Epäilemme hometta makuuhuoneessa lattialistan välistä tulevan kellarin hajun takia. Avasimme seinää (kyseessä ulkoseinä, talo vm. 74) ja sieltä paljastui ihmeellinen seinärakenne: sisimpänä lastulevy, sitten gyproc, sitten paksu villa, höyrynsulkumuovi. Sen takana lisää villaa, sitten arvatenkin lauta-ulkoverhous. Onko ihan oikeaoppinen rakenne? Sisemmät villat haisevat tunkkaiselle (home?) mutta ovat kuivat.
Onko asuntomme seinärakenne väärä?
epäileväinen
214182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
villojen sisäpuolella, joten sikäli väärä rakenne on kyseessä.
Mitä haittaa on meillä olevasta rakenteesta, tietääkö kukaan? Miten menisi sitten oikeaoppinen rakenne, missä järjestyksessä noiden materiaalien tulisi olla?
villoihin, jos ne ovat sisimpänä, siksi uusissa taloissa on höyrynsulkumuovi eristeiden sisäpuolella.
Eri talovalmistajien sivuilla on yksityiskohtia seinärakenteista.
jos seinän lämmöneristyskyvystä suurin osa on höyrysulun sisäpuolella, kylmällä kelillä höyrysulku ja villa ennen sitä menevät niin kylmäksi, että sisältä tuleva kosteus alkaa tiivistyä. Juuri tämän estämiseksi höyrysulun on oltava niin sisällä, että se säilyy aina kastepistettä lämpimämpänä.
Mene kuivaanpäin.? Siäilma on kuivempi kuin ulkoilma.! Mikä mättää.?
Pyykkäys, kylpeminen, hengityskosteus, kokkaaminen yms tuovat sisälle kosteutta siinä määrin, että juurikin pakkasilla kun kondensoituminen on todennäköisintä on ulkoilma varmasti kuivempaa kuin sisäilma. Rankkasateella ja syyssäässä voi olla toisinkinpäin.
Ilmanvaihdolla voi kikkailla jonkin verran mutta -74 rakennetussa mökissä tuskin on koneellista poistoakaan muuta kuin liesituuletin jos sekään.
Sisäilman suhteellinen kosteus on pienempi talvella, kuin ulkoilman. Sisäilman apsoluuttinen kosteus (eli ilman vesisisältö grammaa/ kuutiometri) on talvella huomattavasti suurempi kuin ulkoilman. Tuo vesisisältö pyrkii talvella kuivumaan eli pyrkii menemään ulos kylmään ilmaan ja sentakia tarvitaan höyrysulku ja sen tulee olla mieluiten heti sisäseinälevyjen takana. Jos höyrysulku on liian ulkona eli kylmässä, tiivistyy höyry vedeksi sitä vasten (kastepiste alitetaan).
Tuon tietäen olen ihmetellyt sitä miten jotku valitsevat ensin eristeen, joka kestää vettä mineraalivillaa paremmin ja sen jälkeen jättävät höyrysulun pois ja laittava vain ilmansulkupaperin.
Miksi helvatussa sitä kosteutta pitää päästää sienään, vaikka se hieman kestäisikin? Käveleeköhän nämä samat ihmiset tahallaan putoavien tavaroiden alle jos on kypärä päässä?
Järkytänköhän pahastikkin maailman kuvaasi, jos kerron että kun ilmaan lisätään vettä, niin seoksen ominaispaino pienenee.
Kostea ilma on siis kuivaa ilmaa kevyempää.
Ilmansulkupaperin idea on, että kun eristeen kosteuspitoisuus on noussut, niin se pystyy kuivumaan myös sisäänpäin sen ilmansulkupaperin läpi. Ja eristeeseenhän voi päätyä kosteutta esim. "mätäkuussa", kun ulkoilman lämpötila ja kosteus ovat suurempia kuin sisäilman, varsinkin jos sisätilaa jäähdytetään esim. ILPillä. Tällöin kostea ulkoilma pääsee melko vapaasti höyrynsulkumuovin ulkopintaan, ja voi pahimmillaan tiivistyä siinä nesteeksi.
