuun ero!
Enkä myöskään ole myyjä, vaan suunnittelija talomerkeistä riippumattomassa yrityksessä.
Jenkeissä käytetään paljon uumapalkkirakenteita pientalorakentamisessa.(Rakentavat huomattavasti enemmän puutaloja, kuin täällä Suomessa).
Ovat huomanneet että uumapalkkirakenteella voidaan estää puurakenteille tyypillinen "narina".
kyse oli vissiin Jukka talon I-palkki rakenteesta joka ei ole nähnyt sen paremmin liima- kuin Kertapuutakaan vaan on kuitulevyä ja 2x2 puurimaa. Kuitulevyä ja liimapuuta ei pidä sotkea toisiinsa.
Otan osaa kaikkien Jukka talon valinneitten puolesta, itselleni en moista tulitikkuataloa osta.
Liimapuusta tehty runko on sitten asia erikseen, samoin kuin massiivipuu kun käytetään mäntyä kuten näköjään Puutalokymppi käyttää. Mänty ei vääntyile tms. Mutta ihmiselle joka ei ymmärrä kuitulevyn ja liimapuun eroa ei varmaan edes tunnista kuusipuuta ja mäntyä toisistaan ja ovat helposti myyntimiesten höynäytettävissä.
Jenkithän rakentavat talonsa aika useasti kuljetuslavetin päälle, joka on helposti siirrettävissä paikasta toiseen. Tuolloin varmaankin talon rungon on oltava jäykkä jota uumapalkilla saadaan.
Olin jenkeissä viime talvena 10 viikkoa ja tuli tutustuttua heidän rakentamiseensa.
He kyllä rakentavat myös paljon massiivipuusta, mutta tuolloin talo tehdään perustukselle, ei lavetille. Tällöin he käyttävät nimitystä "base ment", jota tapaa he myös arvostavat enemmän.
Puu kuin puu vääntyilee, oli se sitten mäntyä tai kuusta, jos puu on kasvanut hiemankin varjossa.
Puun oksat etsivät aurinkoa kuten muut kasvitkin ja se tekee puun syissä sen kieroutumis elementin.
Vanhaan hyvään aikaan kun tehtiin hirsitaloja, puut käytiin valitsemassa metsästä taloa varten, etsittiin ne suorimmat ja suurimmat puut, jotka olivat saaneet riittävästi valoa, eivätkä olleet muiden puiden varjossa.
Nykyään ei ole aikaa/rahaa käydä valitsemassa puita, varsinkaan suurissa tehtaissa. Sitä ostetaan mitä saadaan, ja puun laatu on sitten mitä on.
kieroutumiseen vaikuttaa vielä ajankohta milloin puu kaadetaan, ennen vanhaan oli sääntö siinäkin. Olikohan se niin että pihkapuu piti kaataa noin 2 viikon kuluttua mustasta kuusta. Eli kuun vaiheetkin vaikuttaa siihen.
Mutta siitä en anna perään että kuusipuu on kyllä kieroontumisherkempää kuin mänty. Varsinkin kun sahataan oksatonta tyvimäntyä.
Minä sahasin kaksi vuotta sitten 60 kuutiota mäntyä 2x5:ksi ja 2x4:ksi, noin 5% on vääntyillyt.
Puut on tuotu venäjältä ja kasvupaikka kuin kaatoajankohtaakin on mahdoton sanoa.
Tein hirsisen pihasauna myös venäjältä tuodusta puusta. Ostin siihen naapurilta pystyyn pitkät ylityshirret, ne kävin itse valkkaamassa ja kaatamassa. Kaadoin ne harvalta kankaalta ja käytin saunaan vain tyvet, ei ole yksikään hirsi kolmen vuoden aikana saunan seinissä kieroillut mihinkään suuntaan. Mutta mielenkiintoinen asia on se että latvat sahuutin lankuiksi, ylimmästä rungon osasta sahattiin 4x4 vajaakanttiparrua ja niistä on yksi kiero kuin korkkiruuvi.
mikään esimerkki miten puurakentaminen pitäisi toteuttaa - siellähän tekevät viellä enemmän sutta kuin Suomessa.
