Olen 10 lapsen Äiti. Vanhin on nyt 18vuotta ja nuorin 2vuotias. Raskain vaihe oli silloin, kun oli 4 alle kouluikäistä lasta ja mieheni oli reissuhommissa. Silloin se tuntui hirvittävän raskaalta, mutta näin jälkeen päin ajateltuna näen sen erittäin kasvattavana ja tärkeänä ajanjaksona.
Olen kasvanut ei lestadiolaisessa perheessä ja saanut parannuksen armon 20 vuotiaana. Oli aluksi vaikeaa ajatella, että tulisin synnyttämään paljon lapsia. Mutta jokainen lapsi on ollut aivan yhtä rakas ja tärkeä. Olen pyrkinyt antamaan lapsille mahdollisimman paljon aikaa ja rakkautta. Mä elän uskosta. Jokainen ilta rukoilen että saisin säilyä uskomassa tällä tavalla. Koen sielussani rauhan, olen onnellinen ihminen tässä ja olen onnellinen kun Jumala on antanut meille 10 ihanaa lasta.
Monesti olen täältä lukenut kuinka naisia sorretaan jne..Ei siellä ketään sorreta. Me HALUAMME elää näin. Välillä on raskasta, niin kuin pienemmissäkin perheissä. Mutta sitä ison perheen onnellisuutta ei voi ymmärtää ennen kuin sen itse kokee. Ei meitä kukaan pakota ottamaan kaikkia lapsia vastaan, mutta me HALUAMME ottaa kaikki lapsen vastaan Jumalan sanan mukaisesti.
Lapsieni kanssa olen keskustellut aiheesta. He ovat sanoneet että ovat kiitollisia ja onnellisia siitä että ovat saaneet syntyä isoon perheeseen. On leikkikavereita, oppii ottamaan hyvin vastuuta elämästään. Mutta turhaan minä näitä kirjoittelen, kimppuuni hyökätään kuitenkin ja syytetään, että minut on aivopesty jne..mutta kun ei ole, ihan Jumalan armosta olen uskoni saanut ja olen onnellinen tässä. Ne, jotka haluavat lähtä, niin lähtevät. Mutta niitä on vähän. Meillä on hyvä sosiaalinen tukiverkosto. RY järjestää paljon äideille erilaisia kerhoja jossa keskustellaan mm.perheisiin liittyvistä asioista jne..Tällaista. Yritän parhaani mukaan puolustautua tulevasta ryöpytyksestä...;)
Olen kasvanut ei lestadiolaisessa perheessä ja saanut parannuksen armon 20 vuotiaana. Oli aluksi vaikeaa ajatella, että tulisin synnyttämään paljon lapsia. Mutta jokainen lapsi on ollut aivan yhtä rakas ja tärkeä. Olen pyrkinyt antamaan lapsille mahdollisimman paljon aikaa ja rakkautta. Mä elän uskosta. Jokainen ilta rukoilen että saisin säilyä uskomassa tällä tavalla. Koen sielussani rauhan, olen onnellinen ihminen tässä ja olen onnellinen kun Jumala on antanut meille 10 ihanaa lasta.
Monesti olen täältä lukenut kuinka naisia sorretaan jne..Ei siellä ketään sorreta. Me HALUAMME elää näin. Välillä on raskasta, niin kuin pienemmissäkin perheissä. Mutta sitä ison perheen onnellisuutta ei voi ymmärtää ennen kuin sen itse kokee. Ei meitä kukaan pakota ottamaan kaikkia lapsia vastaan, mutta me HALUAMME ottaa kaikki lapsen vastaan Jumalan sanan mukaisesti.
Lapsieni kanssa olen keskustellut aiheesta. He ovat sanoneet että ovat kiitollisia ja onnellisia siitä että ovat saaneet syntyä isoon perheeseen. On leikkikavereita, oppii ottamaan hyvin vastuuta elämästään. Mutta turhaan minä näitä kirjoittelen, kimppuuni hyökätään kuitenkin ja syytetään, että minut on aivopesty jne..mutta kun ei ole, ihan Jumalan armosta olen uskoni saanut ja olen onnellinen tässä. Ne, jotka haluavat lähtä, niin lähtevät. Mutta niitä on vähän. Meillä on hyvä sosiaalinen tukiverkosto. RY järjestää paljon äideille erilaisia kerhoja jossa keskustellaan mm.perheisiin liittyvistä asioista jne..Tällaista. Yritän parhaani mukaan puolustautua tulevasta ryöpytyksestä...;)
Vastaukset 54
Vanhimmat
no hyvä.olet ainakin turvassa,sillä he jotka ovat vl,tuntevat olevansa turvassa seurakunnassaan,kyllä määkin jos mulla olis 10 lasta sanoisin että se on ainut oikea usko.ymmärrän sinua enkä morkkaa millään tavalla.
