lapsi eri huoneessa

don ht

Esikoinen juuri tulossa ja tilanpuute ratkaisun vuoksi lapsen sänky on alusta alkaen omassa huoneessaan.

Kertokaa te joilla lapsi jo on, että minkälaisia etuja / haittoja tästä on.

14

1094

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ....

      Etuna se että saa nukkua kun pieni ähisee, murisee, örisee jne toisaalla. Vauvat voivat olla äänekkäitä ensikuukausina. Itselläni on samassa huoneessa vauva , koen sen helpommaksi kun ei tarvi pomppia yöllä toiseen huoneeseen hoitamaan. Omani heräili ekoina 5kk usein ja olisin saanut laukata vähänväliä vauvanhuoneeseen. Joskus ollaan jouduttu nukkumaan erillään enkä pitänyt siitä ravaamisesta. Vauvat ovat erilaisia, joku nukkuu paremmin itsekseen ja toinen samassa huoneessa.

      • paljon haittoja

        Vauva mahtuu hyvin parisänkyyn vanhempien kanssa. Omaa pinnasänkyä ei tarvita lainkaan. Päiväunia voi nukkua esim. vaunuissa.

        Haittoja omassa huoneessa:

        - Vauva on neurologisesti ja kehityksellisesti epäkypsä nukkumaan yksin. McKennan tutkimustulokset tukevat sitä oletusta, äidin lähellä nukkuminen aktivoi vauvaa hengittämään. Kun vauvan hengitys katkeaa, äiti ehkä tiedostamattaan liikahtaa, mikä taas havahduttaa vauvaa sen verran, että hengitys taas jatkuu. Vauva tuntee patjan välityksellä äidin hengityksen sekä kuulee sen rytmin, mikä auttaa vauvaa rytmittämään omaa hengitystään. Yksin nukkuvalla vauvalla tätä valvontamekanismia ei ole.

        - Myös äidin voi sanoa olevan "kehityksellisesti epäkypsä" nukkumaan erossa vauvasta. Äiti todennäköisesti heräilee ainakin aluksi useita kertoja yössä tarkistamaan, vieläkö vauva hengittää. Jokaisesta risauksesta äiti on hetkessä vauvan sängyn vieressä, ja pahimmassa tapauksessa vauva säikähtää tätä hämärästä ilmestyvää pörrötukkaista aavetta ja herää itkemään. Onhan paljon helpompaa vain ojentaa kätensä ja laskea se rauhoittavasti vauvan päälle ja jatkaa unia.

        - Tulosten mukaan yhdessä nukkuminen lisäsi kokonaisunimäärää riippumatta siitä, oliko siihen aikaisempaa tottumusta vai ei. Yhdessä nukkuminen pidensi imetysaikaa ja -tiheyttä, ja vauva ilmaisi itkien nälkäänsä vain erikseen nukkuessa.

        - Yöllä erittyy myös melatoniini-hormonia, joka puolestaan auttaa sekä vauvaa että äitiä pääsemään nopeasti takaisin uneen. Näin siis luonnollinen pyörä pyörii: Kun vauva alkaa antaa merkkejä heräämisestä tai jo vähän ennen sitä, äiti puolittain havahtuu, tarjoaa rintaa, vauva imee, prolaktiinia ja melatoniinia erittyy, molemmat nukahtavat saman tien uudelleen.

        - Imetyksen mekanismit suosivat myös mahdollisimman luonnonmukaista, vauvan tarpeista lähtevää lähestymistapaa, jossa vauva on mahdollisimman paljon äidin lähellä, saa imeä niin usein kuin haluaa ja niin kauan kerrallaan kuin haluaa. Luonnollisena jatkumona tässä prosessissa on se, että vauva saa myös öisin imeä rajoituksetta. Kun vauva nukkuu äidin vieressä, vauvan ja äidin unisyklit synkronoituvat. Näin ollen kun vauva herää imemään, on äitikin todennäköisimmin kevyen unen vaiheessa eikä herääminen ole niin vaikeaa kuin syvästä unesta.

        - Erillään nukkuminen on ennen kaikkea sosiaalinen tapa, joka ei pohjaudu ihmisen biologisiin tarpeisiin. Muihin nisäkkäisiin verrattuna ihmisvauva on neurologisesti kypsymätön, ja siksi jatkuva läheisyys äidin kanssa päivin ja öin on tarpeen maksimoimaan eloonjäämisen ja hyvinvoinnin. Vauvan kevyempi uni, lyhyemmät unisyklit ja tiheämmät heräämiset palvelevat kaikki näitä tarpeita. Äidin läheisyys ja välitön tarpeidentyydytys niinikään turvaavat elämän alkutaivalta.

        Suurimmassa osassa maailmaa lapset nukkuvat yhä äitiensä tai perheidensä kanssa. Länsimaissa alettiin lapsia nukuttaa erillään 1800-luvulla, aluksi ylemmissä sosiaaliluokissa. Kuten monet muutkin asiat, tapa alkoi levitä laajemminkin. Mäkelällä on selkeä mielipide: "Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin". Tämä tapa perustuu hänen mielestään puhtaasti aikuisen tarpeeseen: "Nisäkäspennun paikka on emon ihoa vasten". Emolla hän tarkoittaa niin isää kuin äitiäkin, tai muuta läheistä aikuista.

