Pyydän anteeksi tekemääni tekoa,mutta silti rakastan sinua,mutta kuitenkin jossain vaiheessa löydän sen oikean kelle en voisi tehdä samoin.
Tunteeni on tällä hetkellä sekaisin,enkä oikein tiedä edes mitä haluan.Anteeksi.
Tunteeni on tällä hetkellä sekaisin,enkä oikein tiedä edes mitä haluan.Anteeksi.
Vastaukset 48
Vanhimmat
ehdotan sinulle etta pyydat anteeksi suoraan ja henkilokohtaisesti ihmiselta.
Eihan han edes tieda kuka pyytaa ja kenelta anteeksi.
Rakastat häntä vaikka olet tehnyt hänelle teon jota et voi tehdä tulevalle rakkaalle!
Huh.
Eikö koskaan opetettu että anteeksi pyydetään aina henkilöltä itseltään, ei koskaan näin.
Tämä ei ole anteeksipyyntö, koska tämä ei ole
keneltäkään kenellekään.
Miksi edes kirjoitit.
haluaisin huomauttaa kaikille ettei elämässä aina kaikki ole ruusunpunaista. Ei saisi pelätä niitä harmaita alueita. Miksi tänne ei saa kirjoittaa aloituksen kaltaisia anonyymejä tunteenpurkauksia?
Kaikilla ei ole mahdollisuutta sanoa suoraan asioita ja siksi on hyvä että on purkautumistie niillekin tunteille. Joku tuolla kirjoitti "rakastan sinua" ja totesi että tuntui hyvältä saada kirjoittaa se. Uskon todella että tämä auttaa tunteita tuulettumaan ja saa taas hengittää hetken helpommin.
Minä en ainakaan ole vielä koskaan olettanut "ihan aikuisten oikeasti" keskustelevani täällä sen oikean ihmisen kanssa ja siten ihmettelen tällaisia viestejä kuin sinunkin viestisi oli. Keltä tuo aloittajan viesti on pois? Jos pelkäät että se sinun "oikeasi" lukee viestin ja luulee sen olevan sinulta, eikö se ole "oikeasi" aliarvioimista? Eikö "oikeasi" ole niin fiksu ettei luule kaikkien anonyymien viestien olevan sinulta?
höpö...
jos on mahdollisuus tehdä toiselle pahoja tekoja
on myös mahdollisuus pyytää OIKEASTI anteeksi.
mutta näinhän se on itselle vaivatonta.
pari riviä ja homma on hoidettu.
ps. täällä hyvin moni olettaa puhuvansa juuri
sen oikean kanssa.
Ihanko tosissasi luulet jonkun olevan epätietoinen elämän ruusunpunaisuudesta !!!
Että sinun pitää se muille kertoa !!!!
Täällä ei muuta olekaan kuin anonyymejä.
Tunteiden tuulettaminen ja anteeksipyyntö ovat
kaksi täysin eri asiaa.
Älä jaksa enää jauhaa tuota "pelkää että oikeasi
lukee" - sitä käyttää juuri sinunlaiset joilla
ei oikeasti ole mitään sanottavaa.
Aivan samoin kuin "hanki elämä" - joka onneksi
on vähentynyt paljon.
Vastaappa tähän kysymykseen;
"Miksi tänne ei saa kirjoittaa aloituksen kaltaisia anonyymejä tunteenpurkauksia? "
Ja mistä tiedät että aloittaja ei tuulettanut tunteitaan anteeksi pyynnön muodossa? Oletat aika paljon noinkin tietäväiseksi ihmiseksi.. ;)
Tää keskustelupalsta on paskanjauhannan olohuone, joten täältä on elämän ohjeita huono etsiä.. totuuksista puhumatta. Jos jollain täällä oikeasti on asiaa, se luultavammin hukkuu siihen paskaan jota täällä on riveissä kilometrikaupalla. Nää on niin kuin ennustukset, jokainen ymmärtää kirjoitukset oman maailman katsomuksensa läpi.. ja se hyvin todennäköisesti (ellei satavarmasti ;)) erilainen kuin sinun tai minun.
Ainakaan minulle sinun ei tarvitse huomautella
idioottimaisia typeryyksiäsi.
Elämä on pitänyt siitä huolen.
Kannattaa vähän miettiä mitä kirjoittaa.
tuollaista pulttia jos joku on eri mieltä kuin sä?
eka! :b
kommentti, minulta ei aikaisempaa tekstiä.
säkin luulet puhuvas yhden kans ja kuitenkin aina
yks sanoo yhden lauseen ja joku muu jatkaa siitä....hohhoijaa...
huomauttelusi tarpeen kenellekään ...!
voisi sanoa samaa ;)
noita mielestäs älykkäitä neuvoja,,,ei kai muut!
turha silloin muille on nipottaa.
samaa mieltä,pyydä anteeksi henkilöltä itseltään,jos on niin tyhmä että antaa anteeksi tollaselle.
anteeksi
ratkaisunsa ja toimii sen mukaan. Miksi pyydät anteeksi, jos tiesit, ettei hän ole se oikea sulle. Älä vain anna hänen elää harhaluuloissa, vaan ole mies/nainen ja kerro totuus.
