Kuolema kokoajan mielessä!

Tyhjä sisin isin

Tuntuu kaikki niin turhalta eikä mistään saa oikeen otetta, toi on aika klisee, mutta mun kohdalla totisinta totta.
Olen n.40v. mies kahden lapsen isä joka haluaisi kuolla, mutta pelkää loukkaavansa ja aiheuttavansa toisille (lähinmäisille) turhaa surua, kun ei kukaan kuitenkaan tajuaisi miten mun lähtö olisi kaikille parasta, vittuako tälläisellä tyhjään tuijottajalla mitään kukaan tekee.
Olen nyt päättänyt lopullisesta lähdöstäni kunhan vaimoni saa omat työnsä kunnolla pyörimään, niin eivät jää muksujen kanssa ihan tyhjän päälle. Aloin kirjoittamaan tätä kai jonkinlaisena sevityksenä itselleni, että jos tämän näkee kirjoitettuna, niin kai sit jotenkin hyväksyy paremmin omat aikeensa ja muutkin tajuavat tälläisten tekojen tärkeyden, itsarin tekijälle itselleen.

19

1866

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • että vaimo

      jaksaa surunsa keskellä työnsä hoitaa ja lapset. niin entäs lasten pohjaton suru. lasten takia et juuri voi sitä tehdä. lapset on etusijalla. älä edes mieti sellasta.
      koita hakee vaikka ihan mitä muuta apua tahansa.masennuksestaki voi parantua, ei oo pakko kuolla.

    • särkynyt

      Voin kuvitella tunteesi. Kukaan ei jaksa määräänsä enempää. Itse ajattelen ihan samoja asioita Joskus vaan elämänhalu katoaa eikä sen saavuttamiseksi tunnu olevan mitään keinoa.

      • Aloittaja(Juhannuksen jälk.)

        NÄIN SE ON. Elämänhalu vain yksinkertaisesti katoaa.


      • reilu kk sitten
        Aloittaja(Juhannuksen jälk.) kirjoitti:

        NÄIN SE ON. Elämänhalu vain yksinkertaisesti katoaa.

        Ja voin vakuuttaa että vaikka hän oli jo aikuinen, niin äidin suru on ääretön, perhettä hänellä ei onneksi ollut (eikä varmaan olisi siihen ratkaisuun päätynyt, jos olisi ollut). Itse olen ollut olemassa vain lasteni (joita vielä on 2) takia jo 15 vuotta ja uskon että se kuitenkin ollut oikea vaihtoehto. Lapset eivät koskaa tule selviämään jos isä/äiti on tappanut itsensä, lisäksi se altista lapsesikin tulevaisuudessa samalle teolle, kun vanhemmat toimivat kuitenkin esimerkkinä. Jos on ottanut sellaisen vastuun, että on tänne pallolle lapsia siittänyt/synnyttänyt, tulee kantaa heistä vastuu loppuun saakka, eikä voi olla oikein jättää heille sellainen taakkaa. Vaikka oma elämä on ankeaa on lasten takia pakko jaksaa.


      • saanko
        reilu kk sitten kirjoitti:

        Ja voin vakuuttaa että vaikka hän oli jo aikuinen, niin äidin suru on ääretön, perhettä hänellä ei onneksi ollut (eikä varmaan olisi siihen ratkaisuun päätynyt, jos olisi ollut). Itse olen ollut olemassa vain lasteni (joita vielä on 2) takia jo 15 vuotta ja uskon että se kuitenkin ollut oikea vaihtoehto. Lapset eivät koskaa tule selviämään jos isä/äiti on tappanut itsensä, lisäksi se altista lapsesikin tulevaisuudessa samalle teolle, kun vanhemmat toimivat kuitenkin esimerkkinä. Jos on ottanut sellaisen vastuun, että on tänne pallolle lapsia siittänyt/synnyttänyt, tulee kantaa heistä vastuu loppuun saakka, eikä voi olla oikein jättää heille sellainen taakkaa. Vaikka oma elämä on ankeaa on lasten takia pakko jaksaa.

        Saako kysyä mikä sen elämään tuli kun ei jaksanut enää elää? -jättikö hän viestiä...miksi?


    • tyttönen40

      tapasin vasta miehen, jonka isä oli tappanut itsensä, aikaa siitä oli jo kymmeniä vuosia.
      niin rikki olevaa ihmistä en ole tavannut.
      miten paljon tapahtuma vaikutti siihen vieläkin.

      ymmärrän mitä on paha olo, olen ollut siinä itsekin.
      mutta senkö "perinnön" lapsillesi jätät.
      dorka.

