Epäilen että siskoni nuorimmalla lapsella,kummilapsellani,n.1v ja 6kk,olisi autismi,jossain muodossa.
Siskoni ei suostu myöntämään,että hänen kehityksessään olisi mitään vikaa.
Ensinnäkin hän oppi kävelemään vasta n.pari kuukautta sitten ja silloin oli hyvin varovainen ja hidas,ei uskaltanut liikuttaa jalkoja eteenpäin,vaan konttasi mielummin.Kenkien kanssa ei suostu kävelemään ollenkaan,vaan saa raivarit. Hän ei osaa vielä puhua,puhe on lähinnä jatkuvaa "pulputtamista",ei ole muodostanut yhtäkään tavullista sanaa,esim papa,kaka.Syö vieläkin rintamaitoa,ei suostu syömään muuta ruokaa ja jos hänelle yritetään syöttää ruokaa,niin saa hirmuiset raivat ja heittää ja sotkee ruoalla.
Kummipoikani ei siedä minkäänlaista kosketusta,muilta kuin äidiltään tai isältään,rupeaa huutamaan,jos joku yrittää esim.kutittaa.
Häntä kiinnostaa erityisesti erilaisten laitteiden ronklaaminen,esim pesukoneen nappulat,säätimen nappulat.
Musiikin tahdissa tanssii ja hytkyy,se on oikeastaan ainut hetki kun saa nähdä hänen vähän hymyilevän
Unirytmit on ihan sekaisin,saattaa aamulla nukkua esim.11:00 ja valvoa sitten jonnekin puoleenyöhön.
Mietin,että kuinka voisi sanoa ajatuksistaan siskolleni,koska hän vetää varmasti herneet nenään.Siskollani on myös kaksi vanhempaa lasta,7 ja 9 vuotiaat ja tämä nuorimmainen on uuden miehen kanssa saatu lapsi.Siskon miehellä on 11 vuotias poika jolla on vakavia käyttäytymis- ja mielenterveysongelmia.Tuntuu että siskoni ja hänen miehensä eivät havaitse tilanteen omituisuutta,he eivät kiellä koskaan,ihmettelevät vain kokoajan miten poika on niin kiukkuinen,onkohan se väsynyt..pitäisikö vähän antaa rintaa(vaikka juuri olisi herännyt pitkiltä yöuniltaan 12:sta).
Siskoni ei suostu myöntämään,että hänen kehityksessään olisi mitään vikaa.
Ensinnäkin hän oppi kävelemään vasta n.pari kuukautta sitten ja silloin oli hyvin varovainen ja hidas,ei uskaltanut liikuttaa jalkoja eteenpäin,vaan konttasi mielummin.Kenkien kanssa ei suostu kävelemään ollenkaan,vaan saa raivarit. Hän ei osaa vielä puhua,puhe on lähinnä jatkuvaa "pulputtamista",ei ole muodostanut yhtäkään tavullista sanaa,esim papa,kaka.Syö vieläkin rintamaitoa,ei suostu syömään muuta ruokaa ja jos hänelle yritetään syöttää ruokaa,niin saa hirmuiset raivat ja heittää ja sotkee ruoalla.
Kummipoikani ei siedä minkäänlaista kosketusta,muilta kuin äidiltään tai isältään,rupeaa huutamaan,jos joku yrittää esim.kutittaa.
Häntä kiinnostaa erityisesti erilaisten laitteiden ronklaaminen,esim pesukoneen nappulat,säätimen nappulat.
Musiikin tahdissa tanssii ja hytkyy,se on oikeastaan ainut hetki kun saa nähdä hänen vähän hymyilevän
Unirytmit on ihan sekaisin,saattaa aamulla nukkua esim.11:00 ja valvoa sitten jonnekin puoleenyöhön.
Mietin,että kuinka voisi sanoa ajatuksistaan siskolleni,koska hän vetää varmasti herneet nenään.Siskollani on myös kaksi vanhempaa lasta,7 ja 9 vuotiaat ja tämä nuorimmainen on uuden miehen kanssa saatu lapsi.Siskon miehellä on 11 vuotias poika jolla on vakavia käyttäytymis- ja mielenterveysongelmia.Tuntuu että siskoni ja hänen miehensä eivät havaitse tilanteen omituisuutta,he eivät kiellä koskaan,ihmettelevät vain kokoajan miten poika on niin kiukkuinen,onkohan se väsynyt..pitäisikö vähän antaa rintaa(vaikka juuri olisi herännyt pitkiltä yöuniltaan 12:sta).