        - Aikuisen läheisyys auttaa lapsen epäkypsää hermostoa itsesäätelyyn unen aikana. Se voi jopa vähentää kätkytkuoleman riskiä estämällä lasta vaipumasta liian syvään uneen Vanhemman hengitys myös rytmittää lapsen hengitystä.

        Jotta vanhemmat voisivat säädellä lapsensa sisäistä tilaa, heidän on oltava fyysisesti läsnä, kosketusetäisyydellä. Pienen vauvan hermojärjestelmä ei vielä ole kehittynyt sille tasolle, että hän pystyisi keskellä yötä havahtuessaan vakuuttumaan itsenäisesti siitä, että kaikki on hyvin. Vasta noin puolitoistavuotias on tähän valmis, jotkut vasta paljon myöhemmin. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä toteaakin: "Perhepeti on ehdottomasti ihmisen psykobiologian kannalta perusmalli."

        - Perhepedissä tai samassa huoneessa nukkuvat vanhemmat ja lapset nukkuvat yleensä paremmin. Koska äiti on lähellä, lapsen ei tarvitse herätä täydellisesti ja itkeä saadakseen huomiota. Äiti voi hoitaa vauvaa ennen kuin kumpikaan on täysin hereillä. Tämä taas vähentää äidin väsymyksen tunnetta. Lähekkäin nukkuminen edistää myös imetystä. Perhepedissä nukkuvat äidit imettävät keskimäärin kaksi kertaa pidempään kuin muut äidit. Muiden rintaruokinnan etujen lisäksi yölliset imetykset lisäävät hapen virtausta, mitä on hyväksi kasvulle ja vastustuskyvylle. Monet puolivuotiaat pärjäävät yön yli ilman syöttöjä, mutta yhtä monet alle vuoden ikäiset tarvitsevat aterian viimeistään aamuyöllä.

        - Suurimmalle osalle, jopa 90 %:lle maailman ihmisistä perhepeti on itsestään selvä osa vauvaperheen elämää. Perhepeti nähdään myös imetystä tukevana toimintamallina. Äidinmaito sulaa nopeasti ainutlaatuisen koostumuksensa takia. Siksi rintaruokitut vauvat tarvitsevat ruokaa usein, joten äidin on pysyttävä vauvan lähellä päivin ja öin. Yösyötöt saattavat olla yksi luonnon mekanismeista suojata vauvaa liian syvältä ja liian pitkältä unelta, josta vielä kehittymättömät säätelymekanismit eivät saa vauvaa hereille. Jos vauva nukkuu yksin omassa sängyssään, mahdollisesti jopa omassa huoneessaan, hän ei välttämättä heräile yhtä helposti.

        - McKennan mukaan vauvojen unta säätelee samassa huoneessa ja sängyssä nukkuvien hengitys, vauva tahdistuu äidin (yleensä vauvan vieressä nukkuja on äiti) hengityksestä ja liikkeistä. Tämä ilmiö saattaa olla yhteydessä kätkytkuolemiin, joskin niihin vaikuttavat todennäköisesti lukuisat muutkin tekijät. On kuitenkin viitteitä siitä, että joissain tapauksissa yksin nukkuva vauva saattaa vaipua liian syvään uneen, koska hänellä ei ole vierellään "tahdistajaa".

        - Paras keino jaksaa yöimetyksiä on tehdä niistä itselleen mahdollisimman helppoja, hyväksyä ne vauvalle tarpeellisina ja elämänvaiheeseen kuuluvina. Yleensä tämä tarkoittaa, ettei juokse toiseen huoneeseen imettämään istualleen. Useat äidit pitävät helpoimpana tapana ottaa vauva viereen nukkumaan, joko omaan sänkyyn tai nk. sivuvaunuun, jolloin imetys on helppo toteuttaa makuulleen. Jos yöllä joutuu nousemaan, herää enemmän ja uudelleen uneen pääsy on vaikeampaa. Itse imetys myös vapauttaa hormoneja, jotka saavat äidin yleensä helposti nukahtamaan imetyksen aikana. Monesta syystä ei siis ole järkevää yrittää pysytellä hereillä yöimetyksien aikana - mikä taas on pakko tehdä, jos imettää istualleen tai jopa eri huoneessa. Istuen imettämistä voisi jopa pitää turvallisuusriskinä, koska vauva saattaa tipahtaa äidin nukahtaessa.

        - Tapansa kullakin, mutta kokeilla aina kannattaa. Perhepedissä nukkuminen on loppujen lopuksi myös aika yleistä, vaikka harva sitä enempää ajattelee tai asiaa mainostaa. Useimmat suomalaiset vain ovat aika käytännöllisiä, joten erityisesti aivan pienet vauvat päätyvät usein äitien kainaloon. Isistä on sanottava, että yleensä he nukkuvat todella hyvin lastensa vieressä ;-) – eritoten, jos menevät heidän kanssaan nukkumaan. Kaikilla isillä ei kuitenkaan ole äitien vaistoja, joten jokaisen naisen on itse miehensä parhaiten tuntien ratkaistava voiko vauva nukkua keskellä, vai esim. äidin ja seinän välissä.

        Lähteet:
        http://www.babyidea.fi/imetys/ipalsta/perhepeti.html

        http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml

        http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=95&Itemid=139

        http://blogit.hernekeppi.fi/index.php?itemid=204


      • vauvan hengitystä
        paljon haittoja kirjoitti:

        Vauva mahtuu hyvin parisänkyyn vanhempien kanssa. Omaa pinnasänkyä ei tarvita lainkaan. Päiväunia voi nukkua esim. vaunuissa.