      • tämä on totta

        Minun läheiseni isä tappoi itsensä n.50 vuotta sitten, läheiseni ollessa 6-7 vuotias. 2 lasta ja vaimo jäivät. Suru ja taloudellinen ahdinko siitä seurasi. Myöhemmin viha ja itsesyytökset. Mikä pahinta nämä "lapset" kysyvät vieläkin miksi tämä tapahtui, miksi isä hylkäsi noin.

        Mene hyvä ihminen juttelemaan lääkärille jos sinulla on tuollaisia tuntemuksia, ota vastuu omasta elämästäsi ja ole mies! Jos tapat itsesi, samalla tapat perheesikin, henkisesti. Arvet ei koskaan häviä.


      • .......
        tämä on totta kirjoitti:

        Minun läheiseni isä tappoi itsensä n.50 vuotta sitten, läheiseni ollessa 6-7 vuotias. 2 lasta ja vaimo jäivät. Suru ja taloudellinen ahdinko siitä seurasi. Myöhemmin viha ja itsesyytökset. Mikä pahinta nämä "lapset" kysyvät vieläkin miksi tämä tapahtui, miksi isä hylkäsi noin.

        Mene hyvä ihminen juttelemaan lääkärille jos sinulla on tuollaisia tuntemuksia, ota vastuu omasta elämästäsi ja ole mies! Jos tapat itsesi, samalla tapat perheesikin, henkisesti. Arvet ei koskaan häviä.

        mieheni äiti on tehnyt itsemurhan mieheni ollessa hädin tuskin täysi-ikäinen. ja siitä on kohta jo 20v aikaa. Mutta yhä ajoittain alkoholia ottaessaan, kun tunteet nousee pintaan, mieheni itkee äitiään... et kai halua lapsillesi tuollaista??


    • on saanut

      Jumalalta rauhan ja ilon elämäänsä.Usein Hän kutsuu juuri ahdistusten ja/tai tyhjyyden tunteen kautta.Lue Psalmit 91 ja 103.
      Voit ihan omin sanoin kääntyä Jumalan puoleen,ja pyytää Häntä elämääsi.

    • kokenut melkein

      Lapset siitä eniten kärsivät. Syyllistät heitä ja muita läheisiä mutta eritoten lapsia.
      surumielisyys harvojen etuoikeus.
      Älä anna periksi. Oikesti jos tänään saisit tietää sairastavasi ähhäkkää syöpää ja sinulle annettaisiin ennustus elinmahdollisuuksistasi, olen varma että taistelisit.
      Kuoleman kanssa ei kannata kaveerata, se ei petä eikä jätä.
      Noutaa varmasti.

    • Meemi

      Älä ole itsekäs ja tee sitä ajattele lapsiasi ja vaimoasi, mitä he menettävät. Minulta kuyoli mies toukokuussa onnettomuudessa. Olen nelikymppinen ja neljän lapsen äiti. Ja voin sanoa, että elämä on todella raskasta nyt. Suren miestäni ja ennen kaikkea suren sitä, että lapset menettivät isän, ja sitä mistä kaikesta he jäävät paitsi kun ei ole isää. Voimia sinulle, että jaksaisit jatkaa elämää.

    • tiinamuija

      jäitä hattuun ja kipität paikkakuntasi terveyskeskukseen ja siellä kysyt toimistosta,missä on sen talon mielenterveys vastaanotto,siellä kyllä järjestetään sulle keskusteluaika pikaiseen,siellä on ammattinsa osaavaa henkilökuntaa joka ottaa sinut huomaansa.
      Ne on ilmaisia ja psykiatri sitten kun ehtii ottaa sinut vastaan,ekaksi saat ajan pätevälle hoitajalle ja sen jäkeen asiat alkaa rullaamaan,tuo sinun masennusoireet viittaa seretooni nimisen välittäjä aineen häiriöön joka
      korjaantuu nopeesti lääkkeellä ja keskusteluilla.
      Kokemusta on mulla ja nyt olen sytohoitoihin menevä syöpäpotilas,että elon kivikot on koettu monelta suunnalta.Silti elämäni koen arvokkaana
      lahjana jota ei ihminen saa ainakaan itse lopettaa,voimia sinulle ja kyllä se asiaa hoituu kunhan menet apua hakemaan.

    • niin..

      lapset luulevat, ettet rakastanut heitä. Eivät he ymmärrä sinun syitäsi.
      Mene hakemaan apua masennukseesi, koska jos edes lapset eivät ole sinulle syy jatkaa, niin olet avun tarpeessa. Ja sieltä suosta voit nousta aivan hyvin. Ota ensimmäinen askel, ja mene ammattiauttajan pakeille!!! on moni muukin noussut, vaikka olisi täysin mustalta näyttänyt.