Valitettavan paljon vain on mielenterveyspotilaina loppuunpalaneita isonperheen äitejä, jotka eivät ole tajunneet asemaansa ja kuinka se perhe vain on kasvanut kasvamistaan. Miehistäkään ei aina kai lie kovin paljon apua, luulen. Sen verran paljon heitä näkee vain huoltoasemien kahviloissa, pelikentillä, "ylitöissä" ym ym.
Tiedän että jotkut ovat vahvempia kuin toiset mutta tuskin se kellään yhtä autuutta ja ihanuutta se arki on lapsiperheessa. Ei ainakaan meillä vaikkei lapsia ole kuin 3. Onnellisia ja tyytyväisiä silti olemme elämäämme, vaikkei siihen erikseen mitään uskonnollista liitykään.
Oletko aivan varma, että kukaan ei haluaisi ehkäistä jos se olisi sallittua?
Mutta kysyn nyt sinulta kuitenkin, että keitä muita tarkoitat tällä sanonnallasi?
"Ei meitä kukaan pakota ottamaan kaikkia lapsia vastaan, mutta me HALUAMME ottaa kaikki lapset vastaan Jumalan sanan mukaisesti."
Jos tarkoitat kaikkia suurperheen äitejä ja isiä uskontoon katsomatta, jotka haluavat perustaa suurperheen, kysymykseni on aiheeton ja turha.
Mutta jos tarkoitat sanonnallasi vl-äitejä, silloin tilanne on toinen. Nimittäin, vl-liikkeen miesjohto ja miessaarnaajat, jos nyt eivät ihan pakotakaan, niin ainakin velvoittavat vl-äidit perustamaan suurperheen äidin ja isän kestokyvystä ja tahdosta piittaamatta taivaspaikan menettämisen uhalla.
Varmaankaan et tätä myönnä, mutta asia on kuitenkin näin.
Uskallatko myöntää, että nämä mainitsemani vl-liikkeen miespomot ja -puhujat ovat saaneet sinut uskomaan, että sinun autuutesi on riippuvainen siitä, että synnytät niin paljon kuin kykenet ja että se on myös Jumalan tahto?
Ei mun mielestä ongelmaa olekaan silloin jos ihminen on itse uskon valinnut ja on tyytyväinen osaansa. Harvoin kai täällä yksittäistä vl:ää arvostellaan, vaan enemmänkin sitä uskoa.
Sanoit että olet liittynyt vl-uskoon vasta aikuisena. Tilanne on sulla aivan erilainen kun sellaisella joka on synynyt tähän, koska sulla on ollut vaihtoehto, sellaisella joka on synytnyt tähän liikkeeseen ei ole monestikaan vaihtoehtoja jos haluaa säilyttää perheensä kunnioituksen.
Toisekseen ongelma on se vaihtoehdottomuus. Sinä olet tavallaan ylänyt siihen ihanteeseen, vaan kaikki ei siihen halua edes, mutta on pakko.
Eli ei tässä ongelma ole se, että jollain on kymmenen lasta vaan se että kaikkien naisten pitäsi mahtua samaan lokeroon. Kuitenkin ihmisten erilaisia toiveita pitäisi mun mielestä kunnioittaa. Tätä en oikein näe tapahtuvan.
Kaikki naiset ei halua samaa kuin sinä, mutta silti kaikkien naisten pitää ryhtyä tuohon samaan. Esimerkiksi minä en koskaan ole halunnut äidiksi nuorena. olen aina halunnut vain yksi tai kaksi lasta.
Kaikein kohtuutomimpaan lopputulokseen tullaan siinä kun nainen ei aidosti pysyt synnytyämään lapsia niin paljon kuin niitä on tullakseen.
Ihmiselle jolla raskaus ei ole = sairuas tai sairauden kalatinen tilan tai tarkoita muun sairauden olennaista pahenemista tai hengenvaaraa.
