pääsee ainoastaan kun punnitsee oman elämäntilanteen ja tekee tarvittavat korjaukset. Mieti ensin milloin masennuksesi alkoi, syyt siihen, sitten tee kaikkesi millä pääset syistä niin voit parantua. Ehkä tarvitset siihen toisen ihmisen, terapeutin, lääkkeet tai jos vielä on voimaa, niin tahdonvoimalla pärjää.
Uskon, että yksi suurimpia syitä masennukseen on stressin sietämättömyys, huono parisuhde, työttömyys tai konfliktit töissä, yksinäisyys. Kun elämässä ei tunnu olevan enää mitään mieltä, niin siitä on vaikea yksin päästä ylös. Se suo on loputon. Mutta jos karsit yhden syyn kerrallaan masennukseesi pois, voit ehkä parantua siitä.
Sen sijaan että luovutat, ajattele sitä että jokainen meistä joutuu samankaltaisten ongelmien eteen ja miettimään miten päästä pinnalle takaisin. Me tiputaan, mutta on noustava ylös. Et ole yksin ongelminesi!
Masennuksesta voi toipua, jos elämänhalua on vielä jäljellä. Jos edes yksi asia tuottaa hymyn kasvoillesi, et ole vielä toivottomassa tilassa. Etsi näitä ilon pilkahduksia tietoisesti päivääsi. Tarkkaile lapsia lähelläsi niin voit saada herätyksen elämääsi. Voi sitä ilon määrää mitä lapsista voi tarttua omaan elämääsi. Koita miettiä asioista aina ne myönteiset puolet vaikka väkisin!
Onnea ja voimia elämän taipaleellesi. Mieti sitä, että kuka sinut sieltä suosta nostaa jos et sinä itse. Kuka sinulle sen syyn antaa elää, jos et sinä itse. Elämä on jatkuvaa seikkailua ja taistelua. Otetaan siitä kaikki mahdollinen irti!
Olipa ongelmasi opiskelu, työ, vanhemmat, suhde poikakaveriin, yleinen sapetus, niin kaikesta voi selvitä! Mikään ei ole niin paha asia, että sen vuoksi pitää itsensä tappaa. Etsi elämäsi jokaiselle päivälle jokin seikkailu. Ota tehtäväksesi suoriutua edes yhdestä asiasta päivittäin. Tee yksi asia kerrallaan. Sinä elät sinun elämääsi, et kenenkään toisen. Vain sinä voit tehdä omasta puolestasi sen päätöksen, haluatko elää elämäsi surullisena ja masentuneena, vai iloisena ja onnellisena.
Onnellisena eläminenkin on valinta! Tee se valinta tänään!
T: masentunut toipilas
Uskon, että yksi suurimpia syitä masennukseen on stressin sietämättömyys, huono parisuhde, työttömyys tai konfliktit töissä, yksinäisyys. Kun elämässä ei tunnu olevan enää mitään mieltä, niin siitä on vaikea yksin päästä ylös. Se suo on loputon. Mutta jos karsit yhden syyn kerrallaan masennukseesi pois, voit ehkä parantua siitä.
Sen sijaan että luovutat, ajattele sitä että jokainen meistä joutuu samankaltaisten ongelmien eteen ja miettimään miten päästä pinnalle takaisin. Me tiputaan, mutta on noustava ylös. Et ole yksin ongelminesi!
Masennuksesta voi toipua, jos elämänhalua on vielä jäljellä. Jos edes yksi asia tuottaa hymyn kasvoillesi, et ole vielä toivottomassa tilassa. Etsi näitä ilon pilkahduksia tietoisesti päivääsi. Tarkkaile lapsia lähelläsi niin voit saada herätyksen elämääsi. Voi sitä ilon määrää mitä lapsista voi tarttua omaan elämääsi. Koita miettiä asioista aina ne myönteiset puolet vaikka väkisin!
