Pieni, suuri maailmain

sehän on hienoo, että tällä kertaa sait synnytet-
tyä vastiksen - vallan oiva myötäelmä omaani.
Ihana oikeastaan kun oikein ajatuksella sitä lu-
kee eikä hutasten.

Höh, ei näissä mielestäni ole mitään entisiin
poikkeavaa. Käyppäs kuule ystävä kallis optikol-
la, sieltä saattaa löytyä nopiaan apu :=)

Mutta niin kuin olen aiemminkin sanonut, päätel-
mät ovat aina arvokkaiden lukijoiden/kommentoi-
jien.

Sinua kiitän.

toki, maailma on jokaisella ja hyvin erilainenkin
se varmaan meillä kaikilla on.

Jotenkin yritin saada sovitettua tähän sen,
että vaikka maailma on suuri niin pienikin se
voi olla kaikessa onnessa ja rakkaudessa - silti
omalla tavallaan suuri. Ei mitään konkreettista
suuruutta siis, vain kuvainnollista.

Kiitos, sehän kuuluu Sinulle !

olet nähnyt ne kivien taskut ja valkoisen kuohun,
tiedät mistä kirjoitan. Se on tuo koski ollut
niin monessa runossani mukana, etten edes lukua
tiedä.

Kyllä mie arvasin, että se kakonen napsahti Siun
Lapinnoijan sytämmeen - kuinkas muuten.

Höh, miulla mittään taitoa saatikka loihtimisval-
tikkaa ole - nehän on Siulla känkkyränokka :=)

Helskutin mukavata, että diggasit ja siitä mie
kiittelen kovin.

ihminen sen onnensa voikin ammentaa, ei siihen
tarvita mitään valtaisaa. Sammalpedit on niin
kauniita täällä, sanonkin aina että menen satu-
metsään kun lähden koiran kanssa lenkille. Ja
koski, se on jo osa minua ja sielunelämääni.
Siksi se runoissanikin niin usein elää.

Samaiseen säkeeseen noitaliinikin jäi kiinni kuin
Sinä Diinaliin. Luonto on elementti, jota mielel-
läni runoissa käytän aina silloin tällöin.
En kovinkaan hyvällä menestyksellä, mutta kuiten-
kin.

Kiitos Sinulle ystäväni, että olet jättänyt sa-
nasia ja viivähtänyt runossani hetken.

Ollappa kuule vielä se tytönhupakko, hih.
Vaikka toisaalta, taitaa se minun sisälläni edel-
leenkin asustaa vaikka varteni onkin jo monilta
osin rapistunut.

Nii-in, ei tarvita hienoja puitteita. Kuten Dii-
nuskallekkin sanoin, onni voi koostua hyvin pie-
nistä asioista niin kuin tämä luonto jonka kes-
kellä elän. Jos ja kun sen lisäksi on rakkauskin
läsnä, on elämä melkoisen seesteistä.

Hyvin, hyvin pieni ripaus oli sitä haikeutta ru-
nossani - eikä oikeastaan edes toivottomuutta.
Otsikko syntyi kuin itsestään, runo pikkuhiljaa
sen ympärille.

Kiitos Sinulle aina yhtä ylistävästä palauttees-
tasi.

eilisillä
ei ole mitään merkitystä
huominen kanssasi
saa unohtamaan jokaisen kipupisteeni

haavat ja arvet
sielustani pois painumaan

olet avannut minulle uuden maailman
maailman josta en tiennyt
annathan unohtua sylisi turvaan
käsiesi lämpimiin aaltoihin

tunnen
että kotini on tässä

Mukavaa huomata, että tuo esille nostamasi säe
on niin monen mieleen nyt ollut. Luonnostahan mi-
nä näitä aiheitani ammennan, ja yritän saada
rakkauden jotenkin kiedottua niiden elementtien
ympärille.

Maailma on kaunis, luonto on lumoava täällä pis-
kuisessa kylässä - kosken kohinoiden sylissä.

