Mitäs tää nyt on?!

Meillä tyttö 1v 9kk. Söi noin 1v 6kk asti kuin unelma ja sitten alkoi takuta.. sylkee myöskin, mikä on aika raivostuttavaa, tiedän!=) Samoin meillä; on juteltava koko ajan että mielenkiinto säilyisi, luettava kirjaa, ja mitä ikinä vain mieleen tulee.

Ehkä (huom! ehkä) yksi ruoka päivässä menee ihan sujuvasti alas mutta muuten takkuaa, varsinkin aamuisin, enkä enää tarjoakaan paljoa, ehkä jugurtti tai puolikas leipä menee ja olen siihen tyytyväinen.
Puuro ei mene enää millään ja olen jo sen kanssa luovuttanut, en jaksaisi itsekään puuroa syödä joka aamu, yök!;)

Meillä tyttöä ei huvita vieläkään syödä itse, haarukalla tykkää napsia esim. vesimelonia, kurkkua, tomaattia, paprikaa kun pienin ne sopiviksi paloiksi mutta lusikalla ei syö kuin pari lusikallista ja sitten menee sotkemiseksi. Heti kun neiti on pahimman nälän saanut meneen ohi niin alkaa se "leikkiminen".

Meillä tyttö ei ole mitenkään laiha eikä kyllä lihavakaan, ihan sopusuhtanen joten olen vähän yrittänyt olla stressaamatta kun ei tyttö ole sen näköinen että nälkää näkisi=) Syö mitä syö, kunhan edes se yksi ruoka päivässä menisi hyvin alas niin hyvä niin!

Niin ja piti vielä sanomani että uusi ärsyttävä tapa meillä on se että juo tavallisesta mukista pari hörppyä oikein ja loput kaataa ihan suoraan ja täysin tahallisesti lattialle.
Tänäänkin kaatoi ja sanoi siihen sitten että "Ella ei enää halunnut"...laske siinä sitten kymmeneen ja siivoa...aargh!=) Olen tähänkin tapaan yrittänyt sata keinoa..hiljaa mielessäni laskenut ja välittämättä mitään siivonnut sotkut pois. Tätä tyttö katsoo kummissaan...;)
Äänen korottaminen ei auta mutta omaan huoneeseen hetkeksi on tehnyt tytöstä nolon ja tullut hetken päästä uudestaan pöytään... hankalaa tämä kasvattaminen, pitäs olla johdonmukainen mutta kun ei aina jaksa olla superäiti!=)

Heti ensimmäiseksi tarkista, ettei suussa ole mitään fyysistä vikaa joka aiheuttaisi kipua. Aftat, tulehtuneet ikenet, kipeä kurkku tai puhkeavat hampaat ärsyttävät lasta. Jos lapsi kieltäytyy jostain ruasta järjestelmällisesti voi kyseessä olla myös allergia.

Vasta sitten kun nämä tekijät on suljettu pois voi alkaa varsinainen "kasvatus". Eli jos ruoka ei kelpaa niin lapsi nostetaan yhden varoituksen jälkeen pois ruokapöydästä. Seuraavan kerran ruokaa annetaan vasta seuraavalla ruoalla ja silloinkin normaali määrä, eikä mitään herkkuja. Lapselle opetetaan johdonmukaisesti että jos ei syö niin sitten ei syö, seuraavan kerran ruokaa tulee vasta tavalliseen ruoka-aikaan. Mankujalle ei anneta välillä ruokaa.

Jos elimistö alkaa kuivua, niin suun ja ruokatorven limakalvot kuivuvat, ja ruoka tuntuu inhottavalta suussa/niellessä. Meillä lapsi hikoilee paljon öisin, ja aamu aloitetaan maitolasillisella (1 dl). Puolisen tuntia sen jälkeen puurot ja muut sapuskat veden kera menevät jo ihan mukavasti. Jos kyse on ruumiintoimintojen hallintaan liittyvästä uhmasta, niin tämä kikka ei kyllä auta.

Olisikohan mahdollisesti poskihampaita tulossa?

Ohimenevä vaihe tuo joka tapauksessa on. Eli ei kannata tehdä siitä isoa numeroa. Jos lapsi huomaa että syömättömyydellä saa helposti osakseen ylimääräistä huomiota, hän alkaa käyttämään sitä hyväkseen.

Lapsi, joka on pitkään syönyt hyvin, pärjää kyllä, vaikka syöminen välillä muutaman viikon ajan takkuaisikin. Näin kesäaikaan erityisesti on tärkeää, että lapsi juo riittävästi.

... se että ensin annoin oman lusikan hänelle ja syötin itse toisella ja sanoin että nyt olet jo niin iso poika, että saat oman lusikan! Hetki mentiin näin ja sitten vähitellen poika alkoi työntää minun kättäni pois, halusi syödä ihan itse, eikä äidin syöttämänä. Et maininnut, että syötätkö häntä, vai syökö itse, mutta meillä oli samanlaista ja tosiaan tuo oma lusikka auttoi kivasti. Ensi alkuun täytyy tietysti varautua sotkuun, kun lusikka hyvästä yrityksestä huolimatta tahtoo kääntyä väärin päin matkalla suuhun, mutta sitä se on siihen asti kunnes kotoa pois muuttavat, ainaista jälkien siivoamista! :D