Golisnäsin eteläpuolisen venereitin syvyys?

Tuossa kansalaisen karttapaikan kartassa Tostholmin ja Svartön välissä on sähköjohto, mutta minulla kotona olevassa merikartassa vuodelta 2002 ei sähköjohtoa ole. Tietääkö joku onko ilmajohtoa oikeasti olemassa ja jos on niin mikä sen alikulkukorkeus on?

jt_x kirjoitti:

Tuossa kansalaisen karttapaikan kartassa Tostholmin ja Svartön välissä on sähköjohto, mutta minulla kotona olevassa merikartassa vuodelta 2002 ei sähköjohtoa ole. Tietääkö joku onko ilmajohtoa oikeasti olemassa ja jos on niin mikä sen alikulkukorkeus on?

Jos siellä on merkitty venereitti, niin silloin kaikki ilmajohdot on kyllä merikortissa alikulkukorkeuksineen. Merikorttiin on merkitty kaapeli, eli eiköhän se johto ole siellä pohjassa.

Valitettavasti merenkulkulaitos on jostain ihmeen syystä päättänyt, että kaikkien venereittien kulkusyvyydeksi laitetaan 1,2 metriä, joka ei siis kerro oikeestaan yhtään mitään todellisesta syvyydestä. Elikkä tuo syvyysmerkintä ei todellakaan tule siitä kapeikon syvyydestä. Jos/kun eivät kerran ota asiasta "mitään vastuuta", voisivat mun mielestä saman tien merkitä jonkun järkevän syvyysarvon. 1,2 metrissä ei mene käytännössä yksikään purjevene, 1,5 metrissä menisi jo iso osa, ja tuokin venereitti lienee käytännössä vähintään lähemmäs 2 metriä syvä siitä kapeikon kohdasta.

noin simppeliä kirjoitti:

Valitettavasti merenkulkulaitos on jostain ihmeen syystä päättänyt, että kaikkien venereittien kulkusyvyydeksi laitetaan 1,2 metriä, joka ei siis kerro oikeestaan yhtään mitään todellisesta syvyydestä. Elikkä tuo syvyysmerkintä ei todellakaan tule siitä kapeikon syvyydestä. Jos/kun eivät kerran ota asiasta "mitään vastuuta", voisivat mun mielestä saman tien merkitä jonkun järkevän syvyysarvon. 1,2 metrissä ei mene käytännössä yksikään purjevene, 1,5 metrissä menisi jo iso osa, ja tuokin venereitti lienee käytännössä vähintään lähemmäs 2 metriä syvä siitä kapeikon kohdasta.

kapeikon. Venereittien syvyyksissä ei ole mitään logiikkaa eikä mitään takuita. Mutta aika vastuutonta on mennä arvailemaan reittiä syvemmäksi kuin mitä on suositeltu. Aja vaan omalla kaksimetriselläsi läpi salmesta vaikka miljoonaa, mutta jätä neuvojesi jakeleminen vähemmälle.

luodannut sen kirjoitti:

kapeikon. Venereittien syvyyksissä ei ole mitään logiikkaa eikä mitään takuita. Mutta aika vastuutonta on mennä arvailemaan reittiä syvemmäksi kuin mitä on suositeltu. Aja vaan omalla kaksimetriselläsi läpi salmesta vaikka miljoonaa, mutta jätä neuvojesi jakeleminen vähemmälle.

Opettele sinä lukemaan.

opettele lukemaan kirjoitti:

Opettele sinä lukemaan.

mutta älä haksahda toiveajatteluun

noin simppeliä kirjoitti:

Valitettavasti merenkulkulaitos on jostain ihmeen syystä päättänyt, että kaikkien venereittien kulkusyvyydeksi laitetaan 1,2 metriä, joka ei siis kerro oikeestaan yhtään mitään todellisesta syvyydestä. Elikkä tuo syvyysmerkintä ei todellakaan tule siitä kapeikon syvyydestä. Jos/kun eivät kerran ota asiasta "mitään vastuuta", voisivat mun mielestä saman tien merkitä jonkun järkevän syvyysarvon. 1,2 metrissä ei mene käytännössä yksikään purjevene, 1,5 metrissä menisi jo iso osa, ja tuokin venereitti lienee käytännössä vähintään lähemmäs 2 metriä syvä siitä kapeikon kohdasta.

Merenkulkulaitos ei ole päättänyt, että kaikkien venereittien syvyys olisi 1,2 metriä. Kaikille reiteille ei edes ole kulkusyvyyssuositusta ja matalampiakin näkyy kuin 1,2 m. Sen sijaan syvempiä ei ehkä näy, ja syyn olettaisi olevan siinä, että reittejä ei ole harattu eikä kukaan voi siinä mielessä ottaa vastuuta riittävästä syvyydestä. Syväkulkuisemmat veneet ovat aina raskaampia ja pohjakosketus aiheuttaa useammin vakavan vaaratilanteen. Syväkulkuisempien tulisi pysytellä varsinaisilla veneväylillä ja väylillä yleensä tai sitten kelvollisesti luodatuilla yli 10 metrin vesialueilla.

noinkaan kirjoitti:

Merenkulkulaitos ei ole päättänyt, että kaikkien venereittien syvyys olisi 1,2 metriä. Kaikille reiteille ei edes ole kulkusyvyyssuositusta ja matalampiakin näkyy kuin 1,2 m. Sen sijaan syvempiä ei ehkä näy, ja syyn olettaisi olevan siinä, että reittejä ei ole harattu eikä kukaan voi siinä mielessä ottaa vastuuta riittävästä syvyydestä. Syväkulkuisemmat veneet ovat aina raskaampia ja pohjakosketus aiheuttaa useammin vakavan vaaratilanteen. Syväkulkuisempien tulisi pysytellä varsinaisilla veneväylillä ja väylillä yleensä tai sitten kelvollisesti luodatuilla yli 10 metrin vesialueilla.

Mistö tietää että 10m vesi alue on kelvollisesti luodattu

mistä tietää kirjoitti:

Mistö tietää että 10m vesi alue on kelvollisesti luodattu

sitä kun ei ilmoiteta selkeästi missään.
Mutta jos alueella on normaalin tiheästi syvyysnumeroja ja 10 metrin käyrä ja matalammat käyrät eivät katkeile tai pääty tyhjään, niin kohtuullisen varmalla pohjalla ollaan.