Miksi inflaatio ei syö asuntolainaasi?
Kuluttajahintojen nousu ei auta asuntovelallista.
Osa asuntovelallisista odottaa, että inflaatio syö asuntolainat kuten se teki 1970-luvulla. Heille voi tulla pettymyksenä, että tänä päivänä inflaatio tekee elämän pelkästään epämukavammaksi.
Suomen kuluttajahintainflaation nouseminen 3,9 prosenttiin ja euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin nousun kiihtyminen 3,6 prosenttiin on yllättänyt suurimman osan talouden toimijoista.
Osa asuntovelallisista on kuitenkin ollut jopa hyvillään. Vanhojen sukutarinoiden mukaanhan inflaatio maksoi 1970-luvulla suurten ikäluokkien asuntolainat.
– Enää ei pidä paikkaansa, että inflaatio söisi asuntolainat. Inflaatio ilmenee kaikille lähinnä lisääntyneinä kustannuksina, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi sanoo.
Luotonsäännöstely synnytti
tarinan inflaatiosta velallisen toverina
Suoniemi muistuttaa, että 70-luvulla vallitsi käytännössä luotonsäännöstely. Lainaa oli tarjolla vain rajoitettu määrä, koska rahoituslaitokset eivät voineet jälleenrahoittaa lainoja kansainvälisiltä markkinoilla.
Lisäksi lainojen korot olivat säännösteltyjä ja 70-luvulla luottojen korot olivat pitkään reilusti alempia kuin inflaatio tai ansioiden kasvunopeus. Tällaisessa tilanteessa ajatus inflaation hoitamista asuntolainoista on perusteltu.
Toisaalta pankkien tallettaja-asiakkaat eivät saaneet säästöilleen sellaista korkoa, joka olisi läheskään säilyttänyt tallettajien ostovoimaa. Siten inflaation lisäksi asuntolainojen maksuun osallistuivat voimakkaasti tallettajat. Lainakorkojen verovähennykset ovat muuttuneet vuosien varrella, mutta verovähennysten kautta lainojen maksuun ovat osallistuneet myös veronmaksajat.
Palkat eivät välttämättä
seuraa hintojen nousua
Suoniemi muistuttaa, että kuluttajahintojen nousu ei sinänsä auta velallista yhtään. Lainan hoitokulut maksetaan verojen jälkeen käytettävissä olevilla ansiotuloilla. Inflaatio voi helpottaa lainanhoitajan taakkaa jos palkat nousevat vastaavasti.
Juuri 70-luvulla palkkaratkaisuissa oli mukana indeksiehtoja, jotka avittivat palkkojen nousua inflaatiota nopeammin. Toisaalta indeksiehdot vauhdittivat hintojen nousua ja ajoivat kansantalouden inflaatio-devalvaatiosykliin, jossa teollisuuden ulkoista kilpailukykyä piti korjata säännöllisesti markan devalvaatiolla.
– Palkat eivät ole enää indeksoituja. Meillä suuri osa sopimuksista on taas tehty kahdeksi vuodeksi eteenpäin, eikä niissä otettu huomioon nyt nähdyn kaltaisia inflaatiolukemia. Sopimukset on tehty matalammilla inflaatio-odotuksilla, Suoniemi huomauttaa.
Tutkijat ja ekonomistit uskovat, että viimeaikainen inflaatioryöpsähdys jää väliaikaiseksi. Elintarvikkeiden ja energian hinnannousu ei siten lähtisi kiertoon palkkoihin ja tuotteiden hintoihin korotuksina.
– Jos inflaatio pysyy korkeana myös jatkossa, seuraavalla kierroksella työntekijät haluavat myös reilumpia reaalipalkkojen korotuksia, Suoniemi sanoo.
Jos inflaatio jää korkeaksi pidempiaikaisesti, hintojen nousu vaikuttaa lopulta myös korkoja nostavasti. Periaatteessa pitkät korot heijastavat pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia. Lyhyet markkinakorot, kuten euriborit, seuraavat tiukemmin Euroopan keskuspankin ohjauskorkoa. Keskuspankki taistelee inflaatiota vastaan ohjauskoron nostolla. Nyt keskuspankki ei ole voinut nostaa korkoaan rahoitusmarkkinoiden häiriön takia.
Inflaation nostama korko
voi laskea asuntojen hintaa
Osa inflaation mahdollisesta siunauksesta velallisille voi olla asuntojen hintojen nousu. Kotitalous voi maksaa asunlainansa pois asunnon arvonnousulla, jos hän myy asunnon. Tutkijat ja ekonomistit väittelevät ajoittain kiivaastikin siitä, nousevatko asuntojen hinnat pitkällä aikavälillä samaa tahtia kuin kuluttajahinnat vai samaa tahtia kuin ansiotulot.