        Haittoja omassa huoneessa:

        - Vauva on neurologisesti ja kehityksellisesti epäkypsä nukkumaan yksin. McKennan tutkimustulokset tukevat sitä oletusta, äidin lähellä nukkuminen aktivoi vauvaa hengittämään. Kun vauvan hengitys katkeaa, äiti ehkä tiedostamattaan liikahtaa, mikä taas havahduttaa vauvaa sen verran, että hengitys taas jatkuu. Vauva tuntee patjan välityksellä äidin hengityksen sekä kuulee sen rytmin, mikä auttaa vauvaa rytmittämään omaa hengitystään. Yksin nukkuvalla vauvalla tätä valvontamekanismia ei ole.

        - Myös äidin voi sanoa olevan "kehityksellisesti epäkypsä" nukkumaan erossa vauvasta. Äiti todennäköisesti heräilee ainakin aluksi useita kertoja yössä tarkistamaan, vieläkö vauva hengittää. Jokaisesta risauksesta äiti on hetkessä vauvan sängyn vieressä, ja pahimmassa tapauksessa vauva säikähtää tätä hämärästä ilmestyvää pörrötukkaista aavetta ja herää itkemään. Onhan paljon helpompaa vain ojentaa kätensä ja laskea se rauhoittavasti vauvan päälle ja jatkaa unia.

        - Tulosten mukaan yhdessä nukkuminen lisäsi kokonaisunimäärää riippumatta siitä, oliko siihen aikaisempaa tottumusta vai ei. Yhdessä nukkuminen pidensi imetysaikaa ja -tiheyttä, ja vauva ilmaisi itkien nälkäänsä vain erikseen nukkuessa.

        - Yöllä erittyy myös melatoniini-hormonia, joka puolestaan auttaa sekä vauvaa että äitiä pääsemään nopeasti takaisin uneen. Näin siis luonnollinen pyörä pyörii: Kun vauva alkaa antaa merkkejä heräämisestä tai jo vähän ennen sitä, äiti puolittain havahtuu, tarjoaa rintaa, vauva imee, prolaktiinia ja melatoniinia erittyy, molemmat nukahtavat saman tien uudelleen.

        - Imetyksen mekanismit suosivat myös mahdollisimman luonnonmukaista, vauvan tarpeista lähtevää lähestymistapaa, jossa vauva on mahdollisimman paljon äidin lähellä, saa imeä niin usein kuin haluaa ja niin kauan kerrallaan kuin haluaa. Luonnollisena jatkumona tässä prosessissa on se, että vauva saa myös öisin imeä rajoituksetta. Kun vauva nukkuu äidin vieressä, vauvan ja äidin unisyklit synkronoituvat. Näin ollen kun vauva herää imemään, on äitikin todennäköisimmin kevyen unen vaiheessa eikä herääminen ole niin vaikeaa kuin syvästä unesta.

        - Erillään nukkuminen on ennen kaikkea sosiaalinen tapa, joka ei pohjaudu ihmisen biologisiin tarpeisiin. Muihin nisäkkäisiin verrattuna ihmisvauva on neurologisesti kypsymätön, ja siksi jatkuva läheisyys äidin kanssa päivin ja öin on tarpeen maksimoimaan eloonjäämisen ja hyvinvoinnin. Vauvan kevyempi uni, lyhyemmät unisyklit ja tiheämmät heräämiset palvelevat kaikki näitä tarpeita. Äidin läheisyys ja välitön tarpeidentyydytys niinikään turvaavat elämän alkutaivalta.

        Suurimmassa osassa maailmaa lapset nukkuvat yhä äitiensä tai perheidensä kanssa. Länsimaissa alettiin lapsia nukuttaa erillään 1800-luvulla, aluksi ylemmissä sosiaaliluokissa. Kuten monet muutkin asiat, tapa alkoi levitä laajemminkin. Mäkelällä on selkeä mielipide: "Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin". Tämä tapa perustuu hänen mielestään puhtaasti aikuisen tarpeeseen: "Nisäkäspennun paikka on emon ihoa vasten". Emolla hän tarkoittaa niin isää kuin äitiäkin, tai muuta läheistä aikuista.

        - Aikuisen läheisyys auttaa lapsen epäkypsää hermostoa itsesäätelyyn unen aikana. Se voi jopa vähentää kätkytkuoleman riskiä estämällä lasta vaipumasta liian syvään uneen Vanhemman hengitys myös rytmittää lapsen hengitystä.

        Jotta vanhemmat voisivat säädellä lapsensa sisäistä tilaa, heidän on oltava fyysisesti läsnä, kosketusetäisyydellä. Pienen vauvan hermojärjestelmä ei vielä ole kehittynyt sille tasolle, että hän pystyisi keskellä yötä havahtuessaan vakuuttumaan itsenäisesti siitä, että kaikki on hyvin. Vasta noin puolitoistavuotias on tähän valmis, jotkut vasta paljon myöhemmin. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä toteaakin: "Perhepeti on ehdottomasti ihmisen psykobiologian kannalta perusmalli."

