Kuuntelen aamua,
odotan iltaa,
pelkään yötä,
en tahdo herätä.
Aamulla taas muistan sen
suuren pettymyksen,
jonka rikottu lupaus
aiheuttaa.
Ääntäsi ei kuulu,
et tullut vaikka lupasit,
yö on yksin liian pitkä
ilman pehmeää puhetta
helliä sanoja
lujia käsiä ja
liki painuvaa vartaloasi.
Pitkää päivää kulutan
toisarvoisiin
näennäisiin
turhanpäiväisiin
- kunhan nyt edes johonkin -
aikaa vieviin toimiin,
kädet huitoen kohti avaruutta
tuloksista piittaamatta
osumatarkkuutta odottamatta
saati kehuja kuulumatta;
ei se mitään haittaa.
Tekisi mieleni huutaa
karjua ja heittäytyä maahan lapsen lailla.
En voi, koska olen aikuinen,
perkele.
Lapselle annettua lupausta ei saa koskaan pettää.
Kaipaus, se vain on.
Rakkaani, haluaisin olla lapsiaikuinen
jos sellaisia on.
odotan iltaa,
pelkään yötä,
en tahdo herätä.
Aamulla taas muistan sen
suuren pettymyksen,
jonka rikottu lupaus
aiheuttaa.
Ääntäsi ei kuulu,
et tullut vaikka lupasit,
yö on yksin liian pitkä
ilman pehmeää puhetta
helliä sanoja
lujia käsiä ja
liki painuvaa vartaloasi.
Pitkää päivää kulutan
toisarvoisiin
näennäisiin
turhanpäiväisiin
- kunhan nyt edes johonkin -
aikaa vieviin toimiin,
kädet huitoen kohti avaruutta
tuloksista piittaamatta
osumatarkkuutta odottamatta
saati kehuja kuulumatta;
ei se mitään haittaa.
Tekisi mieleni huutaa
karjua ja heittäytyä maahan lapsen lailla.
En voi, koska olen aikuinen,
perkele.
Lapselle annettua lupausta ei saa koskaan pettää.
Kaipaus, se vain on.
Rakkaani, haluaisin olla lapsiaikuinen
jos sellaisia on.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Runosi on elämän arkista
taivalta,jonka olet
pukenut sanoilla,joka
puhuu aikuisen kielellä
sisäisestä lapsesta
- joka etsii lohdutuksen
turvaa kuin hellyyden
kohtaamista aikuisen
maailmaan.
Voi kun aikuisena,voisi
tehdä lapsen tavoin,että
se olisi sallittua
- aikuisen elämässä.
Mikä on Rakkaudessa pahempaa
kuin Rikottu lupaus kuin
kaikkinainen pettäminenkin.
Verrattavissa tunteen
kuolemiseen fyysisessä
rakkauden huutavassa
kehossa.
Vaikuttava runo tähän
Auringon paisteeseen.
p
Jokaisessa meissä on se sisäinen lapsi, jos annamme sen vain kuulua. Siinä on luovuuden lähde, ei meissä kangistuneissa aikuisissa, jotka emme uskalla... milloin mitäkin ja mistäkin syystä.
Kirosen maan perkul...kun
vahingossa poistin
viestisi,mutta sen
verran olin huomaavinani,
että se olisi Sinulta
tullut...ja tämän kautta
jäljitin sen.
Toivon,että se oli
juuri tämä.
Olen lukenut tekstejäsi
aiemminkin ja laittanut
Sinut omaan memoryyn.
Vaikuttavaa sanomaa
kirjoitit,joka osui
minuun.
Me aikuiset olemme luotuja
elämään toisten arvostelijoidenkin
silmien alla,mikä mistäkin
syystä...mikä sopivaa
mikä ei...herkkyys,hentous,
luonnon aitous kuin
oma itsenäinen vapaa
minuus---eivät ole yleensä
suosikkien trendi listojen
kärjessä,tässä nykyisessä
kilpailu arvojen
kyynärpää maailmassa
muutenkaan.
Ja sitten vielä erikseen
tämä - Rakkauden
maailmamme.
Kaikkea hyvää Sinulle
KuunKeiju.
Dolan