luin tältä palstalta teidän kirjoituksia ja minua kävi pelottamaan että mitä jos lapseni syntyy kuoleena mitä jos vielä kaiken alku pelon jälkeen voi tapahtua jotain. mihin lapsi kuolee yleensä jos kuolema tapahtuu 30 raskausviikon jälkeen? on niin paljon asioita mitä joutuu pohtimaan, synnytys pelottaa, kätkytkuolema huolettaa, lapsen syntyminen kuoleena huolettaa, oma kuolema on alkanut pelottamaan, tuntuukuin ennuistaisin tulevia. kauheita ajatuksia jota ei saisi ajatella. Mutta tosiaan tietääkö kukaan että mihin lapsi kuolee loppuraskauden aikana ja miten sitä voisi ennaltaehkäistä? kiitoksia vastanneille :)
apua panikoivalle
paniikkimamma
3366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ainakin kätkytkuolemaa voit ehkäistä, jos et laita lasta nukkumaan tilaan, jossa hänen hengityksestään kertyvä hiilidioksidi pääsee kertymään hänen ympärilleen...eli nukkumapaikan "seinissä" pitää olla aukkoja kuten esim. pinnasängyssä, jotta ilmaa painavampi hiilidioksidi pääsee "liukumaan" pois (hiilidioksidihan lamaa hengitystä). Itse käytin lisäksi australialaisen tutkijan (Dr Sprott) suunnittelemaa pussimaista "patjansuojusta" (BabeSafe...saa tilattua esim. Englannista), joka estää patjan kaasumaisia "päästöjä". Sen lisäksi vältä lampaantaljoja lapselle tai nukkumapusseja. Uudessa Seelannissa on maailman korkeimmat kätkytkuolematilastot...käyttävät lampaantaljoja joista irtoaa hengitykseen raskasmetalleja yms.
Lapsi voi kuolla esim. kuristuessaan napanuoraan. Sitä ei voi ehkäistä ennalta. Jos lapsen liikkeet loppuvat, äkkiä sairaalaan. Älä esim odottele viikonlopun yli. Lapsi voi myös kuolla jos äiti saa raskaushepatoosin. Sitä seurataan sairaalassa. Molemmat voivat olla vaarassa jos tulee raskausmyrkytys. Sitä voi ehkäistä (luin vähän aikaa sitten) jos syö paljon proteiinia, riittävästi normaalia suolaa ja runsaasti nesteitä, riittävästi D-vitamiinia ja tietysti vihanneksia ja hedelmiä jotta saa vitamiineja. Mutta lopulta taitaa olla niin, että terve, elävä lapsi on lahja elämänantajalta ja suuri kiitoksen aihe.
Muistan myös ensimmäistä odottaessani, kuinka pelkäsin vaikka mitä.. Lapsi oli erittäin toivottu ja kovan hedelmöityshoitorumban tulos. Mutta sitten vasta kun vauva syntyi, toivoi välillä, että sen saisi takaisin omaan masuun suojaan pahalta maailmalta.
Niin se vain on, että äidin huoli alkaa siitä hetkestä, jolloin hän kuulee olevansa raskaana. Se huoli ei pääty koskaan.. Odotas kun tulee mopoilu ja autoilu iät, aletaan liikkua kaupungilla ja baareissa.. Vanhemmat ovat kertoneet, että siihen huoleen turtuu ja tottuu. Elämä menee, miten on mennäkseen. Vaikken itse niin huippu-uskovainen olekaan, niin usein tulee huokaistua ja ajateltua että Herran haltuun vaan tämä elämä.. Mukana mennään elämän pyörässä ja otetaan vastaa mitä tulee. Olen muuten nyt rv14 :)
Ehkä jos hankkisit sellaisen kotidoplerin, josta porukka kirjoittelee tuolla odotuspuolella? Sillä saa ilmeisesti kuunneltua vauvan sydänääniä aina kun mieli tekee. Olen ymmärtänyt, että hinta olisi alle 100e? Se on pieni hinta mielenrauhasta!