        - Perhepedissä tai samassa huoneessa nukkuvat vanhemmat ja lapset nukkuvat yleensä paremmin. Koska äiti on lähellä, lapsen ei tarvitse herätä täydellisesti ja itkeä saadakseen huomiota. Äiti voi hoitaa vauvaa ennen kuin kumpikaan on täysin hereillä. Tämä taas vähentää äidin väsymyksen tunnetta. Lähekkäin nukkuminen edistää myös imetystä. Perhepedissä nukkuvat äidit imettävät keskimäärin kaksi kertaa pidempään kuin muut äidit. Muiden rintaruokinnan etujen lisäksi yölliset imetykset lisäävät hapen virtausta, mitä on hyväksi kasvulle ja vastustuskyvylle. Monet puolivuotiaat pärjäävät yön yli ilman syöttöjä, mutta yhtä monet alle vuoden ikäiset tarvitsevat aterian viimeistään aamuyöllä.

        - Suurimmalle osalle, jopa 90 %:lle maailman ihmisistä perhepeti on itsestään selvä osa vauvaperheen elämää. Perhepeti nähdään myös imetystä tukevana toimintamallina. Äidinmaito sulaa nopeasti ainutlaatuisen koostumuksensa takia. Siksi rintaruokitut vauvat tarvitsevat ruokaa usein, joten äidin on pysyttävä vauvan lähellä päivin ja öin. Yösyötöt saattavat olla yksi luonnon mekanismeista suojata vauvaa liian syvältä ja liian pitkältä unelta, josta vielä kehittymättömät säätelymekanismit eivät saa vauvaa hereille. Jos vauva nukkuu yksin omassa sängyssään, mahdollisesti jopa omassa huoneessaan, hän ei välttämättä heräile yhtä helposti.

        - McKennan mukaan vauvojen unta säätelee samassa huoneessa ja sängyssä nukkuvien hengitys, vauva tahdistuu äidin (yleensä vauvan vieressä nukkuja on äiti) hengityksestä ja liikkeistä. Tämä ilmiö saattaa olla yhteydessä kätkytkuolemiin, joskin niihin vaikuttavat todennäköisesti lukuisat muutkin tekijät. On kuitenkin viitteitä siitä, että joissain tapauksissa yksin nukkuva vauva saattaa vaipua liian syvään uneen, koska hänellä ei ole vierellään "tahdistajaa".

        - Paras keino jaksaa yöimetyksiä on tehdä niistä itselleen mahdollisimman helppoja, hyväksyä ne vauvalle tarpeellisina ja elämänvaiheeseen kuuluvina. Yleensä tämä tarkoittaa, ettei juokse toiseen huoneeseen imettämään istualleen. Useat äidit pitävät helpoimpana tapana ottaa vauva viereen nukkumaan, joko omaan sänkyyn tai nk. sivuvaunuun, jolloin imetys on helppo toteuttaa makuulleen. Jos yöllä joutuu nousemaan, herää enemmän ja uudelleen uneen pääsy on vaikeampaa. Itse imetys myös vapauttaa hormoneja, jotka saavat äidin yleensä helposti nukahtamaan imetyksen aikana. Monesta syystä ei siis ole järkevää yrittää pysytellä hereillä yöimetyksien aikana - mikä taas on pakko tehdä, jos imettää istualleen tai jopa eri huoneessa. Istuen imettämistä voisi jopa pitää turvallisuusriskinä, koska vauva saattaa tipahtaa äidin nukahtaessa.

        - Tapansa kullakin, mutta kokeilla aina kannattaa. Perhepedissä nukkuminen on loppujen lopuksi myös aika yleistä, vaikka harva sitä enempää ajattelee tai asiaa mainostaa. Useimmat suomalaiset vain ovat aika käytännöllisiä, joten erityisesti aivan pienet vauvat päätyvät usein äitien kainaloon. Isistä on sanottava, että yleensä he nukkuvat todella hyvin lastensa vieressä ;-) – eritoten, jos menevät heidän kanssaan nukkumaan. Kaikilla isillä ei kuitenkaan ole äitien vaistoja, joten jokaisen naisen on itse miehensä parhaiten tuntien ratkaistava voiko vauva nukkua keskellä, vai esim. äidin ja seinän välissä.

        Lähteet:
        http://www.babyidea.fi/imetys/ipalsta/perhepeti.html

        http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml

        http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=95&Itemid=139

        http://blogit.hernekeppi.fi/index.php?itemid=204

        Vauvat nukkuvat parhaiten äitiensä läheisyydessä, koska heidän tarpeensa tulevat näin nopeammin tyydytetyiksi ja he ovat rentoutuneempia. Vauvojen uni on ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana hyvin erilaista kuin aikuisten, esimerkiksi REM-unen osuus on suurempi kuin aikuisilla. Vauvan kypsymättömät aivot eivät aluksi osaa säädellä hengitystä, joka vaihtelee erilaisten unijaksojen mukaan, mutta vauvat osaavat kyllä mukauttaa hengityksensä äidin hengityksen ja unirytmin mukaiseksi. Kyvyllä saattaa olla kätkytkuolemia ennaltaehkäisevä vaikutus, yksin nukkuvilla vauvoilla hengityksen "tahdistaja" puuttuu. Yksin nukkuvat vauvat vaipuvat syvempään uneen ja heidän yhtäjaksoiset unijaksonsa ovat pidempiä kuin yhdessä vanhempien kanssa nukkuvilla vauvoilla.

        Jos äidin ja lapsen unirytmi on sama, äiti ei väsy kohtuuttomasti, koska hän havahtuu yöllä ruokkimaan vauvaansa molempien unen ollessa keveimmillään. Yösyöttöihin ei kulu paljon aikaa, ja äiti saa nukuttua pidempiä yhtäjaksoisia unijaksoja.

