sammal eristeenä ?

Kyllä sitä todellakin on käytetty (henkilökohtaisia kokemuksia liikaakiin), 30m3 homeista sammalta alapohjasta (rakennusvirhe peruskorjauksessa) imettiin suurtehoimuautolla ja kaikki piti talikolla pehmentää. Nyt se kasa makaa onnellisesti kaatopaikalla.

Sammaleen saanti luvallisesti ja sen kuivattaminen asianmukaisesti voi olla hyvin vaikeaa ja luultavasti se haisee maalle.

Laita mielummin vaikka pellavaeristettä, jota meille tuli kaksi täyttä rekallista alapohjaan http://www.flax.fi/eristeet/index.php?parent=2

käytetty kivikaudella ja keskiajalla kun ei ollut parempaa keksitty. Nykyaikana on siihenkin tarkoitukseen tutkittuja teollisesti valmistettuja asianmukaisia kohtalaisen edullisia valmisteita.

Jos noin kapealle hirrelle jotain laittaa niin pellavatilkenauhaa. Sitä myydään 100 mm leveänä, saksi siitä kolmeen tasaleveään kaistaleeseen ja niittaa naaraspontin pohjaan (oletan että hirtesi on yksipontillista, uran pohja on noin 30 mm leveää). Samaista suikaletta voit kietoa niitata salvoksen kaulan ympärille, niin ei lentele hyttyset tupaan.

http://www.metsankylannavetta.fi/

Kyllä voi sammalta laittaa. Kolmesta rakennuksesta on omaa kokemusta. Poikasena oli mukana 1960-luvulla kun sukulaisille rakennettiin saunaa. Sen hirsien väliin laitettiin tilkkeeksi (siis eristeeksi) sammalta.
'
- joku tollo tuossa ylempänä näkyy muuten sotkeneen seinäsammaleen ja lattianaluseristeen - joo yksi kysyy aidasta ja toinen vastaa aidanseipäistä...

Seuraavat olivat kaksi osa-aikaista asuntoa kymmenen vuotta sitten. Hyvin on sammal seinähirsien välissä toiminut, talossa on sammalta vielä välikatonkin päällä - kun ei muuhun ollut varaa. Sitä en kyllä suosittele palovaaran takia mutta toimii kyllä erinomaisesti muuten.

Joo, sammalta nyhdetään joko ruotsalaisten tapaan kangasmaalta niin sanottua seinäsammalta (virallinen nimi) tahi karjalaiseen tapaan valkeaa korpisammalta (jokin rahkasammalleen laji se on, ja seitä me olemme enimmäkseen käyttäneet).

Sammal nyhdetään kekoihin ja se jälkeen puhdistetaan pikku risuista ja kävyistä ja mieluusti liioista lehdistä ja neulasistakin. Kangasmaan sammalessa on paljon enemmän puhdistettavaa ja se vie melkoisesti aikaa. Valkeassa sammalessa sen sijaan vähemmän puhdistettavaa.

Tämän jälkeen sammalkuorma viedään sinne mihin rakennus on tarkoitus pystyttää. Tuoreesta puusta ja etenkin umpivaraan hakattava rakennus sammalletaan vasta kuivana.

Sammal sopii tilkkeeksi silloin kun se on kuivunut (tai kostunut) nihkeäksi. Märkää tai rutikuivaa sammalta ei seinään panna.

Sammal levitetään hirren selälle tasaisesti ja melkoisen paksusti ja siinä mahdollisesti vielä olevat kävyt ja risunpätkät poistetaan (ettei seinä jää kantamaan) sen jälkeen asetetaan ylähirsi paikalleen ja nuijitaan paikalleen.

Hyvä sammallus muuttuu seinässä tiukaksi, paksuksi pahvimaiseksi levyksi.

Roikkuvat sammalhetaleet leikataan kirveellä hirren saumaa myöten pois.

Sammaleen haittapuoli huoneen puolella avovarassa on että sitä seinää pyyhkiessä tai pestessä hiukkasen rapisee mutta ainahan seinän voi paneloida tai pahvittaa tai sitten rivetä joko omatekoisella tai ostoriveellä.

Niin että kyllä sammalta voi käyttää, pitääkö sitten ulkonäöstä on eri juttu - saman näköinen siitä tulee vanhoissakin taloissa.

Hirsien väliin sopii useampi tiivistysmateriaali, mutta kuinka saada pysymään tiiviste kolmiomaisissa koloissa, jotka jäävät hirsien molemmille puolille. Näin eräällä hiihtomajalle ruskeaa massamaista (ei polyuretaania)materiaalia, joka pysyi hyvin ulkopuolisessa kolossa. Tiiviste oli vain sisäpuolella. Mitähän tuo tiivistemateriaali on ja mistä sitä voisi saada?