Ei ymmärrä sitä ettei se ole niin yksiselitteistä otaa kaikki lapset vastaan. Eivätkä ymmärrä eivätkä yritä ymmärtää että yksilölliset erot ovat todella suuria. Niin nasiten kuin perhetilanteitten osalta.
Jos asiat sujuvat suhteelisen ongelmitta voi olla mahdollista kirjoitaa kuten avaaja kirjoitaa. Mutta luulen että jos hänkin olsi kohdannut tässä lapsiasiassa sen ehdottomuuden joka tekee elämästä maanpääsisen helvetin ja viivytystaistelun. Niin ajatukset voisivat olla hyvin erillaisia.
Tälläiset komentit kertovat minulle ennemminkin siitä kyvyttömyydestä asettua niiden asemaan joille tuollainen elämäntapa on mahdotonta monestakin syystä.
Jos on uskomassa hyvällä omallatunnolla, on halu ottaa kaikki lapset vastaan. Vanha osa kapinoi aina Jumalan tahtoa vastaan, mutta uuden osan halu on olla tekemättä syntiä.
Jos ei ole enää sydämestään uskomassa, tuntuu ehkäisemättömyyskin lailta ja pakolta.
Huonoon omaantuntoon ja sielunhaavoihin löytyy lääkettä Jumalan valtakunnan evankeliumista. Sen seurauksena ja hedelmänä syntyy halu kulkea Herran teitä, mistä yksi osa-alue on lapsiasian jättäminen Jumalan käsiin.
En kyllä nyt ole samaa mieltä.
Minulla ei ole huonoa omaatuntoa siitä, että en ole tehnyt enempää lapsia kuin kaksi. Molemmat ovat minulle hyvin rakkaita enkä antaisi kumpaakaan pois vaikka tietysti olen heidät jo maailmalle joutunutkin antamaan.
Mutta huonoa omaatuntoa en siitä pode, että minulla ei lapsia enempää ole eikä tulekkaan.
Jokaisella naisella on oikeus itse päättää kuinka monta lasta juuri hän naisena ja äitinä haluaa/voi synnyttää. Se asia kun ei kuulu kenellekkään muulle. Vain Jumala yksin voi päättää siitä, onko näinen väärässä vai oikeassa.
Jos nainen haluaa synnyttää monta lasta se sallittakoon hänelle, mutta täytyy teidän vl-ihmisten kunnioittaa myös sellaisten naisten oikeutta olla synnyttämättä, jos he itse niin haluavat.
En ymmärrä miten tuollainen asia voi olla jonkun toisen ihmisen päätettävissä.
Jos kysymyksessä on sairaus, jonka takia nainen ei voi synnyttää niin sitä suuremmalla syyllä pitäisi muiden ihmisten pitää suunsa kiinni ja antaa naisen olla rauhassa. Ettehän te sano diabetesta sairastavallekaan, että syö sokeria tai kolesterolia sairastavalle, että eiku lisää rasvaa vaan. Kaikki nämä asiat kun ovat lääketieteellisiä juttuja ja näin ollen verrattavissa toisiinsa.
En sitä liikaa pohtisi, sillä et ole uskovainen, joten oleellisinta olisi ensin tehdä parannus - kaikista synneistä. On turhaa jankata yksittäisestä asiasta, kun on vielä kaikki synnit anteeksi saamatta.
Miten perustelet sanomasi raamatun valossa? Kyllähän sinä voit sanoa noin, mutta ei raamatussa uskovaisen noin käsketä tehdä, päinvastoin armo kohdallemme tulee täysin ilman ansioita. Ei siihen laiteta mitään lisäehtoja siitä, että pitäisi synnyttämällä lapsia se ansaita.
Itse todellakin uskon, että lapsia synnyttämällä ei kukaan pelastu, vaan yksin armosta ja Kristuksen tähden! Myöskään ei raamatusta löydy kohtaa jossa sanotaan että ehkäisemättömyydellä nainen pelastuisi!
teijän yksinkertaisten kans!
On milenkiintoinen määritelmä synnille. Jos ei halua sairauden tai muun ylitsepääsemättömän esteen edessä otaa vastaan kaikkia lapsia koska näkee sen omassa tunnossaan vääräksi (rikoo lähimmäitä vastaan). Niin se on syntiä.
Lähimmäistä vastaan rikkominen taas ei ole syntiä vaikka siitä omatunto ja uusi osa kuinka kapinoisi.
