Minä katson kaihoisasti ikkunasta ulos. Minä olen nyt 58v. ja jos tavattaisiin nyt olisi hän 14v. Sikäli kun ei olisi vanhentunut.
Siellä kaukana on Mies joka voisi auttaa, mutta ei hän kuule huutoani vaikka farkkuni ovat revenneet, ja vaikka repisin lisää, vaikka repisin paitani.
Katselen rakkaani lähettämää korttia vuodelta 1964, en minä sitä säästänyt, löytyi äidin jäämistöstä.
Voi kuinka äiti häntä rakastikaan.
Vaikka ei nähnyt kun yhtenä aamuna, vajaat viisi minuuttia, ja minä kun luulin että keritään livahtamaan.
Taivaitten miehelle olen jo vuosikymmeniä lähettänyt viestin että antaisi hänet minulle takaisin, mutta Ukkosta ja Salamaa vaan tulee.
Minä kirjoitinkin naiselleni kerran ja hän vastasi, minä en saanut siitäkään selvää.
Niinpä minä kiroilen, joka ilta, iltakiroukseni: Ukko-Halla, tai joku, tuo elämääni takaisin tuo, 18 vuotiaaksi kasvanut kaunotar, tai vastaava.
Minä lupaan sitten uhrata hänet rakkauden alttarille joka ilta, päivä ja yö, ja vain sinun kunniaksesi, hoidat vaan ne pillerit.
Siellä kaukana on Mies joka voisi auttaa, mutta ei hän kuule huutoani vaikka farkkuni ovat revenneet, ja vaikka repisin lisää, vaikka repisin paitani.
Katselen rakkaani lähettämää korttia vuodelta 1964, en minä sitä säästänyt, löytyi äidin jäämistöstä.
Voi kuinka äiti häntä rakastikaan.
Vaikka ei nähnyt kun yhtenä aamuna, vajaat viisi minuuttia, ja minä kun luulin että keritään livahtamaan.
Taivaitten miehelle olen jo vuosikymmeniä lähettänyt viestin että antaisi hänet minulle takaisin, mutta Ukkosta ja Salamaa vaan tulee.
Minä kirjoitinkin naiselleni kerran ja hän vastasi, minä en saanut siitäkään selvää.
Niinpä minä kiroilen, joka ilta, iltakiroukseni: Ukko-Halla, tai joku, tuo elämääni takaisin tuo, 18 vuotiaaksi kasvanut kaunotar, tai vastaava.
Minä lupaan sitten uhrata hänet rakkauden alttarille joka ilta, päivä ja yö, ja vain sinun kunniaksesi, hoidat vaan ne pillerit.
Vastaukset 43
Vanhimmat
kuuluvat kotiin pohdittavaksi,ei tänne,ei näitä lässytyksiä jaksa.
annoit takaisin, kiitos palautteesta.
Mutta muista että minä olen vakavissani, surun murtama mies, älä väännä heistä vaavassa.
Minä haluan valtavasti sääliä.
ei voi oikein sääliä kun se on sairautta :=))
ajattele nyt: Siniharmaat James Bond silmät, pidättelemässä kyyneleitä, koska käsi on taskussa ja nyrkissä...
Sääliä, pleeeeese!!!!!!
jos kirjoittaa tuollaisia tarinoita,niiden silmien on oltava kuin veriset puukonviillot.
Henkikin tuoksuu kokoukselle.
saa Suden silmät viiruun.
Ei siellä veri paista, sen kuono haistaa sen.
Sill' on jalassa leveet stiflat, kelaa hangella, kepeet ne.
Pyllyy keinuvaa tsiikaa sen öögat.
Döfää henki sen kauheelle!!
Valuu hampaiden välistä veri.
Vanha, se.
Vanha koinsyömä kansakoulun havainto väline,rautalankoin vahvistetut lonkat narisevat,koinsyömä turkki kiillottomana,paikoin karvattomia laikkuja.
Silmässä viimeisen ,muualle siirretyn oppilaan sylki,suljetun koulun hiljaisuus ympärillään.
Vain menneen suuruuden muistot jäljellä,surullisen näköinen eläin.
kirjoitettu juttu.
Teksti alkoi elämään lukijan sielussa.
Siinä sen salaisuus.
Hyvä!
näkymää valtion "exit-only" kodin ovelta. (juu, olen sanonut termin aikaisemminkin, mutta se kuvaa asian oikein).
Mutta vielä en ole siellä.
että kukaan ei voi ottaa kunniaa itselleen ,kun kirjoittaa "puskasta" surullista,perin surullista.
ei meitä montaa ole, ehkä yksi.
olkoon hatsa,senhän sinä halusit kuulla?
lämmitti.
ne harmaat silmät, ne harmaat silmät.............
falsetin puolelle, täytyy tunnustaa.
ensirakkaus ja irvistely lässyttelijöille sinulle ihan uutta?
Minä en unohda kumpaakaan...
Ja sitten ne, jotka ovat, urheasti, valmiina kuolemaan, ennenkuin lapsensa kiukuttelevat, teini-iässä, ensimmäistä kertaakaan?