Asuntojen hintojen nousuvauhti voi kuitenkin poiketa molemmista mittareista voimakkaasti molempiin suuntiin. Tämän vuosikymmenen alussa asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti.
Vastaavasti esimerkiksi 90-luvun alussa asuntojen hinnat romahtivat samaan aikaan kun hinnat pysyivät muuten yhä hidastuvassa nousussa. Tutkijat ovat olleet melko yksimielisiä siitä, että asuntojen hinnat reagoivat selvästi korkoihin.
Jos inflaatio nostaa voimakkaasti korkoja, asuntojen hinnat ja kuluttajahinnat voivat kehittyä vastakkaisiin suuntiin. Näin kävi lyhytaikaisesti viimeksi vuonna 2001.
Kuluttajahintojen nousu ei auta asuntovelallista.
Osa asuntovelallisista odottaa, että inflaatio syö asuntolainat kuten se teki 1970-luvulla. Heille voi tulla pettymyksenä, että tänä päivänä inflaatio tekee elämän pelkästään epämukavammaksi.
Suomen kuluttajahintainflaation nouseminen 3,9 prosenttiin ja euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin nousun kiihtyminen 3,6 prosenttiin on yllättänyt suurimman osan talouden toimijoista.
Osa asuntovelallisista on kuitenkin ollut jopa hyvillään. Vanhojen sukutarinoiden mukaanhan inflaatio maksoi 1970-luvulla suurten ikäluokkien asuntolainat.
– Enää ei pidä paikkaansa, että inflaatio söisi asuntolainat. Inflaatio ilmenee kaikille lähinnä lisääntyneinä kustannuksina, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi sanoo.
Luotonsäännöstely synnytti
tarinan inflaatiosta velallisen toverina
Suoniemi muistuttaa, että 70-luvulla vallitsi käytännössä luotonsäännöstely. Lainaa oli tarjolla vain rajoitettu määrä, koska rahoituslaitokset eivät voineet jälleenrahoittaa lainoja kansainvälisiltä markkinoilla.
Lisäksi lainojen korot olivat säännösteltyjä ja 70-luvulla luottojen korot olivat pitkään reilusti alempia kuin inflaatio tai ansioiden kasvunopeus. Tällaisessa tilanteessa ajatus inflaation hoitamista asuntolainoista on perusteltu.
Toisaalta pankkien tallettaja-asiakkaat eivät saaneet säästöilleen sellaista korkoa, joka olisi läheskään säilyttänyt tallettajien ostovoimaa. Siten inflaation lisäksi asuntolainojen maksuun osallistuivat voimakkaasti tallettajat. Lainakorkojen verovähennykset ovat muuttuneet vuosien varrella, mutta verovähennysten kautta lainojen maksuun ovat osallistuneet myös veronmaksajat.
Palkat eivät välttämättä
seuraa hintojen nousua
Suoniemi muistuttaa, että kuluttajahintojen nousu ei sinänsä auta velallista yhtään. Lainan hoitokulut maksetaan verojen jälkeen käytettävissä olevilla ansiotuloilla. Inflaatio voi helpottaa lainanhoitajan taakkaa jos palkat nousevat vastaavasti.
Juuri 70-luvulla palkkaratkaisuissa oli mukana indeksiehtoja, jotka avittivat palkkojen nousua inflaatiota nopeammin. Toisaalta indeksiehdot vauhdittivat hintojen nousua ja ajoivat kansantalouden inflaatio-devalvaatiosykliin, jossa teollisuuden ulkoista kilpailukykyä piti korjata säännöllisesti markan devalvaatiolla.
– Palkat eivät ole enää indeksoituja. Meillä suuri osa sopimuksista on taas tehty kahdeksi vuodeksi eteenpäin, eikä niissä otettu huomioon nyt nähdyn kaltaisia inflaatiolukemia. Sopimukset on tehty matalammilla inflaatio-odotuksilla, Suoniemi huomauttaa.
Tutkijat ja ekonomistit uskovat, että viimeaikainen inflaatioryöpsähdys jää väliaikaiseksi. Elintarvikkeiden ja energian hinnannousu ei siten lähtisi kiertoon palkkoihin ja tuotteiden hintoihin korotuksina.
– Jos inflaatio pysyy korkeana myös jatkossa, seuraavalla kierroksella työntekijät haluavat myös reilumpia reaalipalkkojen korotuksia, Suoniemi sanoo.
