Nyt on tullut uusia ohjeita, kuinka käsitellä allergiaa ja allergikkoja. Ohjeet tuntuvat niin hurjilta, että ne tuntuvat meidän allergikkojen mollaamiselta. Väitetään, että mullassa möyrimällä ja jalat paljaina kulkemalla välttyy allergioilta. Minä olen lapsuuteni kulkenut jalat paljaina kesät ja möyrinyt kukkapenkit, lehmänlantakasat, hiekkakasat. Ei suojannut allergioilta. Eivät myöskään kotieläimet ja navetan lehmät tai heinäpellot riittäneet minulle suojaamaan allergioilta.
Onkohan koko suurella kohulla tehty uusi allergiatutkimus yhtä tyhjää ja nollatutkimusta? Onko täällä muita, jotka ovat viettäneet lapsuutensa maalla maalaistalosssa ja ovat silti allergisia?
Uskotteko te siihen uuteen paljon kohuttuun tutkimukseen, jossa on verrattu suomalaisia ja venäläisiä? Minä veikkaisin pikemminkin ympäristön kemikalisointia. Venäjän puolella ei ole varaa ostaa kaikkia kemikaaleja hiusväreistä kainalon ulkonäköä parantaviin dödöihin. Ja kuka uskoo siihen väitteeseen, että kaupunki on puhtaampi kuin maaseutu? Huh kun ajattelenkin metron liukuportaitten sivukaiteita. Varmasti likaisemmat kuin navetan ovenkahva!
Onkohan koko suurella kohulla tehty uusi allergiatutkimus yhtä tyhjää ja nollatutkimusta? Onko täällä muita, jotka ovat viettäneet lapsuutensa maalla maalaistalosssa ja ovat silti allergisia?
Uskotteko te siihen uuteen paljon kohuttuun tutkimukseen, jossa on verrattu suomalaisia ja venäläisiä? Minä veikkaisin pikemminkin ympäristön kemikalisointia. Venäjän puolella ei ole varaa ostaa kaikkia kemikaaleja hiusväreistä kainalon ulkonäköä parantaviin dödöihin. Ja kuka uskoo siihen väitteeseen, että kaupunki on puhtaampi kuin maaseutu? Huh kun ajattelenkin metron liukuportaitten sivukaiteita. Varmasti likaisemmat kuin navetan ovenkahva!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä tutkimuksessa on perää: Otetaan kaksi kolmekymmenen lapsen joukkoa (joilla kaikilla taipumus allergiaan) ja käsketään vanhempien möyrityttää toisen ryhmän lapsia mullassa ja navetoissa ihan pienenä. Seuraus on se, että pienemi osa tästä mullan ja navetan bakteereille altistuneesta joukosta sairastuu siihen allergiaan, johon heillä on taipumus sairastua. Osa saa allergian altistuksesta huolimatta.
Altistamisessa on todettu tehokkaiksi erityisesti mullan ja navetan bakteerit. Altistus on myös tehtävä pienenä. Allergioiden jo puhjettua ei hommasta ole mitään hyötyä. Metron kaiteessa ei ole oikeita bakteereja tähän hommaan.
Mutta jos tutkimuksessa onkin jokin tekijä jota eivät ole ottaneet huomioon? Eli vaikkapa nämä kemikaalit ja niitten määrä. Kaupungissa on Suomessa varmasti enemmän kemikaaleja. Jos ymmärsin oikein, tutkimuksessa oli tutkittu myös Venäjän kaupungeissa asuvia lapsia, jotka oletettavasti eivät ole niin paljon lehmän lannan ja mullan kanssa tekemisissä kuin maalaisserkkunsa. Onko heillä yhtä paljon arsenaalia siivouskaapeissa ja pakkelipuolella kuin Suomessa.
Minä olen varmasti saanut sitä lehmänlantaa ja multaa lapsena, joten minun on todella vaikea uskoa tähän tutkimukseen. Lisäksi koko suku on täynnä allergikkoja, vaikka ovat altistuneet ko aineille. Voihan koiratkin olla allergisia ihmisille. Luin tutkimuksesta, jossa kerrottiin monien eläinten olevan allergisia toisille eläinroduille. Eläimiä ei vain ole luotu asumaan vieraitten eläinten kanssa. Miksi ihmisen pitäisi olla poikkeus? Onko tämä jonkin kennel-ryhmän lobbausta, jotta saisivat kuljettaa rakkinsa minne haluavat?