        Terveiden pienten lasten uniongelmat ovat länsimainen ilmiö. Vauva itkee ja on levoton öisin, jos hän joutuu nukkumaan kaukana vanhemmistaan. Vauvan maailma on tässä ja nyt, hän ei osaa odottaa. Vauva ei voi lohduttautua ajatuksella "äiti tulee pian takaisin", koska elää vain hetkeä, jolloin on täydellisen yksin ja vailla suojaa.

        Aikakäsitys kehittyy hitaasti. 5-vuotias osaa odottaa seuraavaan päivään, 10-vuotias pystyy odottamaan "seuraavaan synttäriin", ja vasta aikuisena ihminen pystyy suhteuttamaan pidempiä ajanjaksoja koko elämäänsä nähden.

        Perheen nukkuminen yhdessä on tavallista suuressa osassa maailmaa ja useissa erilaisissa kulttuureissa. Vain teollistuneissa länsimaissa perheenjäsenet nukkuvat erillään.

        Valkoihoisten amerikkalaisvanhempien ja guatemalalaisten maya-intiaanien jälkeläisten vauvojen nukkumistavat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Maya-vauvat nukahtavat silloin kun heitä alkaa nukuttaa ja nukkuvat yhdessä äitinsä kanssa. Isä ja perheen muut sisarukset nukkuvat lähellä tai samassa vuoteessa. Äidit eivät pidä lukua yöimetyksistä, koska eivät häiriinny niistä.

        Amerikkalaisista äideistä melkein kaikki joutuvat valvomaan öisin vauvoja hoitaessaan. Suurin osa vauvoista nukkuu omassa sängyssä alusta saakka ja 6 kk ikään mennessä melkein kaikki vauvat on yleensä siirretty nukkumaan omaan huoneeseen. Vauvojen nukuttamiseen käytetään runsaasti aikaa sekä erilaisia apuvälineitä ja kikkoja: kehtoja, iltasatuja, yövaatteita, peseytymisrituaaleja ja leluja.

        Maya-vanhemmat järkyttyvät kuullessaan, että amerikkalaisvauvat jätetään yksin nukkumaan, kun taas amerikkalaisvanhemmat uskovat, että yhdessä nukkuminen saattaa olla vahingollista lapsen henkisen kehityksen kannalta, ja vieressä nukutetusta lapsesta ei tule riittävän itsenäistä.


      • don ht
        paljon haittoja kirjoitti:

        Vauva mahtuu hyvin parisänkyyn vanhempien kanssa. Omaa pinnasänkyä ei tarvita lainkaan. Päiväunia voi nukkua esim. vaunuissa.

        Haittoja omassa huoneessa:

        - Vauva on neurologisesti ja kehityksellisesti epäkypsä nukkumaan yksin. McKennan tutkimustulokset tukevat sitä oletusta, äidin lähellä nukkuminen aktivoi vauvaa hengittämään. Kun vauvan hengitys katkeaa, äiti ehkä tiedostamattaan liikahtaa, mikä taas havahduttaa vauvaa sen verran, että hengitys taas jatkuu. Vauva tuntee patjan välityksellä äidin hengityksen sekä kuulee sen rytmin, mikä auttaa vauvaa rytmittämään omaa hengitystään. Yksin nukkuvalla vauvalla tätä valvontamekanismia ei ole.

        - Myös äidin voi sanoa olevan "kehityksellisesti epäkypsä" nukkumaan erossa vauvasta. Äiti todennäköisesti heräilee ainakin aluksi useita kertoja yössä tarkistamaan, vieläkö vauva hengittää. Jokaisesta risauksesta äiti on hetkessä vauvan sängyn vieressä, ja pahimmassa tapauksessa vauva säikähtää tätä hämärästä ilmestyvää pörrötukkaista aavetta ja herää itkemään. Onhan paljon helpompaa vain ojentaa kätensä ja laskea se rauhoittavasti vauvan päälle ja jatkaa unia.

        - Tulosten mukaan yhdessä nukkuminen lisäsi kokonaisunimäärää riippumatta siitä, oliko siihen aikaisempaa tottumusta vai ei. Yhdessä nukkuminen pidensi imetysaikaa ja -tiheyttä, ja vauva ilmaisi itkien nälkäänsä vain erikseen nukkuessa.

        - Yöllä erittyy myös melatoniini-hormonia, joka puolestaan auttaa sekä vauvaa että äitiä pääsemään nopeasti takaisin uneen. Näin siis luonnollinen pyörä pyörii: Kun vauva alkaa antaa merkkejä heräämisestä tai jo vähän ennen sitä, äiti puolittain havahtuu, tarjoaa rintaa, vauva imee, prolaktiinia ja melatoniinia erittyy, molemmat nukahtavat saman tien uudelleen.

        - Imetyksen mekanismit suosivat myös mahdollisimman luonnonmukaista, vauvan tarpeista lähtevää lähestymistapaa, jossa vauva on mahdollisimman paljon äidin lähellä, saa imeä niin usein kuin haluaa ja niin kauan kerrallaan kuin haluaa. Luonnollisena jatkumona tässä prosessissa on se, että vauva saa myös öisin imeä rajoituksetta. Kun vauva nukkuu äidin vieressä, vauvan ja äidin unisyklit synkronoituvat. Näin ollen kun vauva herää imemään, on äitikin todennäköisimmin kevyen unen vaiheessa eikä herääminen ole niin vaikeaa kuin syvästä unesta.