Jos inflaatio jää korkeaksi pidempiaikaisesti, hintojen nousu vaikuttaa lopulta myös korkoja nostavasti. Periaatteessa pitkät korot heijastavat pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia. Lyhyet markkinakorot, kuten euriborit, seuraavat tiukemmin Euroopan keskuspankin ohjauskorkoa. Keskuspankki taistelee inflaatiota vastaan ohjauskoron nostolla. Nyt keskuspankki ei ole voinut nostaa korkoaan rahoitusmarkkinoiden häiriön takia.
Inflaation nostama korko
voi laskea asuntojen hintaa
Osa inflaation mahdollisesta siunauksesta velallisille voi olla asuntojen hintojen nousu. Kotitalous voi maksaa asunlainansa pois asunnon arvonnousulla, jos hän myy asunnon. Tutkijat ja ekonomistit väittelevät ajoittain kiivaastikin siitä, nousevatko asuntojen hinnat pitkällä aikavälillä samaa tahtia kuin kuluttajahinnat vai samaa tahtia kuin ansiotulot.
Asuntojen hintojen nousuvauhti voi kuitenkin poiketa molemmista mittareista voimakkaasti molempiin suuntiin. Tämän vuosikymmenen alussa asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti.
Vastaavasti esimerkiksi 90-luvun alussa asuntojen hinnat romahtivat samaan aikaan kun hinnat pysyivät muuten yhä hidastuvassa nousussa. Tutkijat ovat olleet melko yksimielisiä siitä, että asuntojen hinnat reagoivat selvästi korkoihin.
Jos inflaatio nostaa voimakkaasti korkoja, asuntojen hinnat ja kuluttajahinnat voivat kehittyä vastakkaisiin suuntiin. Näin kävi lyhytaikaisesti viimeksi vuonna 2001.
Vastaukset 24
Vanhimmat
No ei se syö lainaa, mutta se tekee aikaisemmin tehdyn hankinnan paljon kannattavammaksi kuin myöhemmin vastaavan hankinnan tekeminen.
Joka tapauksessa inflaatio kohtelee asuntovellallista hellemmin kuin vuokralaista.
Kun rahan arvo laskee, niin lainan arvo laskee vastaavasti rahan arvon mukana.
Mikä siinä on nyt niin vaikeaa ymmärtää?
Tosin korot nousevat inflaatiotilanteessa, niin kuin kaikki muukin.
ja vuokrat syövät inflaatiota ja kasvavat samaan aikaan kun lainapääoman reaalinen arvo pienenee.
Mitä tuossa luki?Siinä luki SUOMEKSI,Että inflaatio EI SYÖ LAINAA!Pässit!
Rauhoitu. Ei sun kannata kuitenkaan lainaa ottaa. Asu vuokralla vaan. Meillä muilla inflaatio syö lainaa, mutta sulla ei.
niin silti inflaatio syö lainan arvoa...
Vaikka joku höpöjä kirjoittaa, niin se, että se on kirjoitettu, niin ei sen totuusarvoa minnekään muuta.
Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä hintatason yleistä nousua annetulla valuutalla.
Valuutan arvo pienenee ja lainan arvo tietenin myös.
Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?
Ei sun tarvi selitellä meille muille että lainaa ei kannata ottaa, vaan asua vuokralla. Riittää että uskot itse omat sepostuksesi.
Me muut on laskettu ja todettu että kannatti ottaa laina ja ostaa aikoinnaan oma kämppä.
Jos inflaatio kiihtyy, niin aina vain parempi velallisen kannata, vaikka kokro nousisi samassa suhteessa, valtio armahtaa liki kolmanneksen veroissa.
Taas köyhiä pelotellaan, että pysyisivät vaan köyhinä ja kuuliaisina lopun ikänsä eivätkä erehtyisi vaurastumaan.
Miten muka jotkut silti vaan ostaa asuntoja ja rikastuukin vielä? Haloo!
Se on jo nyt varsin hyvin tiedossa!Miten kävi 2005 otetun tasaerälainan???Maksuaika 25v nyt se on 50v!!!Eikä kysymyksessä ole ainoastaan tasaerälainat,vaan suurinosa lainoista.
Jos ei ihmisellä ole muuta tekemistä kuin olla pankinvuokralainen lopun elämää,kannattaisi ehkä jättää ostamatta!Maksimi laina aika 15 vuotta.
Mutta kun inflaatio näkyy myös kohonneina palkkoina, niin pikkuhiljaa sitä kuukausierää voi nostaa ja lainaaika pysyykin lopulta alkuperäisessä suunnitelmassa, siitä huolimatta muukin eläminen kallistuu.