Mutta se todellinen käyttökohde ilmansulkupaperille on tietysti sellaiset mökit, jotka joskus päästetään kylmäksi tai lähes kylmäksi. Silloin tuo kosteuden tiivistyminen höyrynsulkumuovin ulkopintaan on ihan todellinen riski.
Todettakoon myös, että ilmansulkupaperi läpäisee silti vesihöyryä huomattavasti vähemmän kuin esim. tuulensuojakipsilevy, eli se ei todellakaan ole mitä tahansa "rakennuspaperia".
Joo, mutta kun noita tilanteita että vesihöyryn osapaine olisi ulkona suurempi kuin sisällä, on ehkä noin 5% vuodesta, loput 95% ajasta siitä kosteuden läpäisevästä ilmansulusta on vain haittaa.
Osa villasta voi hyvin olla höyrynsulun sisäpuolella.
Sillä pyritään siihen, että sähkörasiat ymv eivät rikkoisi höyrynsulkua.
Olihan ulkoverhouksen takana tuuletusrako?
Jos sisäverhouslevyjen jälkeen max 50mm villaa, höyrynsulku ja sitten VÄHINTÄÄN 100mmm villaa, tuulensuojalevy, tuuletusrako ja ulkoverhous niin voi toimiakin.
Villasuhde 50mm/100mm on varmaan sekin jo riskialtis. Parempi 50mm/150mm. Kun en ole varsinainen asiantuntija, niin esitän vain noin arvion.
höyrynsulun lämpimällä olla määräysten mukaan korkeintaan 1/3 eristeestä ja ulkopuolella vähintään 2/3. eli 50/100mm on ehdoton minimi, muuten voi kosteus tiivistyä muoviin seinän sisällä..
Tuonikäisessä talossa on yleensä valesokkeli-runko voi lähteä jopa maanpinnan alapuolelta, vaikka sokkeli näyttäisi ulkopuolelta korkealtakin.
Lisäksi väliseinien runko voi olla upotettu valun sisään.
Itsellä on -74 rakennettu talo, jota olen remontoinut. siinä on väliseinien runko lattian sisällä ja haisee hieman, jos nuuskii listan välistä. En remontissa viitsinyt nostaa ylös niitä. Nyt hieman harmittaa. Oireita ei ole ollut, eikä sisällä haise tunkkaiselle, vaikka olisi kauan pois, jotta haistaisi(hajuun voi tottua).
Kostea maan haju kyllä tulee listan alta, vaikkei runko olisikaan homeessa tai märkä. Hyvä asia tuo ei ole.
Pitäisi itekin nostaa väliseinät ja poistaa valesokkelirakenne ulkoa käsin pikkuhiljaa. Samaten sala-ojia olen suunnitellut.
Neuvo on, ettet tee mitään remonttia, ennen tarkkoja hometutkimuksia. Ne maksaa, mutta turha rwmontti moninkertaisesti. Huonolla tuurilla, kun tulee purkutuomio.
Oletteko purkaneet niin paljon että kokonaisen villalevyn saa pois seinästä. Jos siellä on ollut kosteutta, niin villa on tummunut alaosasta samoin alaohjauspuussa on tummentomaa, ellei peräti hometta ja lahoa.
Ilman kyky sito kosteutta kasvaa ilman lämmetessä. Kovalla pakkasella ilman suhteellinenkosteus on 100%, mutta siinä on silti hyvin vähän vettä.
Lämmin sisäilma on siis kosteampaa kuin viileämpi ulkoilma ja kosteus pyrkii siirtymään ulos. Tästä syystä höyrynsulku tulee olla sisäpulella, jotta kosteus ei mene eristeisiin ja sinne jokatapauksessa joutunut kosteus pääsee kuivumaan ulospäin.
Jos kosteaa sisäilmaa aletaan jäähdyttämään, niin jossain vaiheessa kosteus saavuttaa 100% ja ilman kyky sito kosteutta ylittyy ja vesihöyry alkaa muuttua ihan kunnon vesipisaroiksi. Sama ilmiö, joka tiivistää vettä kylmän olutlasin pintaan.
