Olen tässä jo jonkin aikaa pohtinut, että mikä kumma siinä on, kun niin usein tekee mieli pelata lähikaupan jokeri pokeria. Tai neljänkympin tupla pottia paikallisessa. Tai sitä R-kioskin kymppipokeria. Puhumattakaan siitä karaokepaikan Tähti-pelistä, josta voitin parikin kertaa sen 40 euroa (jotka voitot pelasin jo moneen kertaan takasinkin, että se siitäkin).
Mikä ihme siinä viehättää?! Olisinko minä valmis laittamaan rahaa samoin puhtaasti uhkapeliin; siis muutama euro kerrallaan ja samoilla voittomahdollisuuksilla? En oikein usko, että olisin.
Jäljelle jää vain se syy: olen viehtynyt ja joutunut koukkuun noihin TUTTUIHIN KUVIOIHIN. Raha-automaattiyhdistyksen rakkineet ovat suunniteltu JUURI SITEN: tutut voittomahdollisuudet ja -yhdistelmät, joita pelaaja jännittyneenä odottaa toteutuvaksi omalla vedollaan. Tutut symbolit ja äänet pelin eri toiminnoissa.. paljon kirkkaita värejä (vähän kuin pikkulapsien mielenkiintoa ylläpitämään). Tutut euromäärät, joita voin odottaa voittavani, jotta voin tunkea ne jälleen takaisin. Sehän ei ole pääasia, että jäänkö voitolle, vaan se, että onko minulla lisää peli-euroja valmiina taskussa!
Mutta kysyn uudelleen: pelaisinko samoilla panoksilla ja samoilla voiton todennäköisyyksillä ilman noita RAY:n laatikoita? Laittaisinko esimerkiksi kaverin kanssa pöytään aina euron tai kaksi aidossa korttipelissä tai jossakin muussa vednlyönnissä? Jaksaisinko pelata sillä tavalla kauan?
RAY on onnistunut hyvin siinä, mitä se tekee. Se varoittaa riskipelaamisen vaaroista samaan aikaan kun se hyvin tietää, että juuri nuo pelien suurkuluttajat tuovat sen voiton RAY:lle. Miksi se muuten suunnittelisi jo kovaa kyytiä esim. Visa-electronien yhteensopivuutta metallipossuihinsa?
Mikä ihme siinä viehättää?! Olisinko minä valmis laittamaan rahaa samoin puhtaasti uhkapeliin; siis muutama euro kerrallaan ja samoilla voittomahdollisuuksilla? En oikein usko, että olisin.
Jäljelle jää vain se syy: olen viehtynyt ja joutunut koukkuun noihin TUTTUIHIN KUVIOIHIN. Raha-automaattiyhdistyksen rakkineet ovat suunniteltu JUURI SITEN: tutut voittomahdollisuudet ja -yhdistelmät, joita pelaaja jännittyneenä odottaa toteutuvaksi omalla vedollaan. Tutut symbolit ja äänet pelin eri toiminnoissa.. paljon kirkkaita värejä (vähän kuin pikkulapsien mielenkiintoa ylläpitämään). Tutut euromäärät, joita voin odottaa voittavani, jotta voin tunkea ne jälleen takaisin. Sehän ei ole pääasia, että jäänkö voitolle, vaan se, että onko minulla lisää peli-euroja valmiina taskussa!
Mutta kysyn uudelleen: pelaisinko samoilla panoksilla ja samoilla voiton todennäköisyyksillä ilman noita RAY:n laatikoita? Laittaisinko esimerkiksi kaverin kanssa pöytään aina euron tai kaksi aidossa korttipelissä tai jossakin muussa vednlyönnissä? Jaksaisinko pelata sillä tavalla kauan?
RAY on onnistunut hyvin siinä, mitä se tekee. Se varoittaa riskipelaamisen vaaroista samaan aikaan kun se hyvin tietää, että juuri nuo pelien suurkuluttajat tuovat sen voiton RAY:lle. Miksi se muuten suunnittelisi jo kovaa kyytiä esim. Visa-electronien yhteensopivuutta metallipossuihinsa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tutkija (Murto jr) kertoi TV-ohjelmassa vaietun totuuden 5 / 50.
5 prosenttia peliriippuvaisista paljon pelaavista tuottaa 50 prosenttia RAY:n tuotoista.
"Miksi se muuten suunnittelisi jo kovaa kyytiä esim. Visa-electronien yhteensopivuutta metallipossuihinsa?"
Sähkörahalla maksamiseen tulee ns. päiväkatto joten tiliä ei voi pelata tyhjäksi!