        - Erillään nukkuminen on ennen kaikkea sosiaalinen tapa, joka ei pohjaudu ihmisen biologisiin tarpeisiin. Muihin nisäkkäisiin verrattuna ihmisvauva on neurologisesti kypsymätön, ja siksi jatkuva läheisyys äidin kanssa päivin ja öin on tarpeen maksimoimaan eloonjäämisen ja hyvinvoinnin. Vauvan kevyempi uni, lyhyemmät unisyklit ja tiheämmät heräämiset palvelevat kaikki näitä tarpeita. Äidin läheisyys ja välitön tarpeidentyydytys niinikään turvaavat elämän alkutaivalta.

        Suurimmassa osassa maailmaa lapset nukkuvat yhä äitiensä tai perheidensä kanssa. Länsimaissa alettiin lapsia nukuttaa erillään 1800-luvulla, aluksi ylemmissä sosiaaliluokissa. Kuten monet muutkin asiat, tapa alkoi levitä laajemminkin. Mäkelällä on selkeä mielipide: "Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin". Tämä tapa perustuu hänen mielestään puhtaasti aikuisen tarpeeseen: "Nisäkäspennun paikka on emon ihoa vasten". Emolla hän tarkoittaa niin isää kuin äitiäkin, tai muuta läheistä aikuista.

        - Aikuisen läheisyys auttaa lapsen epäkypsää hermostoa itsesäätelyyn unen aikana. Se voi jopa vähentää kätkytkuoleman riskiä estämällä lasta vaipumasta liian syvään uneen Vanhemman hengitys myös rytmittää lapsen hengitystä.

        Jotta vanhemmat voisivat säädellä lapsensa sisäistä tilaa, heidän on oltava fyysisesti läsnä, kosketusetäisyydellä. Pienen vauvan hermojärjestelmä ei vielä ole kehittynyt sille tasolle, että hän pystyisi keskellä yötä havahtuessaan vakuuttumaan itsenäisesti siitä, että kaikki on hyvin. Vasta noin puolitoistavuotias on tähän valmis, jotkut vasta paljon myöhemmin. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä toteaakin: "Perhepeti on ehdottomasti ihmisen psykobiologian kannalta perusmalli."

        - Perhepedissä tai samassa huoneessa nukkuvat vanhemmat ja lapset nukkuvat yleensä paremmin. Koska äiti on lähellä, lapsen ei tarvitse herätä täydellisesti ja itkeä saadakseen huomiota. Äiti voi hoitaa vauvaa ennen kuin kumpikaan on täysin hereillä. Tämä taas vähentää äidin väsymyksen tunnetta. Lähekkäin nukkuminen edistää myös imetystä. Perhepedissä nukkuvat äidit imettävät keskimäärin kaksi kertaa pidempään kuin muut äidit. Muiden rintaruokinnan etujen lisäksi yölliset imetykset lisäävät hapen virtausta, mitä on hyväksi kasvulle ja vastustuskyvylle. Monet puolivuotiaat pärjäävät yön yli ilman syöttöjä, mutta yhtä monet alle vuoden ikäiset tarvitsevat aterian viimeistään aamuyöllä.

        - Suurimmalle osalle, jopa 90 %:lle maailman ihmisistä perhepeti on itsestään selvä osa vauvaperheen elämää. Perhepeti nähdään myös imetystä tukevana toimintamallina. Äidinmaito sulaa nopeasti ainutlaatuisen koostumuksensa takia. Siksi rintaruokitut vauvat tarvitsevat ruokaa usein, joten äidin on pysyttävä vauvan lähellä päivin ja öin. Yösyötöt saattavat olla yksi luonnon mekanismeista suojata vauvaa liian syvältä ja liian pitkältä unelta, josta vielä kehittymättömät säätelymekanismit eivät saa vauvaa hereille. Jos vauva nukkuu yksin omassa sängyssään, mahdollisesti jopa omassa huoneessaan, hän ei välttämättä heräile yhtä helposti.

        - McKennan mukaan vauvojen unta säätelee samassa huoneessa ja sängyssä nukkuvien hengitys, vauva tahdistuu äidin (yleensä vauvan vieressä nukkuja on äiti) hengityksestä ja liikkeistä. Tämä ilmiö saattaa olla yhteydessä kätkytkuolemiin, joskin niihin vaikuttavat todennäköisesti lukuisat muutkin tekijät. On kuitenkin viitteitä siitä, että joissain tapauksissa yksin nukkuva vauva saattaa vaipua liian syvään uneen, koska hänellä ei ole vierellään "tahdistajaa".

        - Paras keino jaksaa yöimetyksiä on tehdä niistä itselleen mahdollisimman helppoja, hyväksyä ne vauvalle tarpeellisina ja elämänvaiheeseen kuuluvina. Yleensä tämä tarkoittaa, ettei juokse toiseen huoneeseen imettämään istualleen. Useat äidit pitävät helpoimpana tapana ottaa vauva viereen nukkumaan, joko omaan sänkyyn tai nk. sivuvaunuun, jolloin imetys on helppo toteuttaa makuulleen. Jos yöllä joutuu nousemaan, herää enemmän ja uudelleen uneen pääsy on vaikeampaa. Itse imetys myös vapauttaa hormoneja, jotka saavat äidin yleensä helposti nukahtamaan imetyksen aikana. Monesta syystä ei siis ole järkevää yrittää pysytellä hereillä yöimetyksien aikana - mikä taas on pakko tehdä, jos imettää istualleen tai jopa eri huoneessa. Istuen imettämistä voisi jopa pitää turvallisuusriskinä, koska vauva saattaa tipahtaa äidin nukahtaessa.

