*
Kesänä kuumana kehän maahan piirsin
yhteen kohtaan jätin aukon
elämän tulla
Heinäkuu kirkkaana kimmelsi
lämpöä hiukka Elokuussa
Syyskuu toi kaipaamaani hiljaisuutta
Uni paljasti tietojaan Lokakuussa
Rakkaudenmarraskuu, oi, sen muistan
Pimeys vei toivonlaulunkin Jouluna
Tammikuu itki lohduttomasti kanssani
Tuska ei loppunut edes Helmikuuhun
Maaliskuu toi sirun pientä iloa minuun
Seesteinen Huhtikuu palautti rauhan
Toukokuussa huojentava kädenojennus
Kesäkuun kauneudessa mureni hauras sielu
Vielä eilen puhuimme samaa kieltä
tänään se on mahdotonta
Maahan piirretty kehä
Se on sulkeutunut
Kesänä kuumana kehän maahan piirsin
yhteen kohtaan jätin aukon
elämän tulla
Heinäkuu kirkkaana kimmelsi
lämpöä hiukka Elokuussa
Syyskuu toi kaipaamaani hiljaisuutta
Uni paljasti tietojaan Lokakuussa
Rakkaudenmarraskuu, oi, sen muistan
Pimeys vei toivonlaulunkin Jouluna
Tammikuu itki lohduttomasti kanssani
Tuska ei loppunut edes Helmikuuhun
Maaliskuu toi sirun pientä iloa minuun
Seesteinen Huhtikuu palautti rauhan
Toukokuussa huojentava kädenojennus
Kesäkuun kauneudessa mureni hauras sielu
Vielä eilen puhuimme samaa kieltä
tänään se on mahdotonta
Maahan piirretty kehä
Se on sulkeutunut
Vastaukset 21
Vanhimmat
...marssii toistensa perässä:)))
Kiva...ehkä loru, tähän en osaa
kyllä vastarunoa:(
"Vielä eilen puhuimme samaa kieltä
tänään se on mahdotonta"
Tää on kyllä kylmä tosiasia
aika usein....
Hyvä tää oli...eli taisin pitää tästä:)))
Vastarunosi ovat odotettuja,
vaan eiväthän nekään tule, jos eivät tule.
Kokeilunmakua tässä runossa,
liian vähän rukattu,,, kulkee yskien,
vaan en peruuta.
Mukava jos pidit:)
Kiitän sinnuu.
on muotoiltu uuteen uskoon runossasi,
ja minkälaisin eväin !
Ei hitzi vieköön nainen, kyllä Sinä oot sellanen
mestaritar näiden runojesi kanssa että oksat
hiivattiin.
Kuinka säe säkeeltä tunteet muuttuu,
kesän kuumuudesta syksyn hiljaisuuteen ja
tuskan tammikuuhun. Mitä sen jälkeen ?
Tuntematon, erilainen kieli - maahan piirretty
sulkeutunut kehä * huoks *
Komee ja hauras tää on !
Vitsit... kolme kynää söin ja riisi meni paperia,
eikä tekijä rintaansa nyt röyhistele.
Mutta lukija jos jotain saa tästä, niin en kadu,
tehty mikä tehty!
Kiittää ystäväänsä, Marin
kyynelhelmet ovat silmissä lukijalla kun tätä lukee.Jäin sanattomaksi.Voih kuinka kauniisti kirjoitit.Tarkoitan sitä sydämestäni.Sinulle sydämelliset kiitokset!*halii*
Loppujen lopuksi tämä on surullinen kertomus,
muutamia valopilkkuja lukuunottamatta.
Olet herkkä,, lähetän sen kuuluisan nessutaksin
tuomaan sinulle tyykiä, ettei mene puseto kyyneleistä pilalle.
Kiitän kovasti sinua:)
ilimiselvästi!
Minut sie oot ainaki
vanginnut siihen....apuva
voisitko tulla purkamaan tän
miinojen paljouden
ympäriltäni!!
Ja yli käsityskykyni
(mie oon tyhmä
ootsie huomannut!)
menee se että sie oot puhunut
kuukaudetkin puolelles nyt
mie kauhuissani odotan,
koska kello alkaa kulkee sinun tahdis!
Mutta nyt totuuden sanoja
tähän väliin,ennenko mie kuolen tähän
puhumisen paljouteen..kröhöm!
Syksy on ollut tuntemuksien
kulta-aikaa jouluun saakka,
muutama kk keväästä
surua ja kaipuuta
huhti-touko-kesä sovun aikaa
joka kuitenkaan ei johtanut
mihinkään?(kö)Miksi sie suljit
ympyrän?Olisit antanut olla hetken
vielä auki...edes rakkauden rakosen!
Minä pidin runostasi!
Sydämestäni lausun näin!
miekö?
taas muka teheny jottai?
eikö täällä ole kettää muita, ko mie vaa,
jota aina syytettää kaikesta, häh?
Peru sanas,, juukeli, tai en eti sitä noitageigermittaria...
istu siellä miinojes kansa vaik hamaan tappiin!
enkä kyllä tiijä löyvänkö mie ees sitä, ukon ponupannun takkaa se viimeksi löyty.
Siekö tyhymä, nyt en ymmärrä, tartutit
sie sen miuhi.. Voi taivahan zalamat sentään.
Miun allakka alakaa ain kesäkuusta..
se on se oikee rotinki ja loppuu siehe myöski.
Ja lopuks sanon, että olet kyllä mahoton,
mutta tavattoman hiljanen,
olisko jotakii puhekurssia sullen...
katon kooklesta,,,ilimotan sitten.
Noita koukkupolvillaan kiittelee kaimaansa!:)
hitto ko säikähin, onko sua jo kaksin kappalein,
onneks ei,,, olisin tullu hulluksi..
kiitoksen nappaan....