Onnea ja voimia elämän taipaleellesi. Mieti sitä, että kuka sinut sieltä suosta nostaa jos et sinä itse. Kuka sinulle sen syyn antaa elää, jos et sinä itse. Elämä on jatkuvaa seikkailua ja taistelua. Otetaan siitä kaikki mahdollinen irti!
Olipa ongelmasi opiskelu, työ, vanhemmat, suhde poikakaveriin, yleinen sapetus, niin kaikesta voi selvitä! Mikään ei ole niin paha asia, että sen vuoksi pitää itsensä tappaa. Etsi elämäsi jokaiselle päivälle jokin seikkailu. Ota tehtäväksesi suoriutua edes yhdestä asiasta päivittäin. Tee yksi asia kerrallaan. Sinä elät sinun elämääsi, et kenenkään toisen. Vain sinä voit tehdä omasta puolestasi sen päätöksen, haluatko elää elämäsi surullisena ja masentuneena, vai iloisena ja onnellisena.
Onnellisena eläminenkin on valinta! Tee se valinta tänään!
T: masentunut toipilas
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lisäisin tuohon hyvään selvitykseen >
Jos olet pitkään ollut lääkityksessä ja elämäntilanne on LÄPIPÄÄSEMÄTÖN? omasta mielestäsi, on kuntoutuskoti lyhytaikaiseti hyvä ratkaisu.
Siellä on hoitajat paikalla ja selvitetään lääkitys ja koko elämän tilanteet > sen syyt ja seuraukset. Ja on vertaistukea. > Ymmärtäviä.
Neljän seinän sisälle, omaan kotiin, ei kannata LUKKIUTUA. Tilanne ahdistaa päivä päivältä entistä enemmän. Alkaa pelkäämään ihmisiä! ja jopa omaa varjoaan?
Apua saa jokainen, joka on sitä valmis vastaanottamaan! Märehtiminen ja murehtiminen ei kannata.
Pitää vain puhua oikeille henkilöille? oikeassa paikassa?
Kirj. Kaiken kokenut > Nykyään ilman lääkkeitä ja sosiaalinen, avoin henkilö. Tulen juttuun kaikkien kanssa.
Mun masennus puhkesi kun esikoinin lähti 15-vuotiaana toiselle paikkakunnalle lukioon. Samoin lähti keskimmäinen ja kuopus. Sitten vielä mies tahtoo avioeron. En voi mitenkään saada takaisin sitä mikä oli ennen. Nyt olen masennuksesta sairaseläkkeellä ja eläke on tosi pieni.
lapset lähtevät kyllä aina kotoa.
Se on vain elämän yksi tosiasia.
Saathan sinä tavata heitä vieläkin.
Ethän joudu olemaan heistä erossa.
Pienillä elämän muutoksilla elämästä saa vähän mielekkäämpää.
hkäpä liikunnallinen harrastus oisi hyvä.
Ja ainahan voit ehdottaa miehellesi jos menisitte vaikka käymään yhdessä uimaan tai hölkkäämään.
Kyllä kaikki järjestyy :)
Kuule oletko miettinyt, että avioerosi saattaa johtua masennuksestasi? Tulee aika kun on pakko antaa menneiden olla ja on keskityttävä nykyhetkeen. On lopetettava se murehtiminen ja otettava valta omiin käsiin. Vain sinä voit päästää itsesi masennuspeikon käsistä, ei kukaan muu. Voit olla ikuisesti hamaan loppuun saakka tuon mörön vankina, jos niin haluat. Jos et halua, niin herää, ehkä voit vielä pelastaa avioliittosi. Jos et, niin ainakin oman elämäsi ja siinä samalla sinusta on enemmän iloa myös lapsillesi, joita sinulta ei kai voi viedä kukaan! Tsemppiä parannuksen tielle!
jos joudun jämähtämään paikoilleni. Ajatus samasta työpaikasta ja paikkakunnasta loppuelämän ajan saa minut itkemään. Ja jos olis vielä tylsä mies rinnalla, niin ei Jeesus.