Uskovaisuus ei periydy.

NäinOn.

Kyllä se vaan niin on, että uskovaisuus ei periydy. Helluntailaisperheen poika omaksuu melko varmasti ateismin elämänkatsomuksekseen. Vaikka kuinka yrität antaa lapsellesi hengellistä kasvatusta, käytät pyhäkoulussa ja seurakunnan tilaisuuksissa pienestä pitäen ja kaikkesi teet, niin jo on hän teini-iässä riekkumassa iltaisin kadulla kirkonpolttoheviä kuuntelevien kaveriensa kanssa viinapullo kädessä ja hashispiippu toisessa. Mitähän, jos hän onkin jo pienenä saanut yliannostuksen uskonasioita, ja kapina syntyy vastalauseena hengelliselle ohjelmoimiselle? Helppo se on nostaa nokkaa ja tuhahdella joillekin kirkon keskivertouskovaisille, jotka vetävät maltillista linjaa lastensa hengellisessä kasvatuksessa, mutta tuottaako se oma pakotuslinja yhtään parempaa tulosta? "Toisen polven helluntailainen" kun ei ole mikään arvostettu ja haluttu nimitys.

3

120

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • outoa..

      tuollaisille vikureillehan justiinsa pitäisi tehdä niin kuin itse Jumala on käskenyt! Ei kun kiviä keräämään...

    • just.

      Ei kannata kastaa lapsiaan eikä väkipakolla raahata
      hengellisiin tilaisuuksiin, ainakaan sen jälkeen kun
      ne alkaa itse ajatella. Siinä vaiheessa, asioista, omista uskon käsityksistä, kannattaa kertoa ja jos lapsi kasvaessaan kiinnostuu niistä niin hän voi tehdä omat valintansa. Pakkosyötöllä saa varmasti vastareaktion aikaan. Tietysti jos seurakunnissa on
      jotain mielekästä toimintaa muksuille niin ei varmaan ole pahasta viedä heitä sinne, jos itse haluavat mennä....sittenkin on kyllä syytä kysellä mitä siellä "pyhäkoulussa" opetettiin.

    • Helluntaiperheen kasvatti...

      Olen kanssasi tismalleen samaa mieltä. Meidän perheemme neljästä lapsesta kaksi on omaksunut jonkinlaisen uskon itselleen ja kahden muun kuvaukseen sopisi enemmänkin sana ateisti.

      Ihan mitään äärimmäistä pakottamista meilläkään ei käytetty. Mutta ainakin minä herkkänä lapsena ja sitten nuorena menin kaikkeen täysillä mukaan, kävin myös kasteella. Kaikesta seurauksena oli todella raju irtiotto koko yhteisöstä.

      Nyt kolmekymppisenä olen oman vakaumukseni valinnut. En tarvitse siihen yhteisöä, vaan Jumalan ja korkeintaan vain samanhenkisiä ihmisiä. Kotikaupunkimme seurakunta oli pieni ja uskomattoman mätä. Joukossa varmasti oli aidosti ja oikeasti uskovia ihmisiä, mutta myös niitä, joille 'usko' oli vain syy osoitella muita ihmisiä ja heilua kylillä jonkinlaista sairasta paremmuutta tuntien. Juuri niitä ihmisiä, jotka voivat mennä vaikka syöpäsairaan ihmisen vuoteen ääreen besserwisseroimaan, että nyt jumala rankaisee, kun et elänyt niin kuin MINÄ.

      Nyt en helluntaiseurakuntaan enää jalallani astu. En enää myöskään muistele erityisen pahalla. Mutta en voi sille mitään, että olen jokseenkin katkera. Ja Jumalaltakin usein kysynyt, että miksi annoit kaiken tapahtua, kun olin lapsi. Miksi en saanut odottaa siihen asti, että teen omat valintani? Olen katkera esimerkiksi siitä, että olen alle kymmenvuotiaana kuullut sellaisia asioita, jotka eivät herkän ja erittäin vilkamielikuvituksisen lapsen korville sovi. Että kuinka Jeesus tulee jo viimeistään ensi vuonna ja että sitten tapahtuu sitä ja tapahtuu tätä (en omien vanhempieni suusta, mutta kokouksissa).

      Kaiken seurauksena oli se, että vuosia heräilin öisin ja kävin tarkistamassa, että ovatko äiti ja isä vielä paikalla vai onko haettu jo taivaaseen. Peläten, että josko sittenkään en Jumalalle riitä ja olenkin jäänyt tänne. Ja laskeskellen omia ja muiden syntejä ja peläten öisin itku kurkussa, että mitä, jos Jeesus tulee ja minä tai ennen kaikkea sisarukseni jäävät tänne. Tai jos taivas oli auringon laskun aikaan kauniin punainen, olin kauhun partaalla, että nyt 'kuu muuttuu vereksi ja aurinko pimeydeksi'.

      Tuo kaikki tuntuu pahalta vielä tänäkin päivänä. Jonkun mielestä voi kuulostaa siltä, että mitäs tuossa - vähän liikaa ajatuksia vain päässä. Mutta jos tuollaiset pelot täyttävät lapsen koko maailman moneksi vuodeksi, niin se ei ole ihan pikku juttu. Jälkensä se jätti ja ainakin sen, että jos meille lapsia tulee, niin pidän heidät kaukana helluntaiseurakunnasta ja niin ikään kaikista muistakin uskonlahkoista niin kauan, kuin he itse ilmaisevat halunsa johonkin osallistua.

      Tämä siksi, ettei käy niin kuin minulle ja sisaruksilleni. Ei meille nyt niin kovin huonosti olisi käynyt. Mutta olisin onnellisempi, jos meistä sisaruksista kukaan ei kieltäisi kaiken tuonpuoleisen olemassaoloa. Jos kaikki olisivat omaksuneet itselleen jonkinlaisen rauhan ja eläisivät sovussa Jumalan kanssa. Siihen olisi päästy sillä, että olisi vähennetty helluntaiseurakunnassa vietetty aikaa enintään puoleen siitä mitä siellä olimme. Ja ennen kaikkea - tukittu ulkokultaisten kiihkouskovaisten suut silloin, kun sieltä ei suoltanut mitään muuta, kuin heidän omia kieroja käsityksiään ja (todella paikkansa pitäviä ;) ) profetioita.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      175
      1968
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1694
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1318
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1145
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      56
      1142
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      15
      1017
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      59
      925
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      57
      909
    Aihe