Tiedättekö sellaisen fiiliksen kun tuntuu, että tietyt asiat elämässä menevät joka ainut kerta sen saman, tutun ja paskimman kaavan mukaan?
No, tänään kävi taas kerran juuri niin.
Ja vaikka oisin n. viikko sitten jo voinut kertoa itselleni, että näin se asia TAAS menee, niin siitäkin huolimatta vitutus on nyt ylimaallinen.
Vaan onhan asialla toinenkin puolensa.
Nimittäin aika ajoin masentuneena on varsin piristävää kunnon viha ja vitutus.
Ilman tätä ylitsepursuavaa raivoa olisin tiemmä jo aikaa sitten ottanut hengen iteltäni.
Vitutus rules!
No, tänään kävi taas kerran juuri niin.
Ja vaikka oisin n. viikko sitten jo voinut kertoa itselleni, että näin se asia TAAS menee, niin siitäkin huolimatta vitutus on nyt ylimaallinen.
Vaan onhan asialla toinenkin puolensa.
Nimittäin aika ajoin masentuneena on varsin piristävää kunnon viha ja vitutus.
Ilman tätä ylitsepursuavaa raivoa olisin tiemmä jo aikaa sitten ottanut hengen iteltäni.
Vitutus rules!
Vastaukset 7
Vanhimmat
oleminen on paljon helpompaa kuin hyväntuulisena.
Mutta ei sellaista kukaan jaksa katsella. Mieluummin hakeudun hyväntuulisten ihmisten seuraan, tää elämä on kuitenkin ihme ja lahja. En jaksais tuhlata aikaani vitutukseen.
Kyllä se on elämä potkinut päähän meitä kaikkia. Mutta sieltä on vaan noustava.
Lopeta murjotus.
hetki ihan täysillä
ja sit vaan lopetat sen.
Helppo resepti ja hyvä!
Tuollainen toiminta ei ole luonteelleni ominaista.
Siinä mielentilassa mikään ei voisi ärsyttää enempää kuin hyväntuuliset ja hymyilevät ihmiset.
Siksipä vitutuksen iskiessä vältänkin kontakteja ihmisiin, osittain myös siksi, etten halua purkaa paskoja fiiliksiäni heidän niskaansa.
Kunnolla kun räjähtää omissa oloissaan ja karjuu vittuperkelettä aikansa, niin on kummasti parempi olo pitkän aikaa. :)
Hiljaisuudesta päätellen niin, kun ei kuulu tänne enää räjähdyksiä eikä hervotonta karjuntaa.. Siis kaikki hyvin, seuraavaan OKK-päivään. Vinkkaa seuraavan kerran tännepäin niin, voidaan duona vetasta kunnon saundit.
Eihän sitä omalle typeryydelleen jaksa kauaa räyhätä.
Ja kun tekee sen "perinteisen Suomalaisen", eli toteaa, että kas, elämä on paskana - korjaanpa sen viinalla, niin johan sitä hetken päästä ahistaa niin, ettei jaksa olla edes vihanen...
Viina on viisasten juoma ;)) Jopa oma typeryyskin unohtuu ja tullaan viisaammiksi.
Ja armottomaan kankkuseen helppaa kunnon löylyt, olet taas kuin uudestisyntynyt.
Eikun kunnon yksityisräyhyt, sen jälkeen isot sisusiivut ja elämä/kesä jatkuu...
Jos viisauden määrä vastais juodun viinan määrää, olisin jonkin sortin guru.
Tilanteen korjaaminen viinalla on ku maksais luottokorttilaskun pikavipillä - auttaa hetken ja kohta tilanne on pahempi.
Kyllähän nää tiedetään, mut ei jakseta muistaa oikeassa kohtaa.
Löylyt toimii, mutta kun ei sattunu bastua kohdalle, ni tilanne tuntu korjaantuvan myös kunnon kokosella naudan sisäfilepihvillä, punaviinikastikkeella, valkosipulipotuilla ja puolella pullolla ranskalaista chardonneytä. :)