Sen jälkeen isaat itsekin rauhan.
Ehkä hän ansaitsee parempaa, vai mitä?
Niin, kai silloin pitäisi pyytää anteeksi, jos on jotain pettänyt, vaikka olisi tuntunut, ettei se ole se oikea? En väitä, että ap. olisi, mutta jos on...
Vai millaista tapausta esimerkilläsi tarkoitat?
osuutta?
mikään selitys,oli tai ei.
vielä kun ehdit..sairasta!
paljon pahempi.
oikeassa elämässä. Jos olet pahoittanut jonkun mielen, kai tiedät, ettei täällä esitetyllä anteeksipyynnöllä ole mitään virkaa. Jos pyydät anteeksi siltä toiselta oikeassa elämässä, sillä on. Saat varmasti itsekin paremman mielen, ja se toinen!
että olen täysin samaa mieltä kanssasi :)
fiksu neuvo!
Kukaan ei ollut vielä sitä koskaan näillä sivustoilla sanonutkaan. Mistä ihmeestä keksit sen? Kuinka noin älykkääksi tullaan että tiedetään tuollaisia asioita? Voiko niitä opiskella jossain tietyssä opinahjossa? Mitä muuta tiedät?
Jaa viisauttasi oi Viisas!
En tiedä, mitä olet sitten tehnyt, mutta ethän sen perusteella päätä, ettei toinen ole se oikea, jos kuitenkin samalla rakastat häntä. Usein kun kaksi ihmistä huomaa rakastavansa toisiaan paljon, he ovat solmussa itsensä kanssa ja ajatukset menevät vuoristorataa. Ja tulee sanottua ja tehtyä vääriä asioita.
Tunteissa sekoittuvat epäusko, usko, intohimo, kaipuu, ikävä, turhautuneisuus, kiukku, ääretön ilo ja suru. Kaikki nämä yhdessä muodostavat sen rakkauden. Monilla kirjo ei ole yhtä iso, sekin on silti usein rakkautta.
Rakkaus on erityisesti aluksi tunteiden myrskyä. Ja jos toinen on valmis antamaan anteeksi, kertoo sekin jotain.
Mene vielä hänen lähelleen, ole siinä vähän aikaa, katso häntä silmiin ja sano, että rakastat häntä. Jos kerran rakastat, sanothan sen. Siitä sitten askel kerrallaan, mihin suuntaan tahansa menettekin. Mutta älä lähde tekemättä ja sanomatta mitään! Rakkaasi on aina sen arvoinen.
aina sen arvoinen,niinkuin kirjoitit.Pitää sen verran itseäkin rakastaa,ettei anna anteeksi.Mä en ainakaan antaisi,jos mua loukattaisi.
jos selittäisi minulle asian ja sanoisi olevansa pahoillaan. Tiedän että hän ei sitä tee. Ei ikinä. Vaikka kuinka paljon rakastaisi. Vaikkei hän kyllä rakastakaan niin mitäpä tässä jaarittelen... niin... piti vain sanoa että minä antaisin anteeksi. Vastasin sinulle joka oli niin jyrkkä eikä antaisi anteeksi loukkausta. Jatkuvastihan toisiamme loukkaamme, me ihmiset. Tietoisesti ja tietämättämme. On opittava antamaan anteeksi.
joissakin asioissa antaakkin, mutta joskus täytyy vetää myös sillekkin raja.
on jokaisella eri korkeudella. Elämä on opettanut minut laskemaan sitä rajaa vuosi vuodelta alemmaksi :)
alentaakkin kun ikää tulee,ja vaikka pakostakin:)))))
Näin se on.
Tätä ei välttämättä nuorena vielä tajua, mutta kun ikää karttuu, alkaa ymmärtää, että anteeksianto on jotakuinkin tärkein työkalu harmooniseen elämään.
Jos toinen on pahoillaan, miksi et antaisi anteeksi. Miksi oma ylpeytesi on niin tärkeä?
Jos sitten joku pyytää anteeksi vain siksi, että se lohduttaa hänen omaa mieltään, hän ei ajattele sitä, jolta pyytää anteeksi. Sekä anteeksi antamisen että sen pyytämisen pitää olla vilpitöntä ja ehdotonta.
etenkin tuo loppu: "Mutta älä lähde tekemättä tai sanomatta mitään".
(pikku vinkki eräälle)
sulle koskaan sanomaan yhtään
mitään
huomattu. Mitäpä sitä apinoille vastailisi.
mikä on myös huomattu,
pysyköön siellä!
puhut?
varmasti tunnistaa omat sietorajansa. Itse on ole kylläkään ollut hyvä siinä, mutta ehkä..........
omat rajansa omien sietokykyjensä mukaisesti.
Apinaksi ehkä luulit, mutta ihminen olen kuitenkin...
Tarzan =D
Sovitaan sitten niin :)
sanailtiin apinoista...sinäkö siinä?
Hänen kanssaan olisi mukava sanailla mistä vaan.
yksi apina on...;)
Sinä olet se ihanampi ;)
Älä sitten tee niin. Voin olla se oikea.