Vastaukset 5
Vanhimmat
On parempi jos siskosi itse epäilee ongelmaa. Silloin voi kertoa havaintosi ja epäilyksesi. Varhainen terapia on tehokkain. Lopullinen diagnoosi ja kuntoutuksen tarpeen määrittely voitaneen tehdä vasta noin kolme vuotiaana.
*)
http://www.sciam.com/sciammind/
sellainen, että tuolla pikkupojalla ei ehkä ole mitään muuta vikaa kuin äitinsä? Esim. päiväkotihoito tekisi varmaan sen, että ruokakin maistuu. Tuon ikäinen ei välttämättä kävele hyvin, vaikka useimmat käveleekin. Ei kaikki puhu kuin ruuneperit alle 1v. Mutta mitä järkeeä imettää melkein 2-vuotiasta??? Ei mitään.
Jos vanhemmalla lapsella on ongelmia, niin johtunee uusperhekuviosta ja äidistä, jotain vikaa on jos antaa nukkua yhteentoista, eikä lopeta imetystä, vaikka on jo noin vanha lapsi.
Eli tuskinpa on autistinen tuo lapsi, vika on vanhemmissa.
ilman aihetta. Kyllä imetyksestä on hyötyä. Lapsi tarvitsee kahdenkeskeistä oloa kehittyäkseen.
Peilisolut treenaavat
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=579
Pitkään imetetyt ovat älykkäämpiä on todettu uusimmissa tutkimuksissa.
http://www.imetys.fi/itu/suuritarpeinen.php
Voi olla myöskin että tuossa perheessä annetaan periksi liikaa..on kasvatus ongelmia mutta selkeesti tuntuu siltä että hyvin paljon mahdollista että olisi autismi tms. muu sairaus. Itselläni on aut. lapsi ja toimi tuolla tavalla..mutta voi olla että joskus puhe tulee viiveellä jopa 3.5 vuotiaana eli ei ole mitään sanottavaa. Yhden perheen Valtteripoika oppi puhumaan 3.5 vuotiaana ja kävelemään 2 vuotiaana ja nyt pärjää hienosti koulussa. Äidillä oli kovahomma pitää päänsä kun ei halunnut tutkimuuksiin.
Saattaa olla, että pojalla on tosiaan jotain ongelmia, käytös ei kyllä kuulosta ihan normaalilta. Äidin ja isän pitäisi saada lapsi jonkinlaiseen uni- ja ruokailurytmiin, niin moni asia voisi helpottua. Pitäisihän ruokavalion olla jo yli vuoden vanhana monipuolisempi. Lapsen väsymys ja kiukuttelu saattaa johtua aivan liian yksipuolisesta ruokavalioista. Kyllähän monet imettävät lastaa vielä 2-3 vuotiaanakin, mutta se ei ole enää ainoa ravinnonlähde.
Oma poikani(nyt 16 v.) on autistinen. Hänen käyttäytymisestään huomasi jo alle vuoden ikäisenä, että jotakin oli pielessä. Hän nukkui todella huonosti sekä yöllä, että päivällä, eikä häneen saanut oikein minkäänlaista katsekontaktia. Oppi kyllä kävelemään jo 9 kk ikäisenä, ja oikeastaa siitä lähtien meno oli aikamoista, hyvä kun perässä pysyttiin. Leikkimään hän ei ole oppinut koskaan, mutta palapelejä kokoaa todella taitavasti Hän ei ole myöskään koskaan puhunut sanaakaan, osaa nyttemmin kyllä lukea ja kirjoittaa tuettuna.
Neuvolassa kyllä osattiin aika hyvin hahmottaa tilanne jo varhain ja neuvottiin mihin ottaa yhteyttä ja millä tavalla asia etenee.Kun poika oli 2,5 v saimme diagnoosin Autismi Lastenlinnassa Helsingissä, monien tutkimusjaksojen jälkeen.