öitä ja kamalia unia!
..mutta niin kauvaksi aikaa
kun vain sinä haluat.
elämää pitää katsoa eteenpäin
sitten voi ymmärtää
taakse jäänyttä.
kyllä on koskettava runo
ja tämä pesee kyllä kaikki muut
surullisuuden toivottomuudessa.
hyvä,paras,ainoa oikea mestari marin!!!!!
Ihan mahdottomat kiitokset laitoit!
Itse vaan en nyt ollut oikein tyytyväinen tähän,,
mutta sellaista sattuu..meille kaikille.
Olen kovasti otettu sanoistasi.
Marin
lentäjä-ässä lentää luokses
ja halii lämpöisesti,
marin, rakkaudessa ei ole
mikään mahdotonta,,
,,,,,,
,,kiitos
ja kaikkea hyvää
tähän päivääsi
ja kaikkiin tuleviin,,
,,rakkaudella tirpunen** :))
Halit lohduttavat aina ja tuovat hyvän olon.
Kumarran ässää ja toivon kaunista päivää,
tai kauniita unia, mikä parhaiten sattuu sinulle.
Marin
Tämän luin yöllä hätäisesti ja
nyt uudelleen,luulen että
tämäkö se josta mainitsit
-täytynee olla.
En tiedä miten tämän
ns."arvostelisin"
- siis millä perusteella.
Vaikka arvostelua et tosin
pyytänytkään
Sanotaan nyt vaikka,
tuosta maalisk.- heinäk.
saakka.
Kokonaisuutena - vaiko
jaksoissa...en ikinä
uskonut tähän itseäni
laittavani.
Olen esim.Sinua ja lindaa
pitänyt tämän palstan
nk.kuraattoreina,jotka
antavat muille arvioitaan
...-että minä...ei se
näin mene Marin.
Sinulta tulee Aina priimaa,
vaikka en vastaisi mitään.
Henkilönä- se Ykkönen,kun
tänne tulin ja - Hienosti
vastaan otit - Kiitos vieläkin.
Aina - joka kerta on ollut tässä
yhtä antoisaa kanssasi mielipiteitä
vaihtaa kuin myös leikkiä
laskea.
Kehä on tavallaan erään
ehkä oman jaksosi tilitystä:
- Joka uppoaa minuun-
tässä ei ole sitten mitään
huumoria koko viestissäni.
Ketään en ole täällä ollessani
tahallani mielistellyt,enkä
tee...vaan runon teksti ja sen
eri vaikutukset minuun on
minun perusteeni.
Olen elämäni varrella sen verran
lukenut ja oppiakin saanut,että
jotain tuntemusta luulen
itselläni olevan,jotta arvannen
runoista jotain sanoa ---
muut saavat olla eri mieltä.
Täällä näinkin lyhyen olemassa oloni
aikana,olen lukenut paljon todella
hyviä runoja ja minkä verran jää
ulkopuolelle.
Tästä olen jo muutamille
maininnutkin.
Eikä vähiten meidän kaikkien
yhteyd.pidot,ovat kuin mansikka
leivoksessa ja kakun pinnoilla.
Tuo loppu lause...maahan piirretty
kehä ja sulkeutuminen,voisi
kiteyttää meille kaikille,jotka
olemme yhteyttä pitäneet
-kuka mitenkin-
pitäisi olla fyysisesti läsnä
kehässä,joka sulkisi meidät
sisäänsä : Yhteis tapaamisella,
josta olen joskus täällä
myös maininnut.
Runosi on helmi meille
kaikille ja monilla
näitä helmi runoja on täällä.
Kiitän runostasi Marin.
Dolan.
Voi!
Voi!
Sormet pysähtyivät nyt kokonaan,
sanojesi edessä.
Enkä muuta tee kuin huokailen.
Ja yritän tajuta sanomaasi,
nyt iski vain ihan tajuton jumi.
Suonet, että toivun tästä
ja palaan asiaan jossain vaiheessa,,,huh..!
Marin
Hyvä Marin....- ymmärrän tunteesi,
tai ainakin näin kuvittelen.
Sellainen kuin iskee,niin tulee
eräänlainen tyhjiö,ennenkuin
saa itsensä kasattua.
Silloin vain täytyy olla ja
odotella,että kokonaisuus
tulee itselleen jäsennettyä.
Se iskee jopa kokeneellekin
ja tuntevalle ihmiselle
- on vain niin jotenkin
voimaton.
Ehkä paras on,kuin vain
on siinä...ja antaa ajan
tehdä sen,minkä se vaatii
... hyvin yksilöllistä.
Tarkoitukseni ei ole viedä
kesäisen kutsuvaa tuttua
ja niin turvallista
aistien tuntumaa kehossasi.
Joten minun : Anteeksi pyyntöni,
lienee nyt paikallaan.
Anteeksi - Marin.
Ei sinun tarvitse anteeksipyyntöä mistään asiasta
minulle esittää. Se etten saanut vastattua kunnolla,
harmitti, mutta tilanteet ovat joskus sellaisia.
Lämmintä viikonvaihdetta
Ymmärrän edelleen täysin Sinua,sillä
elämässä tulee aina silloin tällöin
tilanteita...ettei voi edes odottaa
"mitään järkevää".
Ja edelleen hyvää vanhaa
kuin uuden viikon kilpailua.
Dolan
Se on näkymätön, se viiva. Olet kirjoittanut niistä enteistä vahvasti. Tuntuu kuin olisi menettänyt jotain todella arvokasta..
Tarkkis
Niin... sinä tiedät kuinka näkymätönkin nuoli
voi satuttaa.
Mutta oliko niin, että kehä sulkeutui ja asiat jäivät ulkopuolelle?
Marin