Vitsi on se, että jos kehon omilla puolustusmekanismeilla ole tarpeeksi tekemistä ulkopuolisten tekijöiden häätämisessä kehossa, ne "hyökkäävät" kehon omia toimintoja vastaan ja seurauksena on esim. allergia. Meillä on nykyisin liian siistiä ja hygieenista, siinä ongelma. Entisen Itä-Euroopan maissa, niin kaupungeissa kuin maallakin, on paljon vähemmän allergioita kuin Länsi-Euroopassa. Siellä idässä on myös usein paljon saasteita ja sinä peräänkuuluttamaasi kaupunkilikaa, ja siitä huolimatta vähemmän allergioita.
Totta kai sitä voi tulla allergiseksi, vaikka kuinka altistuisi. Se vain nyt on niin, että kun pienenä tarpeeksi altistusta, niin on pienempi todennäköisyys saada se allergia. Altistusken puute lisää allergian riskiä. Näitä tutkimuksia on tehty lääketieteen parissa, ei kuinkaan kennel-yhdistyksissä.
Itse uskon teoriaan, jossa allergioiden esiintyminen lisääntyy hygienian parantuessa. Tästä teoriasta on kuitenkin uudessa allergiaohjelmasta tehty hyvin ihmeellisiä johtopäätöksiä.
Ensinnäkin allergeeneille altistuminen ei suojaa allergioilta. Allergeeneille altistuminen aiheuttaa allergisille oireita ja terveillä altistuminen saattaa puhkaista allergian. Allergeeneja kannattaa siis kaikkien välttää.
Altistuminen esimerkiksi siitepölyille on yhtä suurta Venäjän ja Suomen Karjalassa. Silti tämä ei ole suojannut suomalaisia allergioilta.
Liikahygieniaa kannattaa siis välttää, mutta tämä ei tarkoita, että pitäisi myös altistua allergeeneille.
Toinen ihmeellinen johtopäätös on, ettei allergia ole sairaus, vaan ominaisuus!?!? Esimerkiksi koirien aiheuttamat allergiset reaktiot olisivat siten aivan normaalia terveen ihmisen reagointia. Tällöinhän koirien (samasta syystä kuin teräaseiden) tuominen julkisille paikoille pitäisi kieltää.
Allergiaohjelman tekijöiden päämäärät ovat varmaankin hyvät (kustannussäästöt, allergisten elämisen helpottaminen terveiden joukossa). Jos nyt julkaistua allergiaohjelmaa noudatettaisiin kirjaimellisesti, saattavat allergiat lisääntyä ja allergiset leimataan luulotautisiksi.
Sinulta unohtui siedätyshoito. Voihan se olla niinkin, että sopiva altistus allergeeneille kehittää suojaa allergista reaktiota vastaan eikä välttämättä aiheuta sitä. Niihän tehdään siedätyshoidoissakin.
Käsittääkseni lääkärin valvonnassa annettua siedätyshoitoa voisi verrata rokotukseen.
Rokotuksessahan annetaan elimistöön heikennettyä taudinaiheuttajaa, jonka elimistö kykenee hoitamaan ja saa samalla vastustuskyvyn taudille yleensä loppuiäksi. Siedätyshoidossa elimistöä opetetaan pienillä allergeenimäärillä reagoimaan oikein periaatteessa vaarattomiin allergeeneihin.
Omatoimista ”siedätyshoitoa”, jossa altistutaan suoraan allergeeneille, voisi verrata tilanteeseen, jossa vaikka isorokkoa vastaan taisteltaisiin altistamalla ihmiset suoraan isorokkobakteerille. Suurin osa ihmisistä kuolisi, mutta muutama selviäsi hengissä saaden elinikäisen vastustuskyvyn.
Suomen ja Venäjän Karjalan koivuallergioiden vertailu mielestäni osoittaa, ettei ratkaisu allergioihin löydy altistamalla ihmiset allergeeneille. Suomalaiset ovat altistuneet koivun siitepölylle samalla tavalla kuin venäläiset, mutta silti koivuallergia on Suomen puolella kymmenen kertaa yleisempää kuin Venäjän puolella. Ratkaisua allergian kehittymiseen on siis haettava muualta kuin altistumisesta allergeenille.
Aikaisemmin myös opetettiin, ettei ihminen yleensä heti ole allerginen uudelle allergeenille. Allergian puhkeamiseen sanottiin tarvittavan tietty altistamisaika. Itse saan oireita kaikista eläimistä, joiden kanssa olen joutunut enemmän tekemisiin elämäni aikana. Esim. marsuista en saa oireita, koska kosketus niihin on ollut hyvin satunnaista. Tämä teoria puolustaisi sitä, että allergeeneja yleensä kannattaisi välttää.
Allergeenien välttely ei kuitenkaan saisi johtaa liian suojattuun ylihygieeniseen elämään!