Minulla on lapsen isän kanssa hieman erikoinen tilanne. Hän on siis minua nuorempi, itse olen yli 20v ja hän täyttää tänä vuonna 18. Isä on itse käynyt sosiaalitoimistossa vaatimassa tapaamisoikeuksia, kun isyys oli vahvistettu. Isälle järjestettiin kaksi tapaamista sosiaalitoimistossa. Kumpaankaan hän ei tullut ja ei itse edes perunut sosiaalitoimistoon aikaa, vaan lähetti minulle viestin asiasta. Syy oli todella lapsellinen, ei mikään välttämätön meno.
Itse en haluaisi lasta enää viedä tapaamiseen, johon isä ei ilmesty, enkä sopia uusista tapaamisista. Sosiaalityöntekijät painostavat ja väittävät, että tapaamisoikeuden nojalla minun on pakko suostua, ja miehen asioita hoitava sosiaalityöntekijä meni niin pitkälle, että sanoi, että mies voi perua tapaamisia, jos siltä tuntuu, ja että koska isällä on tapaamisoikeus, on minun jatkossakin suostuttava tapaamisiin. Eikö tässä tosiaan mikään laki suojele lasta? Lasta pitäisi raahata ties kuinka moniin tapaamisiin, joihin isä ei ilmesty?
Itse haluaisin antaa oikeuden ratkaista asian, etenkin, kun miehen taustalta löytyy monia sellaisia seikkoja, joiden voidaan katsoa aiheuttavan lapselle haittaa mahdollisissa tapaamisissa. Minua kiinnostaisi nyt siis se, että onko minun tosiaan pakko lain mukaan viedä lasta jatkossa sovittuihin tapaamisiin, vaikka isä ei ole ilmestynyt entisiinkään?
Tässä ei nyt ole kysymys mistään "kostosta" isälle, mikäli tapaamisista jatkossa kieltäydyn, vaan suhtauduin asiaan ensin myönteisesti, mutta kun sosiaalityöntekijä asian esitti niin, että minun on suostuttava jatkossakin tapaamisiin, vaikka isä peruuttaisi niitä tai ei ilmestyisi paikalle, nousi itsessäni aika voimakas vastareaktio. Ei sellaisen voi katsoa olevan lapselle eduksi.
Itse en haluaisi lasta enää viedä tapaamiseen, johon isä ei ilmesty, enkä sopia uusista tapaamisista. Sosiaalityöntekijät painostavat ja väittävät, että tapaamisoikeuden nojalla minun on pakko suostua, ja miehen asioita hoitava sosiaalityöntekijä meni niin pitkälle, että sanoi, että mies voi perua tapaamisia, jos siltä tuntuu, ja että koska isällä on tapaamisoikeus, on minun jatkossakin suostuttava tapaamisiin. Eikö tässä tosiaan mikään laki suojele lasta? Lasta pitäisi raahata ties kuinka moniin tapaamisiin, joihin isä ei ilmesty?
Itse haluaisin antaa oikeuden ratkaista asian, etenkin, kun miehen taustalta löytyy monia sellaisia seikkoja, joiden voidaan katsoa aiheuttavan lapselle haittaa mahdollisissa tapaamisissa. Minua kiinnostaisi nyt siis se, että onko minun tosiaan pakko lain mukaan viedä lasta jatkossa sovittuihin tapaamisiin, vaikka isä ei ole ilmestynyt entisiinkään?
Tässä ei nyt ole kysymys mistään "kostosta" isälle, mikäli tapaamisista jatkossa kieltäydyn, vaan suhtauduin asiaan ensin myönteisesti, mutta kun sosiaalityöntekijä asian esitti niin, että minun on suostuttava jatkossakin tapaamisiin, vaikka isä peruuttaisi niitä tai ei ilmestyisi paikalle, nousi itsessäni aika voimakas vastareaktio. Ei sellaisen voi katsoa olevan lapselle eduksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lapsella on oikeus tavata vanhempansa.
Isän ongelmallinen tausta johtaa vain siihen, että tapaamiset ovat valvottuja. Ilmeisesti näin on.
Tapaamisoikeuden evääminen kokonaan on jokseenkin mahdotonta.