Vaikka omantunon ja sielunhaavoihin voikin löytä apu Jumalan valtakunnasta ja evankeliumista. Apua siitä ei taida löytyä vikoihin ja sairauksiin jotka eivät ole synnistä johtuvia. Vaan Jumalan sallimusta.
Mutta ehkä sinä tarkoitat sitä että jos vain psyykaa itsensä ukomaan että kaikki menee hyvin tekee mitä tekee. (Uskomaan kohtaloon). Niin että tämä on sitä Jumalan tahdon mukaista elämää. Että Jumalan tahdonmukaista elämää on se että me luvutamme vastuun elämämme valinnosita muualle. Emme kanna niitä itse.
Ja se on sitten oiken että "jumala" meitä sitten niin kovasti koettelee.
Hounon omantunnon hedelmä ennen kaikkea on se että rikotaan lähimmäistä vastaan eikä kanneta vastuuta omasta elämästään.
Miten perustelet sanomasi raamatun valossa? Kyllähän sinä voit sanoa noin, mutta ei raamatussa uskovaisen noin käsketä tehdä, päinvastoin armo kohdallemme tulee täysin ilman ansioita. Ei siihen laiteta mitään lisäehtoja siitä, että pitäisi synnyttämällä lapsia se ansaita.
Itse todellakin uskon, että lapsia synnyttämällä ei kukaan pelastu, vaan yksin armosta ja Kristuksen tähden! Myöskään ei raamatusta löydy kohtaa jossa sanotaan että ehkäisemättömyydellä nainen pelastuisi!
Kysymysasettelu tuntuu väärältä, koska uskovaiset ei ole uskomassa tekojen päälle. Ei kukaan pelastu synnyttämällä tai synnyttämättä jättämisellä, eikä kyse ole siitä, mitä raamattu käskee tai on käskemättä.
Jumalan ilmainen armo antaa uskovaisille halun tutkia, mikä on Jumalan mielen mukaista elämää. Ei se ole sitä, että etsitään raamatussa käskyjä eri asioihin, toihan olisi ihan lakiuskoa tuommonen. Raamatun yleinen käsitys on se, että elämä ja kuolema on Jumalan käsissä, eikä uskovaiset halua ottaa sitä valtaa omiin käsiinsä. Jumala on kaikkivaltias mutta ihminen vain tomua ja tuhkaa.
Ei raamattu anna yksityiskohtaista syntiluetteloa, eikä anna vl-uskokaan, moneen asiaan tulee ymmärrys kun tutkii Raamatun 'henkeä'.
Näin siellä sanotaan:
11 Sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen, on ilmestynyt.
12 Joka meidät opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maailmalliset himot, ja tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja jumalisesti elämään,
13 Ja odottamaan autuaallista toivoa, ja suuren Jumalan ja meidän Lunastajamme Jesuksen Kristuksen ilmestystä,
14 Joka itsensä antoi meidän edestämme, että hän meitä kaikesta vääryydestä lunastais ja itsellensä erinomaiseksi kansaksi puhdistais, ahkeraksi hyviin töihin.
Kuten huomaat niin tuossakaan kohdassa ei Paavali ala yksityiskohtaisesti luetella, mitä se hurskas ja siviä elämä sisältää. Mutta Jumalan armo opettaa ja on hyvä ja tarkka opettaja, ja uskovaisen omatunto nuhtelee, jos jokin asia ei ole Jumalan mielen mukaista. Huomio: Omatunto nuhtelee, siis ei nuhtele esim. SRK tai 800 saarnamiestä, vaan omatunto, joka on hoidettu armolla.
Tutustu vl-uskovaisten julkaisemiin kirjoihin, siellä kerrotaan uskon perusteista. On tosi tärkeää erotella uskonvanhurskaus ja elämänvanhurskaus. Tossa äskeisessä Raamatun lainauksessa sitä sivutaan. Ei työt tee ketään uskovaiseksi tai pidä uskomassa, mutta armo opettaa elämään hurskaasti. Hurskas elämä ei ole autuuden ehto, mutta hedelmä, joka tapahtuu vapaasta tahdosta. Jos asia tuntuu olevan pakko, silloin on menty jo vikaan.
Ehkäisyn hyväksyvät ihmiset, vaikka sanovat olevansa vl-lestadiolaisia, ovat luopuneet armosta uskomisesta, ja joutuneet tekojen tielle. Näin se tuntuu nurinkuriselta, että silti sanovat uskovaisten olevan tekojen päälle uskomassa, mutta asia onkin oikeasti päinvastoin!