        - Tapansa kullakin, mutta kokeilla aina kannattaa. Perhepedissä nukkuminen on loppujen lopuksi myös aika yleistä, vaikka harva sitä enempää ajattelee tai asiaa mainostaa. Useimmat suomalaiset vain ovat aika käytännöllisiä, joten erityisesti aivan pienet vauvat päätyvät usein äitien kainaloon. Isistä on sanottava, että yleensä he nukkuvat todella hyvin lastensa vieressä ;-) – eritoten, jos menevät heidän kanssaan nukkumaan. Kaikilla isillä ei kuitenkaan ole äitien vaistoja, joten jokaisen naisen on itse miehensä parhaiten tuntien ratkaistava voiko vauva nukkua keskellä, vai esim. äidin ja seinän välissä.

        Lähteet:
        http://www.babyidea.fi/imetys/ipalsta/perhepeti.html

        http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml

        http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=95&Itemid=139

        http://blogit.hernekeppi.fi/index.php?itemid=204

        Kuulostaa epätodelliselta että vauva ei osaisi hengittää kuulematta äidin hengitystä..

        millä sitten perustelet sen että vauvaa nukutetaan rattaissa ulkona?

        pitääkö äidin olla AINA vieressä hengittämässä?


      • niin ehdotonta
        don ht kirjoitti:

        Kuulostaa epätodelliselta että vauva ei osaisi hengittää kuulematta äidin hengitystä..

        millä sitten perustelet sen että vauvaa nukutetaan rattaissa ulkona?

        pitääkö äidin olla AINA vieressä hengittämässä?

        tuo hengityksen tahdistaminen, siis joku joko tai -juttu. Kyllähän se vauva hengittää ilmankin tahdistusta, mutta äidin hengityksen kuuntelu voi auttaa silti. Onhan se ihan totta, että vauvoilla hengityksen säätely saattaa olla vielä vähän kehittymätöntä, ja tällöin tahdistus voi vähentää riskiä hengityksen lakkaamiselle.

        Itse en näe syytä nukuttaa vauvaa omassa huoneessaan, koska vauva ei ole mikään pieni 3-vuotias vaan oikeasti todella kehittymätön olento. Vauvalle pitää ensin opettaa tiiviillä läheisyydellä turvallisuutta, jonka pohjalta voidaan myöhemmin opettaa itsenäisyyttä. Tässä ei mielestäni kannata oikaista. Turvallisuus ei ole vauvalle itsestäänselvyys, vaikka aikuisten on sitä vaikea ymmärtää. Pieni vauva kokee turvattomuutta hyvin helposti. Siksi pitäisin vauvan mahdollisimman lähellä ainakin ensimmäisen vuoden. Vauvaa ei ole pakko laittaa vanhempien sänkyyn nukkumaan, jos ei halua, vaan pinnasänky sivuvaununakin on hyvä ratkaisu. Meillä on Ikean pinnis, josta saa toisen laidan kokonaan pois. Se on tiiviisti meidän parisänkymme reunaa vasten. Siinä vauva on kosketusetäisyydellä ja sen saa helposti siirrettyä viereen imetystä varten ja takaisin, jos haluaa. meillä tosin vauva usein nukkuu aina alkuyön pinniksesä ja loppuyön ihan minussa kiinni.


    • noista teksteistä...

      en ole kuullut, että kukaan olisi vahingoittunut tai "kasvanyt kieroon" sen takia, että on nukkunut eri huoneessa kuin äiti. Kukin voi uskoa mitä haluaa... itse yritän käyttää maalaisjärkeä asioissa olla lukematta tuollaisia hömppiä kirjoituksia. Voi niissä olla asiaakin, mutta...heh!

      Meillä vauva nukkuu meidän makkarissa omassa sängyssään. En voisi kuvitellakaan ottavani lastamme viereen meidän sänkyyn nukkumaan!! Mehän litistettäis se vauva, vaikka iso sänky onkin. En todellakaan pystyisi nukkumaan vauva välissämme. Olisin tällöin sekä mieleltäni kireä että niskoistani kireä, kun olisin koko yön jännittänyt ja nukkunt jäykästi ettei vauva jäisi alle.

      Hyvin on mennyt ja joskus olen jopa miettinyt siirtämistä omaan huoneeseen, koska sitä tosiaan herää joka risahdukseen, ininään ja örinään (vaikka vauva nukkuukin omassa sängyssään).

      Eli mun mielestä voi tehdä miten tahtoo...perhepetiä en kannata, mutta meitä on moneksi. ;)
      Omassa huoneessa nukkumisessa on mun mielestä vain se haitta, että joutuu nousemaan paljon ja juoksemaan vauvan luona..mutta onko se nyt sitten pahasta?! Kyllä minä ainakin nukahdan hyvin helposti uudelleen, vaikka joudunkin nousemaan vauvan luokse (siitä huolimatta että on meidän huoneessa, ei ole ihan sängyssämme kiinni).

      Voithan tehdä niin, että laitat vauvan omaan huoneeseen ja imetät sitten siellä, niin ei tarvii kävellä vauvan kanssa sitten ympäri taloa yöllä. Minusta kuulostaa ihan hyvälle ratkaisulle!!