      • täälläkin

        Toki ikää on hieman vähemmän eikä perhettä. Siis miksi jatkaa, kiertää kehää. Siskon lapsien takia ja vanhempien olen tähän asti yrittänyt siirtää päätöstä huomiseen. Mutta pahaa pelkään että se huominen on lähempänä ja lähempänä. Se on tämä maailma aika raadollinen paikka, tunteeton ja kylmä kuin vihollisesi, ihminen joka saa tyydytystä toisen kärsimyksestä...


    • kaiken kokenut

      Oleppa niin fiksu ja hommaa ittellesi MASENNUS lääkitys...alkaa se elämän valo jossain vaiheessa sinullekkin paistaa..sun ajatukset on nyt nuo mutta esim. jo puolen vuoden päästä alat olla ihan erimieltä ja mietit itsekkin tän hetkisii tuntojasi JOS JA KUN ON MASENTUNUT ON elämä niin turhaa MUTTA sinullahan on vielä paljon annettavaa jo omille lapsillesi (muutakin kun älyttömän surun) sitä elä hyvä ihminen niille taakaksi anna ettet olisi kokeillu ensin kaikkea muuta.Ei ole kirjoituksesi mitään hyväksyttävää ei sulle ei muille...lopeta heti!

    • kuoema on liian lop...

      ÄLÄ IKINÄ TEE SITÄ OMILLE LAPSILLESI TIETOISESTI tuohan jo loukkaa ihan jokaista ja SURUA omille rakkaillesi lapsillesi...ihanille suloisille viattomille OMILLESI sinun omille et saa edes ajatella moista -älä jätä lapsiasi ..se on niin että sinä olet isä kuitenkin niille sinun lapsille jotka tarvitsee sinua AINA nyt ja isompina ...sie oot niitten isä joka ei lähde koskaan pois toisten elämästä et voi olla niin ilkeä että hävittäisit kaikesta onnesta.. mitä saat vielä kun menee nuo ongelmat ohi... ja miten sinua lapsesi rakastaa... ÄLÄ HÖPÖTÄ ISO MIES -anna lapsillesi rakkautta NYT JA AINA NIITTENKIN TAKIA SUN KANNATTAA JATKAA se vielä tulee eteesi kaikki ihana jota varten täällä eletään..ei kuolema ole ratkaisu miten olisi? mitä se ratkaisisi sinunkin kohdalla paitsi se suru jota saat aikaan...sitäkö haluat? en usko ei kukaan halua surua toisille... rakasta lähimmäistäsi ..lapsiasi.. itseäsi...kaikkia ...elämääkin vaikka se välillä LYÖ ja kovasti mutta kuitenkin...tiedän koska minulta on kuollut oma rakas lapseni äkillisesti kolarissa ja hän oli elämänhalua täynnä ..jäljellä on TYHJYYS kaikki se hirveä kipu mitä saa kokea kun meni se meni ja takaisin ei tule.. itken ,,,

    • luovuttaaa jo...

      mä oon yrittänyt vittu piristää teitä, en jaksa enää minäkään. jos täällä on ih misiä jotka tahtoo kuolla, tehdäänkö se yhdessä sitten? :/

      • anoreksiallani..

        Kun en jaksa enää. Anoreksiaa ja elämä hajalla. Olen uupunut, väsynyt, aivan LOPPU kerta kaikkiaan. Lääkkeittäkö pitäis vedellä..Ei ..
        TIEDÄN MILTÄ TUNTUU. :( kurjaa.
        Miten ihmiselle tehdään kaikki niin vaikeeksi..


      • märehtimistä
        anoreksiallani.. kirjoitti:

        Kun en jaksa enää. Anoreksiaa ja elämä hajalla. Olen uupunut, väsynyt, aivan LOPPU kerta kaikkiaan. Lääkkeittäkö pitäis vedellä..Ei ..
        TIEDÄN MILTÄ TUNTUU. :( kurjaa.
        Miten ihmiselle tehdään kaikki niin vaikeeksi..

        Kuka on sanonut et elämä olis helppoo, aurinkoista ja ruusuilla tanssimista?! Tee oma elämäsi, älä odota sitä toisilta. Omassa surussaan voi märehtiä pohjattomasti jos asialle ei tee mitään. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      87
      4168
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      28
      3137
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2340
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      35
      1348
    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      919
    6. 133
      911
    7. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      894
    8. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      832
    9. Naisten ja miesten tasoeroista

      Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris
      Ikävä
      124
      776
    10. You've been running and

      so has your mind, I'm thinking of you all the time... 💘
      Ikävä
      11
      770
    Aihe