Unohtuivat lainausmerkit siitä viestini osasta, joka oli lainaus edelliseltä kirjoittajalta, pahoitteluni.
tai olisit "hiljaa". Eihän noista teksteistäsi kukaan ymmärrä "mitään". Olen sen ymmärtänyt ehkäiskää ehkäiskää ehkäiskää, oliko sulla muuta.
ilmiötä lukihäiriö - hulluiksi hoidettujahan ja hulluina syntyneitä vl-lahkossa riittää omasta takaa ilman pilkunnu**imisiakin!
Mikä sinä olet määrittelemään minun uskoni?
Tai kenenkään muunkaan uskoa?
Pidätkö ehkä itseäsi Jumalana?
ystävä!
Eläppä ole niin suvaitsematon vaan yritä ymmärtää, että meidän lähellämme on sisaria ja veljiä, joilla on lukihäiriö ja jotka ovat sitä ikäluokkaa, jolla ei ole ollut mahdollisuutta korjata tilannetta ajoissa.
Kuinka kehtaat?
Vai oletko tosiaan noin tietämätön?
Mielestäni olet anteeksipyynnön velkaa!
Eikä sitten miltään saarnaajalta seuraavassa kokouksessa, vaan suoraan Hyshysiltä!
ja onko Raamatun kohdat, jotka otit esille Paavali-IHMISEN sanoja vai Jumalan sanoja?
Miksi pitää uskoa ihmisen sanaan?
Luultavasti olet mies.
Silloinpa et tiedä, mitä on olla nainen vl-lahkossa, pakkosynnyttäjä teidän jumalanne nimissä, jumalan, jonka ovat vl-miehet itse luoneet ja laittaneet lauseita hänen suuhunsa.
mitään kokouksia. Olisi hyvä päivittää sinunkin omat tietosi.
käyttö aiheuta lukihäiriöitä ja kirjoitusvirheitä. En tietenkään väitä että hyshys olisi alko-ongelmainen. Mutta ihmetyttää hänen monet kommenttinsa joista ei saa selvää. En muuten ole äskeinen kirjoittaja jota moitit. Mutta vastasin kuitenkin.
vl-kusipäistä, jotka eivät ymmärrä mistään mitään.
Totta siltä osin, että olen mies, mutta jälkimmäinen määritelmä ei kuvaa sitä uskoa, jota vanhoillislestadiolaisuus edustaa.
Määrittelit, mitä minä en tiedä, joten vastaan toteamalla mitä sinä et tiedä: Et tiedä, mitä on olla vl. Jos olet joskus ollut vl, ja jos olet nainen, et siitä huolimatta tiedä, mitä on olla vl-nainen, sillä näyttää siltä, että olet joutunut petoksen kautta jo kauan sitten ulos elävästä uskosta, ja käsityksestä asioista on pimentynyt.
Saadaksesi tietää, mitä on olla vl-nainen, olisi sinun välttämätöntä tehdä parannus ja uskoa armosta kaikki syntisi anteeksi. Ilman rahaa ja ilman hintaa. Jumalanpilkankin saa parannuksen yhteydessä anteeksi, kertakaikkiaan kaiken. Ei tarvitse listata tai rippiäkään tehdä, jos on halu nöyrtyä uskomaan evankeliumi, joka lupaa kaiken kerralla anteeksi.
kun ei tarvitse eroittua joukosta
Pysyypähän akka varmemmin kotona, kun on kesät tiineenä ja talvet kengittä. Eikö vain?
Olenko minä pilkannut Jumalaa?
Omasta mielestäni en ole.
Ehkäpä se sinun jumalasi ei ole sama kuin minun.
Jos en tiedä mitä on olla vl-nainen niin et tiedä sinäkään. Mutta minä tiedän, mitä on olla nainen ja senkin tiedän, mitä on olla nainen, jolta on itsetunto viety uskonnon nimissä. En omakohtaisesti, mutta läheltä katsonut ja tukenut. Luulenpa, että olen lähempänä vl-naista naisena kuin sinä vl-miehenä.
Minun uskoni on elävää ja kaunista. Kukaan eikä mikään pakota minua olemaan jotakin sellaista mitä en oikeasti ole, paitsi Jumala.