Jos tuotteiden hinnat alkaa nousta palkkoja nopeammin, eli ostovoima kääntyy laskuun, niin sitten vellallinen voi lohduttautua sillä että vuokralaista se kirpaisee vielä paljon pahemmin.
"Se on jo nyt varsin hyvin tiedossa!Miten kävi 2005 otetun tasaerälainan???Maksuaika 25v nyt se on 50v!!!Eikä kysymyksessä ole ainoastaan tasaerälainat,vaan suurinosa lainoista. "
Kappas dorkaa vuokralaista!!!
Rankkaa vuokralaisidiotismia vol 1:
Mistä vuokralainen luulee tietävänsä kolmen vuoden perusteella lainojen korot vaikka 22 vuotta eteenpäin, tai peräti 50 vuodeksi eteenpäin?
Rankkaa vuokralaisidiotismia vol 2:
Vuokraisännän vuokralaisena tulee vieläkin paljon kalliimmaksi.
Ja jos vaikka haluaa parantaa asumistasoa, niin sitten vasta kallista tuleekin. tai peräti mahdottomaksi.
Heh: VUOKRALAINEN! ...BuaHAHAHAHHHAHAA...
Asuntovelkaiset kaatuvat pankkien vuokralaisiksi
Korot nousevat, ja lainalyhennykset voivat mennä melkein kokonaan koronmaksuun.
Koronnousun takia asuntovelkaisista on yllättäen tullut pankkien korkovuokralaisia. Moni tasaerälainaa ottanut maksaa melkein pelkästään korkoja. Laina-aika on voinut venyä yli 40 vuoteen.
Suomen Rahatiedon laskelmien mukaan tasaerälainaa ottaneiden kuukausimaksusta koron osuus voi olla jo melkein 90 prosenttia.
– Moni viime vuosina asunnon ostanut nuori perhe kuvittelee omistavansa asunnon, vaikka todellisuudessa onkin pankin korkovuokralainen. Omistusasunnosta on tullut vuokra-asunto, sanoo Suomen Rahatiedon toimitusjohtaja Seppo Rekonen.
Varsinkin nuoret ensiasunnon ostajat ottivat muutama vuosi sitten paljon tasaerälainoja.
Tasaerälainoissa maksuserä on aina sama. Jos korko nousee kesken lainakauden, pitenee maksukausi. Samalla korkojen osuus maksueristä nousee.
Laskelmassa on käytetty 150 000 euron lainaa, joka on otettu 25 vuodeksi syksyllä 2004. Korko oli tuolloin vähän yli kolme prosenttia.
Korot ovat nousseet muutamassa vuodessa pari prosenttiyksikköä. Siksi korot nielaisevat maksueristä jo melkein kaiken.
Esimerkkilainassa maksuerien osuus on ensi syksynä 724 euroa, jos korot pysyvät nykytasolla. Määrästä korot nykäisevät 89 prosenttia eli 644 euroa.
Laskelman mukaan laina-aikaa on jäljellä ensi syksynä melkein 39 vuotta. Toisin sanoen koko laina-aika on lähes 43 vuotta.
Korkojen muutokset suuntaan tai toiseen muuttavat myös lainanottajan tilanteen.
Rekosen mukaan 0,6 prosentin koronnousu tarkoittaa, että lainamäärä ei lyhenee enää lainkaan.
Toki lainoja on mahdollista järjestellä uudelleen. Yksi tapa on kasvattaa maksueriä.
kuin vuokraisännän vuokralaisena.
Tasaerälaina ei sentään nouse hirmuisen inflaation tahdissa loputtomiin.
Ei tainnut sekään juolahtaa vuokralaisen mieleen?
Seppo Rekonen: Pientalon lämmitysähkö maksaa nyt kuusi prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tammikuussa. Kevyen polttoöljyn hintakehitys on päinvastainen: Sitä voi nyt ostaa neljä prosenttia halvemmalla kuin vuoden alussa. Öljylämmittäjän kannattaa harkita, täyttääkö öljysäiliönsä nyt, vai odottaako vielä hinnan laskun jatkuvan. Sähkölämmittäjä voi pohtia, kannattaisiko suojautua kohoavilta hinnoilta kiinteähintaisella sopimuksella vai pitäisikö toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen.
Asunnon omistaja voi siirtää asuntolainansa mihin pankkiin haluaa. Pankki ei omista asuntoa vaan rahat.
Vuokralainen ei voi vaihtaa vuokraisäntää ilamn että vaihtaa asuntoa, koska vuokraisäntä omistaa asunnon.
