Oon niin turhautunut ja väsynyt elämäntilanteeseeni.
Lukion jälkeen en saanut töitä eikä jatko-koulutuksista ole kuulunut mitään. On todella aikaansaamaton olo, varsinkin kun inhoan himassa yksin nyhjöttämistä. Olen kyllä joka pv katsonut työpaikkailmotuksia yms. mutta väsyttää saada vstaukseksi aina EI..Masentaa. Olen yrittänyt kuluttaa aikaani salilla tai kiertelemällä kaupoissa, sais muuta ajateltavaa, mutta nyt uloskin lähteminen tuntuu tuskaiselta, ei vaa jaksa sitäkään :( itkettää tosi usein, yritän silti tsempata itseäni ajattelemalla että kaikki vielä muuttuu, ja ei tilanteeni ole edes niin paha..Ahistaa silti vaa nii perkeleesti. Tunnen itseni ihan hulluksi, kerran jo sekosin ku uni ei tullu ja menin ulos vaa yksin riehuu. Tosi huono olo henkisesti.
Miks en osaa olla "relax" yksinäni?
Olen puhunut tästä läheisilleni, ja tukea olen myös saanut. Olo ei silti helpotu. Elämä tuntuu ihan paskalta.
Ajatukset pyörii päässä KOKO AJAN (mihin hakea kouluu, miten tulevaisuus, mistä töitä..), stressaan ihan pikku-jutuista, en enää jaksa mitään. Ankeeta. Haluun elämää ja äkkiä! Ainoa piriste on kun ystävilläkin vapaata ja on tekemistä. Silloin on hyvä olo - normaali.
Onko muita, joilla sama tilanne tai kokemuksia samantyyppisestä..? Tai neuvoja?
Lukion jälkeen en saanut töitä eikä jatko-koulutuksista ole kuulunut mitään. On todella aikaansaamaton olo, varsinkin kun inhoan himassa yksin nyhjöttämistä. Olen kyllä joka pv katsonut työpaikkailmotuksia yms. mutta väsyttää saada vstaukseksi aina EI..Masentaa. Olen yrittänyt kuluttaa aikaani salilla tai kiertelemällä kaupoissa, sais muuta ajateltavaa, mutta nyt uloskin lähteminen tuntuu tuskaiselta, ei vaa jaksa sitäkään :( itkettää tosi usein, yritän silti tsempata itseäni ajattelemalla että kaikki vielä muuttuu, ja ei tilanteeni ole edes niin paha..Ahistaa silti vaa nii perkeleesti. Tunnen itseni ihan hulluksi, kerran jo sekosin ku uni ei tullu ja menin ulos vaa yksin riehuu. Tosi huono olo henkisesti.
Miks en osaa olla "relax" yksinäni?
Olen puhunut tästä läheisilleni, ja tukea olen myös saanut. Olo ei silti helpotu. Elämä tuntuu ihan paskalta.
Ajatukset pyörii päässä KOKO AJAN (mihin hakea kouluu, miten tulevaisuus, mistä töitä..), stressaan ihan pikku-jutuista, en enää jaksa mitään. Ankeeta. Haluun elämää ja äkkiä! Ainoa piriste on kun ystävilläkin vapaata ja on tekemistä. Silloin on hyvä olo - normaali.
Onko muita, joilla sama tilanne tai kokemuksia samantyyppisestä..? Tai neuvoja?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.