En usko ihmisen sanaan. Miksi uskoisin? Ihminen on vl-uskonnossa sama kuin mies. Naisella ei ole ihmisoikeuksia, ne viedään häneltä silloin, kun hän syntyy naisena vl-yhteisöön ja saa sen takaisin, kun lähtee siitä yhteisöstä, joka ei tasapuoliseti kunnioita jokaista ihmistä.
Väitän 100-prosenttisella varmuudella että avaaja, "10 lapsen vanhoillislestadiolainen äiti", EI OLE voinut kirjoittaa tuota ylläolevaa.
Koko sukuni on vl-uskovaisia. unnen kymmeniä monisynnyttjä-lestadioalisnaisia.
Heistä yksikään ei kykenisi kirjoittamaan tuollaista "hengellistä" sananselitystä. Toiseksi, heistä yksikään ei seuraa tätä palstaa. Heillä sattuu olemaan hieman muuta tekemistä!
Mihin joku kiero ihminen tällä pyrkii? tekeytymällä muka "10 lapsen äidiksi"?
Onko hän todella vl vai joku muu?
Mutta kyllä liiallisen alkoholin käytön seurauksena lapsella todetaan muu kuin lukihäiriö. Tämän oireyhtymän nimi on FAS joka senki aiheutaa opimisvaikeuksia. Monenkin asteisia sellaisia.
Lukihäiriötä on monekin asiteista. Se on jonkinlaista sanasokeutta jossa ihminen ei näe kirjainten vaihtumisia niiden puutumisia tai muita.
Joillekin kirjoitaminen on lähes ylivoimaista. Toiset lopettavat kirjoitamisen toisten ilkeilyjen takia.
Tämä on vamma joka on alkoholista riipumaton.
Taidat sekoitaa ongelman puhevikoihin. Äänevirheet ja puheen tuottamisen ongelmat yleensä pahenevat alkoholin vaikutuksen alaisena.
Toisaalta senkin voisi todeta että jos terve suomalainen hetero mies juotetaan humalaan hänen kykynsä kirjoitaa virheetöntä tekstiä laskee. Mutta tämä taas ei näy lukihäiriölle tyypillisinä virheinä. Joten siinä suhteessa olet väärässä.
Alkoholi toki laskee ihmisen kykyä kirjoitaa virheetöntä tekstiä mutta se ei aiheuta lukihäiriöiselle tyypillistä tekstin kuvaa.
Oli mukava pohtia aihetta kanssasi.
ei todellakaan johdu alkoholiongelmasta vaan on neurologinen poikkeama ja ei ole sidoksissa ihmisen älykkyyteen.
Suomessa on vain viimeisen kymmenen vuoden ajan pyritty tunnistamaan lasten lukihäiriöt ja pyritty kehittämään sopivia keinoja lukihäiriöiden auttamiseksi.
Luulen, että hyshys on sitä ikäluokkaa, että hänet on koulussa leimattu laiskaksi ja tyhmäksi, vaikka ei oikeasti sitä olekkaan. Ja sen vuoksi häntä ei ole tarpeeksi opetettu kirjoittamaan ja lukemaan.
Menkää ja ottakaa selvää asioista ennen kuin mollaatte ja esitätte ihmeellisiä käsityksiänne.
Kyllä kommenteista saa selvän jos haluaa ja ne kohdat joista ei saa parhaalla tahdollakaan selvää, voi uudestaan pyytää häntä esittämään. Niin yksinkertaista se on toisen kunnioittaminen.
Ja hyshysin kohdalla voi vielä sanoa, että hän on älykäs ja todella rohkea nainen, joka ei välitä omasta puutteestaan vaan siitä huolimatta pyrkii esittämään oman kantansa monestakin asiasta. Kaikki kunnia hänelle vaikka itse olenkin monesta asiasta eri mieltä, mutta ihmisenä kunnioitan häntä erittäin paljon.
OHO!
< kun on vielä kaikki synnit anteeksi saamatta.
Kaikki synnit on anteeksi annettu. Jeesus Kristus Vapahtajamme on ne sovittanut.
Sinä vanhoillislestadiolainen opetat täällä outoa harhaoppia.
Jo vain
niin se on aamenta vastaa
toiselta (vähän pienemmän) ison perheen äidiltä!