Ajatus on masentava, teini-iän eka kiukuttelu on faijan haudalla: "heevetin pashiainen, olisin tarvinnut sinua!"
enkä todellakaan koskaan unohda ensirakkauttani enkä toistakaan. Kaikki kirjeet ovat tallessa nätti vaaleanpunainen rusetti päällä ja lueskelen niitä yleensä melankolian iskiessä syksyisin kun muuttolinnut lähtevät, siis kaikenlaiset.
Saispas vielä kokea sellaisen "iltatähtirakkauden"
ennenkuin kupsahtaa sinne haudan pohjalle tai levitetään tuhkana tyyneen mereen. Viimeisintä olen itse toivonut.
Aaaaaaaaaah se ensirakkaus usvaisina loppukesän iltoina, sitä ei voita mikään.
kuole kuin Rusakko Kotkan kynsissä.
Huuda äänesi taivaisiin.
Ylpeänä, 13560:n lapsen isänä.
olen viehättävä naisimmeinen ja yritin sinua kosiskella, heh.
namis
pyydän anteeksi, täällä on jokunen.. no mitäs nimmareista, joista ei aina saa selvää.
Lirkuttele, tai ei sekään aina auta, noh, yritetään mennä näin.
Mutta minä antaudun kyllä heti, vessassakäynnin jälkeen, sitten yksi paukku ja kun otan kellon pois niin sitten.
odottella sun vessassakäyntejä.
It´s now or never.
P.S. ei mua kellot haittaa ellei ole "käkikello".
HTZA ressukkaa. Tule mamman sykkyyn niin silitän kutrejasi ja lohdutan sinua poloista pientä.
ja aina ollut.
Osoitteet ovat vaan aina olleet hakusessa.
Tai ainakin ne, mihin aamulla kutsun taksin.
Ja minä joudun aina aamuisin näkemään hirveän vaivan ohimoiden kanssa, niitä ei saa silittää.
ovatkin oivallisempi paikka tälläisen hyväntahtoisen hellittelyn kohteena. Jos sinä poikarukka alle parikymppisen villikissan saisit niin kylläpähän et huolehtisi ohimokarvoista pysyvätkö tallessa vai eivät. :))
molemmista päistä,kultaseni!
Nosta jalka kaasulta-perhonen ylittää tien.
Kalju tuo ukkeli on.
vaan harvat pitävät sanansa...
:)
Ja kyllä minä vieläkin sohin pitkin lakanaa, jos vaan partneri on tarpeeksi innokkaan tuntuinen.
Sellainen 60-lukulainen.. siis mieleltään..
myös sinun ongelmasi?
Alumiinisen kupin laitojen jo kuumenevan.
Odotan vain sitä viimeistä roihahdusta joka sytyttää verannan puiset kalusteet. (Lehtiuutisista).
poikana olin niin kuin muutkin.
Paitsi että minulla oli rahaa kumeihin.
Joten, ei reisille.
Faija enkä minäkään, ja Faijalla ei ollut edes harmaata.
siellä istuskeli rullatuolissa yksikseen Viherlandiassa yks lauantai, kun kävelin siitä ohi.
ei oikein auennut se, kenen aloitusta halusit tällä avauksellasi irvailla?
jotka ovat 50 ja valittavat sitä että elämä on kohdellut väärin, tai alkaa kohta kohtelemaan oikein, tai pitäisikö elämän kohdella väärin vai oikein ja miksi heillä on sitä muttei tätä vaan se että heillä pitäisi olla ja kaverilla on ja on kaveri joka voisi mutta kun ei uskalla, eikä sekään uskalla ja lapset ottaa päästä, vaan ei kaikki, pojan lapset on suloisempia, sille minä annan rahani mutta en sille paskapäälle joka on tyttären kanssa naimisissa mutta antaisin kyllä jos sen miehen isä olisi suosiollinen tai ainakin kävis, kun on niin yksinäistä ja keinukin lahoo... jne.
Ja eiks o kiva kun meillä on Bingossa sellainen pano-pauli jolla on plä..plä plää ja sit meillä on aasi, se on korjaamon pihassa, välillä käy töissä kun otetaan mukaan, pohojanmaalla.
Nyt väsyy sormet.
kun äijä on noin tohkeissaan.
mutta hauska...
Kiitos siitä :)
sinullekin.
Never a dull moment, my motto...
Se aukeaa aamulla.
....varsinkin tämä kohta :
"Siellä kaukana on Mies joka voisi auttaa, mutta ei hän kuule huutoani vaikka farkkuni ovat revenneet, ja vaikka repisin lisää, vaikka repisin paitani. "
Tämä siis täysin ilman sarvia ja hampaita!
Tämä on kuin suoraan sielusta tulevaa runoutta!!
kauniisti.
H.
..itselleis :D
Hyvää tätä päivää
sekä
tulevaa viikonloppua, toivotan....
Todella hyvä olet keskustelemaan itsesi kanssa.
Pieraset välillä ja vastaat silekin niin aina vaan paranee vaan omaan nenääs haisee.