He eivät hiljene koskaan
ADHD:sta kertova kolumni Keskisuomalaisessa 13.2.2008. Ei hauska.
Onko se levoton, kovaääninen, tuskastunut, nopea liikkeissään, rasittava, hurmaava, hajamielinen ja jotenkin poikkeava? Jos se on, se on ihan selvästi ADHD-tapaus. Ihan selvästi. Sehän selittääkin kaiken. Onko sillä lääkitys? Onko se aina tuollainen?
Yksi yhteiskunnan oire on se, että on olemassa ADHD-tapauksia, joista ei tiedetä, pitäisikö ne tunkea laitokseen vai lamauttaa laillisilla huumeilla.
Miten heihin pitää suhtautua? Onko persoonallisuus puristettavissa neljään kirjaimeen? Onko ADHD vamma, kyky vai ominaisuus?
Ylivilkkaat, aikaisemmin MBD-lapsiksi ristityt vauhtipäät kärsivät ja nauttivat enemmistöstä poikkeavista ominaisuuksistaan läpi elämänsä ja monet saavat mieltä rauhoittavan diagnoosin vasta tanssilavaiässä.
Siksi nyt jo jokaisen keittiöpsykologin tunnistama ADHD-tapausten oirelista pitää tiedostaa ja ymmärryksen ja avun leviämistä pitää tukea kaikin menoin.
Monet stand up -koomikot voisi luokitella ADHD-ihmisiksi. Heidän kohdallaan diagnoosin toitottamiselle ei kuitenkaan aina ole tarvetta, koska heille ominaisuudesta on hyötyä nykyään. Ketään ei lapsena tosin suositeltu tai ohjailtu esiintymään. Toivottavasti koulu on muuttunut.
Usein ominaisuudet kaatavat ojaan ja rikkovat mielen. Vankien määrästä merkittävän osan sanotaan kärsivän ADHD:sta. Paino sanalla kärsimys.
Tunnen hyvin muutamia superpersoonia ja olen joutunut nielemään viimeisimmätkin ennakkoluuloni kuuluvin kulauksin. Pidän ADHD-ihmisiä opettajina ja innoittajina, joilta oppimalla voi väistää taantumusta ja masennusta. Heiltä voi ammentaa sosiaalisia taitoja loputtomasti.
Minun luonnettani ei voisi vahingossakaan kuvailla kirjaimilla ADHD. Ellen sitten ole sitä tyyppiä, joka kääntää nuo kaikki ominaisuudet sisäänpäin. Erot superpersoonien ja minun välillä ovat joskus käsittämättömän suuria ja kiehtovia.
Eläintarhassa viime kesänä ohitimme kymmeniä squash-kentän kokoisia lintuhäkkejä. Pian huomasin, että löydän linnun aina viimeisenä, vaikka kuinka yritin pinnistää. Mitä luulette pelkäänkö sellaisen supersilmän kyydissä liikenteessä?
Mökkibileissä luotan siihen, että jos joku kännissä putoaa laiturilta, pelastustilanteen ottaa haltuun ADHD, joka todennäköisesti sitä paitsi järjesti bileet.
Tekemällä he oppivat. He unohtelevat asioita siksi, että muistavat niin paljon. Hajamielisyys on eri asia kuin muisti.
Yksi yhteiskunnan oire on se, että on olemassa ADHD-ihmisiä, joihin yhteiskunta ei osaa sopeutua.
Lähde; http://www.teemuvesterinen.fi/117.html
ADHD:sta kertova kolumni Keskisuomalaisessa 13.2.2008. Ei hauska.
Onko se levoton, kovaääninen, tuskastunut, nopea liikkeissään, rasittava, hurmaava, hajamielinen ja jotenkin poikkeava? Jos se on, se on ihan selvästi ADHD-tapaus. Ihan selvästi. Sehän selittääkin kaiken. Onko sillä lääkitys? Onko se aina tuollainen?
Yksi yhteiskunnan oire on se, että on olemassa ADHD-tapauksia, joista ei tiedetä, pitäisikö ne tunkea laitokseen vai lamauttaa laillisilla huumeilla.
Miten heihin pitää suhtautua? Onko persoonallisuus puristettavissa neljään kirjaimeen? Onko ADHD vamma, kyky vai ominaisuus?
Ylivilkkaat, aikaisemmin MBD-lapsiksi ristityt vauhtipäät kärsivät ja nauttivat enemmistöstä poikkeavista ominaisuuksistaan läpi elämänsä ja monet saavat mieltä rauhoittavan diagnoosin vasta tanssilavaiässä.
Siksi nyt jo jokaisen keittiöpsykologin tunnistama ADHD-tapausten oirelista pitää tiedostaa ja ymmärryksen ja avun leviämistä pitää tukea kaikin menoin.
Monet stand up -koomikot voisi luokitella ADHD-ihmisiksi. Heidän kohdallaan diagnoosin toitottamiselle ei kuitenkaan aina ole tarvetta, koska heille ominaisuudesta on hyötyä nykyään. Ketään ei lapsena tosin suositeltu tai ohjailtu esiintymään. Toivottavasti koulu on muuttunut.
Usein ominaisuudet kaatavat ojaan ja rikkovat mielen. Vankien määrästä merkittävän osan sanotaan kärsivän ADHD:sta. Paino sanalla kärsimys.
Tunnen hyvin muutamia superpersoonia ja olen joutunut nielemään viimeisimmätkin ennakkoluuloni kuuluvin kulauksin. Pidän ADHD-ihmisiä opettajina ja innoittajina, joilta oppimalla voi väistää taantumusta ja masennusta. Heiltä voi ammentaa sosiaalisia taitoja loputtomasti.
Minun luonnettani ei voisi vahingossakaan kuvailla kirjaimilla ADHD. Ellen sitten ole sitä tyyppiä, joka kääntää nuo kaikki ominaisuudet sisäänpäin. Erot superpersoonien ja minun välillä ovat joskus käsittämättömän suuria ja kiehtovia.
Eläintarhassa viime kesänä ohitimme kymmeniä squash-kentän kokoisia lintuhäkkejä. Pian huomasin, että löydän linnun aina viimeisenä, vaikka kuinka yritin pinnistää. Mitä luulette pelkäänkö sellaisen supersilmän kyydissä liikenteessä?
Mökkibileissä luotan siihen, että jos joku kännissä putoaa laiturilta, pelastustilanteen ottaa haltuun ADHD, joka todennäköisesti sitä paitsi järjesti bileet.
Tekemällä he oppivat. He unohtelevat asioita siksi, että muistavat niin paljon. Hajamielisyys on eri asia kuin muisti.
Yksi yhteiskunnan oire on se, että on olemassa ADHD-ihmisiä, joihin yhteiskunta ei osaa sopeutua.
Lähde; http://www.teemuvesterinen.fi/117.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
Täytyypä vielä laittaa kirjoittajalle toinen e-maili, että vois kerran vielä kiittää mahtavasta jutusta ;)