>>Raskain vaihe oli silloin, kun oli 4 alle kouluikäistä lasta ja mieheni oli reissuhommissa.>Mutta jokainen lapsi on ollut aivan yhtä rakas ja tärkeä.>Välillä on raskasta, niin kuin pienemmissäkin perheissä. Mutta sitä ison perheen onnellisuutta ei voi ymmärtää ennen kuin sen itse kokee.>Lapsieni kanssa olen keskustellut aiheesta. He ovat sanoneet että ovat kiitollisia ja onnellisia siitä että ovat saaneet syntyä isoon perheeseen. On leikkikavereita, oppii ottamaan hyvin vastuuta elämästään.>...ihan Jumalan armosta olen uskoni saanut ja olen onnellinen tässä. Ne, jotka haluavat lähtä, niin lähtevät. Mutta niitä on vähän.>Meillä on hyvä sosiaalinen tukiverkosto. RY järjestää paljon äideille erilaisia kerhoja jossa keskustellaan mm.perheisiin liittyvistä asioista jne..
Hieno kirjoitus, jonka lopussa tuli järkyttävä vaikutus. Vanhoillislestadiolaisuus on armoton ja mennyt pahasti opissaan harhaan. Muuta ei voi päätellä.
Kiitos viisasta ja maltillisesta kirjoituksestasi, Sirkka!
Mitä sanoisit minulle hyvä kymmenen lapsen äiti?
Olen eronnut ja saanut parannuksen armon kolmekymppisenä. Ex-mieheni on onnellisesti uusissa naimisissa, joten yhteen palaminen ei ole mitenkään mahdollista. Pidän lapsista olisin valmis niitä ottamaan vastaan niin paljon kuin Luoja suo. Valitettavasti uudelleenavioituminen ei ole mahdollista avioerini takia.
Sanoit, että haluat ottaa lapset vastaan Jumalan sanan mukaan. Se on ihanaa. Mitä sanoisit minulle, kun en halua olla yksin ja perheetön? Miten jaksaisin olla ilolla ja HALULLA tässä tilanteessa?
Sellaisesta lahkosta joka määrää kaikesta pääsi/pääsee eroon, en tarvi mitää uskonnolisia kieltoja ja rajoituksia.
Kuule ystävä hyvä. Minut jätettiin yksin lapsieni kanssa , vaimo otti eron. Kamppailin asian kanssa pitkään ja väsyin. Tein ratkaisun kun luojamme johdatti kohdalleni rakkaan ihmisen ja sain hänestä uuden puolison. Minua saa kivittää ja tuomita ken tahtoo, kuitenkin nuorena ihmisenä ajattelin elämän kuuluvan minullekin. Meilläkin on sydämessä usko, vaikka se yritetäänkin tukahduttaa ns. seurakunnan neuvoille tottelemattomuuteen vedoten. Antakaa uskoa meidänkin. Suviseuroissa oli monissa saarnoissa niin lohduttavaa kuulla , että sinäkin langennut ja epäuskoinen saat uskoa syntisi anteeksi sellaisena kuin olet. Meilläpäin vaaditaan tekoja ja sen tapojen ja ulkoisen noudattamista. Mut rohkeutta ja elä elämääsi.
>>>Suviseuroissa oli monissa saarnoissa niin lohduttavaa kuulla , että sinäkin langennut ja epäuskoinen saat uskoa syntisi anteeksi sellaisena kuin olet.>>>
Niin, en oikein ymmärrä mitä tuo tarkoittaa jätetyn eronneen kohdalla, joka haluaa avioitua uudelleen. Jos se avioitumishalu on ennen entisen kuolemaa, niin eikö se ole ns. väärä halu?
Vl-haluaa ottaa vastaam mitä Jumala suo ja mielellään Hänen tahtonsa tekee. No, miten on sitten eronneen kohdalla, kun yksin ei ole MIELELLÄÄN, vaikka uskovainen niin tekisi.
Tuon takia en ollenkaan pysty uskomaan uskomaan syntejä anteeksi, kun tiedä, että tuo halu on ja pysyy.
SIKSI MINULLA EI OLE SINULLE MITÄÄN ASIAA...
kun olen jäänyt ilman miestä ja lapsia vl-liikkeessä.
miksi feikkaisin tällaisella asialla? Mitä iloa siitä mulle olisi? Halusin vain tietää, riittääkö sympatiaa muille, kuin äideille?