    • näin:

      No meillä ainakin pakko koska mies ei muuten saa nukuttua tekee 12h työ päivää.
      Helposti kyllä menee,kerran yössä käyn 200ml maitoa antamassa.
      Varsinkin jos on herkkä uninen lapsi niin täysin mahdotonta samassa nukkua,kokemusta on esikoisen kanssa.
      Meillä kummallakin pojalla omat huoneet,asunnon toisessa päässä saavat rauhassa koisia.
      Meilläei ainakaan ole mitään huonoja puolia ollut tuosta.
      Hyvin toiminut.

    • öisin..

      jos/kun vauva heräilee öisin, niin raskainta on nousta jalkeille vuoteesta ja kävellä toiseen huoneeseen ja pysytellä istualleen ku nukuttaa pinnikseen yms. (verrattuna siihen, että vauva nukkuu vieressä, itse voi maata kokoajan nousematta ylös ja vain imettää makuultaan ja antaa vauvan nukahtaa viereen omia aikojaan). Itsekin siinä herää enemmän hereille, jos joutuu parin tunnin välein nousemaan jalkeille. myös vauva on oikeasti epäkypsä hermostollisesti nukkumaan erossa äidistään, joka tuo turvaa. tässä pitää kuunnella vauvan tarpeita myös!

    • ---

      poika on nytten 7kk ja on nukkunut aina omassa sängyssä ensimmäiset 5kk poika nukkui meidän kans samassa huoneessa, nyt kun ollaan muutettu omakoti taloon niin poika on siitä lähtien nukkunut omassa huoneessa pari kuukautta jo.

      • don ht

        Mikäs se sellanen sivuvaunu on mistä tuossa aiemmin oli puhe ja mistä niitä saa hankittua?
        olisiko jollain ehkäpä kuva laittaa siitä!?


      • ......
        don ht kirjoitti:

        Mikäs se sellanen sivuvaunu on mistä tuossa aiemmin oli puhe ja mistä niitä saa hankittua?
        olisiko jollain ehkäpä kuva laittaa siitä!?

        Se on siis pinnis kiinnitettynä parisänkyyn. Yksi laita poistettuna. Sanotaan sivuvaunuksi. Tai isomman lapsen sänky joka on ihan siinä omassa sängyssä kiinni.


      • sivuvaunuja...
        ...... kirjoitti:

        Se on siis pinnis kiinnitettynä parisänkyyn. Yksi laita poistettuna. Sanotaan sivuvaunuksi. Tai isomman lapsen sänky joka on ihan siinä omassa sängyssä kiinni.

        tämä on minun mielipiteeni, sillä aivan yhtä hyvin menee vaikka vauva nukkuu omassa sängyssä vähän kauempana vanhemmista silti samassa huoneessa!!!!! Kunhan äiti vastaa vauvan tarpeisiin suht nopeasti. Eli reagoi itkuihin. Se riittää vauvalle.Tällöinkin vauvalla on ihan riittävän turvallinen olo!


      • jepulis
        sivuvaunuja... kirjoitti:

        tämä on minun mielipiteeni, sillä aivan yhtä hyvin menee vaikka vauva nukkuu omassa sängyssä vähän kauempana vanhemmista silti samassa huoneessa!!!!! Kunhan äiti vastaa vauvan tarpeisiin suht nopeasti. Eli reagoi itkuihin. Se riittää vauvalle.Tällöinkin vauvalla on ihan riittävän turvallinen olo!

        Mitä merkitystä sillä on, että vauva nukkuu samassa huoneessa. Voi olla hyvin iso huone, niin että vauva on useiden metrien päässä vanhemmistaan, pienissä huoneissa ei välttämättä ole muutamaa metriä enempää välimatkaa, vaikka nukkuisikin eri huoneissa? Ihan yhtä hyvin voi vastata vauvan itkuun, vaikka se vauva ei siinä kyljessä nukkuisikaan.


      • helpointa
        jepulis kirjoitti:

        Mitä merkitystä sillä on, että vauva nukkuu samassa huoneessa. Voi olla hyvin iso huone, niin että vauva on useiden metrien päässä vanhemmistaan, pienissä huoneissa ei välttämättä ole muutamaa metriä enempää välimatkaa, vaikka nukkuisikin eri huoneissa? Ihan yhtä hyvin voi vastata vauvan itkuun, vaikka se vauva ei siinä kyljessä nukkuisikaan.

        siis sivuvaunu (pinnasänky kiinni parisängyssä, yksi laita poistettuna) on helpoin vauvaa hoitavalle vanhemmalle. ei tarvitse nousta jalkeille sängystä. on vauvoja, jotka heräilee ja tarvii kosketusta monta kertaa yössä. kuka jaksaa nousta kuukausitolkulla jalkeille sängystä ku vanhempaa helpottava ratkaisu on tarjolla, eli se sivuvaunu. Vauvan herätessä sitä voi tyynnyttää vain laskemalla käsi vauvan päälle tai laittaa tuttia ja samalla itse voi kokoajan maata sängyssä, vauva on kosketusetäisyydellä. kaikilla ei ole näitä ihmevauvoja, jotka nukkuvat heti kitisemättä 12 h putkeen heräämättä kertaakaan. toiset tarvitsevat vanhemman tukea ja apua yöllä herätessään!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      175
      1957
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1685
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1312
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1139
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      56
      1136
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      15
      1015
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      59
      918
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      57
      903
    Aihe