Kyllä totuus on, että kuusi kieroutuu paljon helpommin kuin mänty, Olen tämä todennut vuosien saatossa. Jos joskus teen vielä teen talon, niin kuusta siinä ei käytetä, muuta kuin polttopuuna, vaikka koivu on siihenkin parempaa.
enpä tiedä kellä olis parempi, 25mm runkoleijona tuulensuojana, melkein kaikilla on kipsilevy tuulensuojana. että sillein.
Tuskin Vaajatalo tekee vakiona tuolla seinän U-arvolla taloja. Kyllä yksilöllisesti saa varmaan kaikilta toimittajilta jopa paremmalla ulkoseinän u-arvolla.
olisi tietää, mikä on lämmönläpäisyn kokonaisuus: ikkunat, seinät, alapohja, yläpohja, rakenteiden liittymien vuodot. Samoin paljonko vaikuttaa ylä- tai alapohjan eristepaksuus. Olisipa joku simulointimalli, jolla voisi laskea eri vaihtoehtojen kokonaiskustannusvaikutukset...
Talopaketit on mitä suurinta kusetusta. Jos jaksaa ja on aikaa purkaa auki talopaketit, niin olen sata varma ettei niistä löydy yli 5% hinta eroja minkään välillä. Ihmiset tahtoo olla niin tyhmiä että ne hämääntyvät saunapakettien, pölynimurien, ilmastointikoneiden ja kaikkien asiaan kuulumattomien asioiden kanssa. Silloinko ostaa taloa niin kannattaa laskettaa ulos tarjouksesta kaikki ylimääräinen. Esim. LVI- urakoitsijat ei todellakaan ole innoissaan jos ne ei saa urakassa myytyä konetta, asennuksen hinta vaan on sitten rouheampi
kusetusta ja mikä ei ? LVI-urakoitsijan iloisuus ei suuremmin kiinnosta, minä kun sen hommat maksan. Tietysti saa myydä tavarankin jos on työn kanssa oikean hintainen. Kaikenkaikkiaan ei ole kovinkaan järkevää lähteä itse pilkkomaan niitä urakoita ja "kilpailuttamaan" siinä yleensä tulee pää vetävän käteen. Kyllä se on se kokonaisuus siinä rakennus-savotassa joka loppumetreillä tekee ne erot, useimmiten kokonaisuuden laadussa, ei niinkään hinnassa.
En oikein ymmärtänyt tuota niilon sanomaa miten ne talot oikein ja edullisimmin rakennetaan. Minä tarkoitin että kun esim. saat ilmastointi koneen talopaketin yhteydessä ja sitten pyydät tarjouksen LVI asennuksesta, urakoitsija laittaa isomman asennushinnan kun ei saanut myytyä sinulle kova katteista konetta.
Ja yksi asia olis hyvä myös Niilon tietää että kilpailutus on ainoa keino saada kustannukset edes jossain määrin kuriin.
Paljon kuulee kuinka kannattaa kilpailuttaa, mutta kyllä karu totuus tuntuu olevan, ettei ketään paljon kiinnosta laskea tarjouksia yhdelle vaivaiselle ok-taloprojektille, kun töitä on muutenkin liiaksi asti.
Edellisiin kommentoisin että erot talopakettien välillä on tosiaan melko pieniä, kunhan saa vain sisällön samaksi.
Urakoiden kilpailuttamisesta olen samaa mieltä edellisen kanssa. Hyvät miehet eivät hinnoistaan tingi, koska heillä on hommia riittämiin ja he tietävät arvonsa. Huonot, joille töitä ei tahdo riittää, voivat tehdä halvemmalla, mutta tietysti ilman kuitta, ettei tulee takuuongelmia.