Odottaisitko tosiaan entisen kuolemaa , joka on sinut jättänyt omien mieltymyksiensä takia? Eikä todellakaan ole ollut palaamassa kuuteen vuoteen, eikä koskaan aio palatakkaan ja tulisko siitä enää mitään? Parempi elää elää terveenä, jos jumala suo, kuin kuihtua ja joutua henkisesti rappioon,hoitoon taiitsemurhaan. Karistaa vaan entinen elämä pois ja aloittaa uusi elämä toisen kanssa. Ei jaksa todellakaan harmaaksi asti oottaa ja sit katkerana lopun elämää elää.
"Me HALUAMME elää näin. Välillä on raskasta, niin kuin pienemmissäkin perheissä. Mutta sitä ison perheen onnellisuutta ei voi ymmärtää ennen kuin sen itse kokee. Ei meitä kukaan pakota ottamaan kaikkia lapsia vastaan, mutta me HALUAMME ottaa kaikki lapsen vastaan Jumalan sanan mukaisesti."
Perheenne ulkopuolisille miten te miehenne kanssa HALUATTE tehdä ja toimia.
Tiedän monia suurperheitä jotka ovat toimineet samoin, he yhteisestä tahdosta HALUAVAT ottaa lapsia vastaan niin monta kun jaksavat rakkaudella hoitaa.
Pääasia on, että perheenne on onnellinen, ja molempien mielipidettä kuunellaan tuossa lapsiasiassa. Ja kaikista tärkeintä on se, että lapset ovat onnellisia ja rakastettuja.
Tällä tavoinhan meikäläisten naisten tulisi ajatella ja asennoitua... ja onhan näin ajattelevia oikeastikin olemassa...
Itse olen yksi niitä nuoria naisia jotka ovat avioliitossaan joutuneet ehkäisykiellon takia pahaan umpikujaan.
Meidän vaikeuksia eivät avaajan ajatukset auta ratkomaan. Meillä on halu taivaan tiellä vaeltaa ja päätä perille uskovaisena. Mutta me emme jaksa emmekä kykene suurperheen äidiksi, se ei meille onnistu.
Miksi Jumala sitä vaatisikaan, kysyn usein mielessäni.
"Itse olen yksi niitä nuoria naisia jotka ovat avioliitossaan joutuneet ehkäisykiellon takia pahaan umpikujaan."
Kuinka paljon pohdit tätä asiaa ENNEN avioliittoa? Sinullahan oli varmasti tiedossa, että vl-perheet ovat lähes aina suuria? Anteeksi suorat kysymykset.
Onko rakkaus kiellettyä ilman lapsia?
Jos tämä nuori nainen rakastaa tätä miestä ja haluaa jakaa elämänsä hänen kanssaan, miksi siihen pitää väen väkisin ängetä tusina lasta? Eikö rakkaus riitä?
Jumala ei vaadi yhtään mitään.
Yhteisösi (seurakuntasi=muut ihmiset) ja sitä
kautta sinä itsekin vaativat.
Menit naimisiin miehesi kanssa. Nauttikaa toisistanne kaikilla tavoilla. Se on luvallista.
Jos lapset eivät ole ajankohtaisia niin keinoja löytyy. Tietoa saa täältä netistä ja lääkäriltä myös. Miehesi (n. 22 v.) on todennäköisesti ujo puhumaan asioista mutta nai kyllä mielellään jos hetero on.
Uskonyhteisö on väärä foorumi näiden asioiden käsittelyyn. Kyseessä on perheen sisäinen asia.
Jos olisin VL-mies ja ajaisin säännöllisesti partani, niin pitäisin ehkäisy-, TV-, ym. -asioissa pääni kiinni. Saitteko? Jos ette, niin äkkiä Raamattu käteen ja kaikki partaan ja sen siistimiseen liittyvät kohdat esiin. Kyllä se siitä VL-uskiksellekin sitten aukeaa.
Ei vl-perheen. SRK haluaa nimenomaan päättää kaikkien alamaistensa seksuaalikäyttäytymisestä -se on SRK:lle erittäin tärkeää.
Aikanaan keskusteltiin jopa "uskovaiselle sopivista yhdyntäasennoista"... Mieti!
Suurin osa äideistä voi hyvin ja jaksaa hoitaa perheensä, kun on hyvä aviomies mukana yhteisesä yrityksessä..että kyllä se yvin paljon riippuu parisuhteen laadusta, kuinka jaksetaan lastenkin kanssa...ja yhteisön sekä suvun tuoetakin...