Asunnon omistaja voi siirtää asuntolainansa mihin pankkiin haluaa. Pankki ei omista asuntoa vaan rahat.
Vuokralainen ei voi vaihtaa vuokraisäntää ilamn että vaihtaa asuntoa, koska vuokraisäntä omistaa asunnon.
Lisäisin vielä:
Vuokraisäntä voi siirtää vuokralaisen, koska vuokralainen ei omista asuntoa.
IDIOOTTI.
Ikävä olet vuokralainen.
Tuntuuko sinusta usein siltä että ymmärrät asiat hitaammin kuin muut?
vuokralainen tavallaan ostaa omistajalle sen asunnon. :P
Se riitti meille hyvin,nyt ei ole yhtään velkaa ja rahaa jää jopa säästöön.
Ihmettelen vain missä on järjen käyttö???
Suomalaisten kulutusvimma järjetöntä
Suomalaiset kuluttavat surutta niin paljon, että järki on kaukana: tulot eivät enää riitä kattamaan menoja.
9.7.2008 11:19
Kun tulot eivät riitä menoihin, säästämisaste painuu miinukselle. Näin on nyt käymässä.
Säästämisaste putosi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 3,8 prosenttia miinukselle. Tänä ja ensi vuonna säästämisaste on pakkasella 3,5 prosenttia Finanssialan Keskusliiton Kotitalouksien varat ja velat -raportin mukaan.
Säästämisaste tarkoittaa säästöön jäävien tulojen suhdetta käytettävissä oleviin tuloihin. Jos lukema menee miinukselle, kuluttaa siis enemmän kuin tienaa.
Säästämisaste aleni miinusmerkkiseksi jo vuonna 2006, jolloin lukema oli –2,4 prosenttia. Näillä näkymin luvassa on siis ainakin neljä pakkasvuotta peräkkäin.
FK:n tilastot juoksevat vuodesta 1990. Nykyistä miinusjaksoa ennen säästämisaste on ollut nollan alapuolella vain vuosina 2000–2002. Alimmillaan tuona aikana se oli vuonna 2000: –1,4 prosenttia.
Ennuste
synkkeni
Suomalaiset ostavat niin vimmaisesti, että FK joutui muuttamaan ennusteensa uusiksi. Vuosi sitten ennuste säästämisasteeksi viime vuodelle oli vain –1,5 prosenttia ja tälle vuodelle –2 prosenttia.
Suomalaisia ei pidättele edes inflaatio, joka etenee nyt yli neljän prosentin vauhtia. Inflaation takia tuotteet sekä palvelut kallistuvat ja syövät osan ostovoiman kasvusta. Raha palaa nyt vauhdilla kallistumisen takia.
Kulutuksella ei ole
mitään rajoja
Valtiovarainministeriön kansantalousosasto ennustaa, että kotitalouksien kulutus kasvaa tänä vuonna kolme prosenttia, mutta ostovoima vain kaksi prosenttia.
Luvuista näkee helposti, miksi säästämisaste heikkenee: kulutus kasvaa enemmän kuin ostovoima.
Viis inflaatiosta,
otetaan velkaa
Väliäkös sillä, jos hinnat nousevat, otetaan velkaa. Kotitalouksilla oli lainaa Suomen Pankin tilastojen mukaan huhtikuun lopussa 89,1 miljardia euroa. Vuoden 2004 huhtikuun lopussa vastaava summa oli vain 54,8 miljardia euroa.
Velkapuolella näkyy vastaava ilmiö kuin kulutuksessa: velka kasvaa tuloja nopeammin. FK:n ennusteen mukaan velkaantumisaste on tämän vuoden lopussa 107,5 prosenttia ja ensi vuoden lopussa jo 113 prosenttia.
Velkaantumisaste on samantapainen mittari kuin säästämisaste. Velkaantumisaste kuvaa velan suhdetta käteen jäävien vuosituloihin. Jos velkaantumisaste on yli 100 prosenttia, velkaa on enemmän kuin tuloja vuodessa.
Korkojen nousun takia kasvavista veloista on maksettava yhä isommat korot, mutta väliäkös sillä on kulutusriehassa.
Viime vuonna kotitalouksien tuloista meni jo 4,3 prosenttia korkojen hoitoon Suomen Pankin tilaston mukaan. Vuonna 2004 vastaava luku oli vain 1,8 prosenttia.
99% vastahaukkujana välittäjä.
"Jälleen idiootti muuli luulee inflaation
Kirjoittanut: "Syövän lainaa" 10.7.2008 klo 15.37"
Oli 100% vuokralainen, jonka tekee niin perkuleesti mieli omaan.