Minä jos kuka, olen ainakin omalta osaltani tääl-
lä ollut suopea ja kannustava mahdollisimman mon-
ta runoilijaa kohtaan. Jokaisen uuden yritän aina
toivottaa tervetulleeksi joukkoomme, ja kommen-
toin runot jotka osuvat minuun tavalla tai toi-
sella. Tietenkin annetaan kaikkien kukkien kuk-
kia, tilaa on yltäkyllin meille jokaiselle.

En ole kylvänyt epäsopua, en sittenkään vaikka
itse olen saanut kiusaa matkan varrella päälleni
varmaan enemmän kuin kukaan toinen täällä.
Olen saanut syytöksiä, jotka on tuulesta temmat-
tuja. Jokainen ilkeys raapaisee sielua, mutta
en koskaan vastaa niihin ilkeydellä. Se ei raken-
na, se rikkoo.

Hymyilevää päivää Sinullekkin, elämääsi kaikkea
hyvää. Lämmitti mieltä, että piipahdit pitkästä
aikaa runossani.

Kiitos !

lindalinda1 kirjoitti:

Mukavaa huomata, että tuo esille nostamasi säe
on niin monen mieleen nyt ollut. Luonnostahan mi-
nä näitä aiheitani ammennan, ja yritän saada
rakkauden jotenkin kiedottua niiden elementtien
ympärille.

Maailma on kaunis, luonto on lumoava täällä pis-
kuisessa kylässä - kosken kohinoiden sylissä.

Minä jos kuka, olen ainakin omalta osaltani tääl-
lä ollut suopea ja kannustava mahdollisimman mon-
ta runoilijaa kohtaan. Jokaisen uuden yritän aina
toivottaa tervetulleeksi joukkoomme, ja kommen-
toin runot jotka osuvat minuun tavalla tai toi-
sella. Tietenkin annetaan kaikkien kukkien kuk-
kia, tilaa on yltäkyllin meille jokaiselle.

En ole kylvänyt epäsopua, en sittenkään vaikka
itse olen saanut kiusaa matkan varrella päälleni
varmaan enemmän kuin kukaan toinen täällä.
Olen saanut syytöksiä, jotka on tuulesta temmat-
tuja. Jokainen ilkeys raapaisee sielua, mutta
en koskaan vastaa niihin ilkeydellä. Se ei raken-
na, se rikkoo.

Hymyilevää päivää Sinullekkin, elämääsi kaikkea
hyvää. Lämmitti mieltä, että piipahdit pitkästä
aikaa runossani.

Kiitos !

Siellä kosken kuohuissa ois varmasti
ihana asua,,,,
,,oikea voimapaikka,,,
,,,,,,,
,,,rakakudella rakennetaan,,
,,hymyillään ja ollaan enkeleitä toisillemme~~

Yölintu** kirjoitti:

Siellä kosken kuohuissa ois varmasti
ihana asua,,,,
,,oikea voimapaikka,,,
,,,,,,,
,,,rakakudella rakennetaan,,
,,hymyillään ja ollaan enkeleitä toisillemme~~

Kyllä vain, tämähän on melkeinpä paratiisi jonka
voi moni ystävänikin täällä jo todeta nähneenä
ja kokeneena kaiken. Monina heikkoina hetkinäni
olen katsellut kosken kuohuja ja pudottanut kyy-
neleitäni niihin.

Ystävä hyvä, rakkaudella rakennetaan ja hymyllä
vastataan hymyyn. Enkelien kieltä jos
taitaisimme, olisimme paljon enemmän. Mutta hy-
vyydellä toisiamme kohtaan voimme olla kuin en-
keleitä, johon varmaankin pyrit.

Kiitän Sinua runosiekkari ja toivotan mitä par-
hainta päivän jatkoa.

ei hätiä mitiä, palaute ei tule koskaan liian
myöhään.

Ja laitoithan Sie nyt, soon tärkeetä miulle niin
kuin tiedät.

Haloo, haloo.
ET ole mikään pahviaivo. Silimät vaan joskus ei
nää, itsellekkin joskus käynyt niin - joten nou
hätä.

Kiitos, sanasi lämmitti kuten aina.