Jos sisällä on 22 astetta lämmintä ja ulkona 22 astetta pakkasta, niin eristetyn seinän keskikohdassa on 0 astetta. Jos muovi on vasta tuosssa kohdassa, niin kastepiste on jäänyt muovin sisäpuolelle ja huoneilman kosteus alkaa pisaroitumaan kylmään villaan, aivan kuten vesi helmeilee huurteisen olutlasin pinnalla.
Niin siinä käy jos höyrynsulku on puolessa välissä tai edes lähellä sitä.
Tässä tapauksessa on kuitenkin ehdottomasti tutkittava myös maasta nousevan kosteuden mahdollisuus, salaojat jne.
Tarkentaisin vielä muutamaa asiaa. Eli olemme avanneet seinää alaosasta vain n. 30x40 cm matkalta. Arvioisimme villaa olevan muovin sisäpuolella n. vähintään 5 cm, ehkä enemmänkin. Ulkopuolisesta villasta ei ole tietoa koska emme ole rikkoneet muovia. Ja sanoin aiemmin väärin, ulkoseinä onkin tuossa kohtaa taloa tiiliseinää eikä puuta. Talossa ei ollut salaojia kun siihen 2004 muutimme, mies laittoi itse salaojat myöhemmin. Tuossa haisevassa nurkassa on ulkopuolella sadevesiränni josta virrannut vesi on varmaan hajottanut talon perustuksia, siitä kohdasta perustus on ihan halkeillut ja hajonnut. Talon päädyssä on ollut iät ja ajat seinän vierellä multaa, siis nurmikko on alkanut suoraan seinän viereltä. Tähän olemme tekemässä korjausta. Talon perustuksista en osaa sanoa mitään, siis mikä rakenne on kyseessä. Talo on siis vm. 74 rivitalo. Epäilyttää myös katto, se on muutettu harjakatoksi alle 10 v sitten mutta vanha tasakatto on jätetty purkamatta sinne alle. Tänä aamuna mies käski haistella vaatetta joka oli jäänyt yöksi makuuhuoneen lattialle: se haisi ihan homeiselle kellarille! Mitähän tässä kannattaisi seuraavaksi tehdä. Terveystarkastaja on käynyt, tuomio: ei kosteutta (pintamittarilla mittaili ympäri talon)
Vaikea sanoa mitään kovin täsmällistä, mutta pintamittarilla suoritettuun mittaukseen tässä tapauksessa en paljoa luota. Suuri merkitys on tietenkin mittauksen suorittajan ymmärryksellä asiasta.
Perustuksen rikkoontuminen voi johtua kosteudesta/jäätymisestä ja/tai anturan pohjan huonosta tiivistyksestä
Tiili- ja puuverhous tarvitsevat molemmat tuuletusraon. Eristystä muovin ulkopuolella en usko yli 100mm olevan tämän ikäluokan talossa, joten sisäpuolella ehdoton max. 50mm. Näkemättä tuskin kukaan osaa asiasta paljoa enempää sanoa. Nyt pitäisi saada paikalle asiantuntija vilkaisemaan, kun seinäkin on valmiiksi auki.
Missä päin talo on? Ehkä palstalaiset voivat antaa vinkkiä luotettavasta asiantuntijasta.
Joku kyseli seinistä, menevätkö ne perustuksen sisään. Vastaus on kyllä. Asunnossamme tehtiin v. 2004 kylppäriremontti ja tuossa yhteydessä kun purettiin homeista kylppäriä niin löytyi homeiset seinien alaosat jotka meni perustuksen sisään. Oli vaikea kaivaa tuhoutuneet osat pois.
Ulkoseinässä lienee vastaava tilanne. Kosteus vain tullut rakenteeseen vähän toisin eli maaperästä. Tämäkin on kuitenkin vähän arvailua näkemättä.
Nimimerkki "Juke" kirjoitti kyllä asiaa, joka tuntuisi sopivan teidänkin tapaukseenne.
Vaikka höyrynsulku toimisi seinässä niin että sisäpuolella on 50mm ja ulkopuolella 100m, niin nurkissa sekä ala- että yläosissa voi tulla ongelmia.
Liitoskohdissa rakenne voikin olla sellainen että muovin sisäpulella on 50mm muovia ja ulkopuolella 100mm puuta ja se on ihan varmasti jo riski.