Miksi näyttää siltä, että lieksalaiset ja monet muut pikkupaikkojen asukit ovat sittenkin keskimääräisesti vähän tyhmempiä kuin isojen keskusten ihmiset?
Olisiko tässä selitys?
Otetaanpa vaikkapa 30 lieksalaista nuorta.
Osa on jo, vaikkapa kolmannen polven lieksalaisia, osa taas muualta muuttaneiden lapsia tai ainakin toinen vanhemmista on ns. tulokas.
He opiskelevat samoissa kouluissa samoilla luokilla.
Osa pärjää upeasti, osa kohtalaisesti ja osa heikosti.
Terävimmät menee lukioon ja loput ammattikouluun tai jäävät peräti kotiin makailemaan.
Miten käy jatkossa? Kuka pärjää?
No jako käy taas.
Ammattikoulun käyneistä osa lähtee hakemaan tulevaisuutta muualta ja joku onnistuu joku taas ei - hän palaa Lieksaan.
Osa lukion käyneistä ei onnistu tavoitteissaan ja putoavat jonnekkin luukun ja Loukun välille.
He käyvät muualla (ehkä) ja palaavat Lieksaan haaveilemaan äkkirikastumisesta ja tekemään - ei oikeastaan mitään.
Kotiin jääneet eivät työllisty muualle kuin korkeintaan hanttihommiin ja käyvät siinä välillä ammattikursseja (joista eivät ole tippaakaan kiinnostuneita).
Ne onnistujat muuttavat muualle opiskelemaan ja töihin. He tapaavat siellä elämänkumppanin joka on MYÖS ONNISTUJA.
Syntyy lapsia, joilla on hyvät lähtökohdat. Vanhemmat saattavat palata Lieksaan eläkepäivilleen, mutta lapset jäävät rakentamaan omaa elämäänsä muualle.
Lasten muodostama henkinen pääoma siis ei tule Lieksaan!
Eläkepäivilleen tulevat eivät ole enää lisääntymisiässä, joten he eivät pysty tilannetta muuttamaan.
Ne PUTOAJAT löytävät myös kumppanin. Hän on PUTOAJA ja lieksalainen.
Heillekin syntyy lapsia, mutta näillä lapsilla on heikommat lähtökohdat kuin noiden onnistujien lapsilla (näin useimmiten).
Jopa perimässä on tullut takapakkia (kyllä vaan älä väitä vastaan kun et ymmärrä).
Vanhempien esimerkin mukaisesti nämä lapset hyvin usein syrjäytyvät. Tulevaisuus on tukossa. Vanhemmat eivät ole antaneet "sisu"- merkkisiä eväitä.
Kierre jatkuu sukupolvesta toiseen.
Aina ne parhaat jättävät kylän. Tapahtuu eräänlaista degeneroitumista.
Onnistujien lapset taas etenevät lujaa vauhtia.
Älykkäistä, toimeliaista ja sisukkaista ihmisistä sikiää älykkäitä, toimeliaita ja sisukkaita ihmisiä.
Jonakin päivänä saamme havaita, että onkin muodostunut kahden tai jopa kolmen tyyppisiä ihmisiä (en puhu rodusta).
Elätettävät (eivät pysty oikeastaan mihinkään - liian suuri osa lieksalaisista on näitä), elättäjät (rakentajat ja ja ylläpitäjät - he ovat välttämättömiä) ja kehittäjät (kyseenalaistavat, tutkivat ja luovat uutta - hekin ovat välttämättömiä).
Enemmänkin voisin kirjoittaa ja perustella, mutta luulen, että suurin osa lieksalaisista ja muista pikkuyhteisöjen asukeista vetää herneen kärsäänsä jo tästäkin.
Olisiko tässä selitys?
Otetaanpa vaikkapa 30 lieksalaista nuorta.
Osa on jo, vaikkapa kolmannen polven lieksalaisia, osa taas muualta muuttaneiden lapsia tai ainakin toinen vanhemmista on ns. tulokas.
He opiskelevat samoissa kouluissa samoilla luokilla.
Osa pärjää upeasti, osa kohtalaisesti ja osa heikosti.
Terävimmät menee lukioon ja loput ammattikouluun tai jäävät peräti kotiin makailemaan.
Miten käy jatkossa? Kuka pärjää?
No jako käy taas.
Ammattikoulun käyneistä osa lähtee hakemaan tulevaisuutta muualta ja joku onnistuu joku taas ei - hän palaa Lieksaan.
Osa lukion käyneistä ei onnistu tavoitteissaan ja putoavat jonnekkin luukun ja Loukun välille.
He käyvät muualla (ehkä) ja palaavat Lieksaan haaveilemaan äkkirikastumisesta ja tekemään - ei oikeastaan mitään.
Kotiin jääneet eivät työllisty muualle kuin korkeintaan hanttihommiin ja käyvät siinä välillä ammattikursseja (joista eivät ole tippaakaan kiinnostuneita).
Ne onnistujat muuttavat muualle opiskelemaan ja töihin. He tapaavat siellä elämänkumppanin joka on MYÖS ONNISTUJA.
Syntyy lapsia, joilla on hyvät lähtökohdat. Vanhemmat saattavat palata Lieksaan eläkepäivilleen, mutta lapset jäävät rakentamaan omaa elämäänsä muualle.
Lasten muodostama henkinen pääoma siis ei tule Lieksaan!
Eläkepäivilleen tulevat eivät ole enää lisääntymisiässä, joten he eivät pysty tilannetta muuttamaan.
Ne PUTOAJAT löytävät myös kumppanin. Hän on PUTOAJA ja lieksalainen.
Heillekin syntyy lapsia, mutta näillä lapsilla on heikommat lähtökohdat kuin noiden onnistujien lapsilla (näin useimmiten).
Jopa perimässä on tullut takapakkia (kyllä vaan älä väitä vastaan kun et ymmärrä).
Vanhempien esimerkin mukaisesti nämä lapset hyvin usein syrjäytyvät. Tulevaisuus on tukossa. Vanhemmat eivät ole antaneet "sisu"- merkkisiä eväitä.
Kierre jatkuu sukupolvesta toiseen.
Aina ne parhaat jättävät kylän. Tapahtuu eräänlaista degeneroitumista.
Onnistujien lapset taas etenevät lujaa vauhtia.
Älykkäistä, toimeliaista ja sisukkaista ihmisistä sikiää älykkäitä, toimeliaita ja sisukkaita ihmisiä.
Jonakin päivänä saamme havaita, että onkin muodostunut kahden tai jopa kolmen tyyppisiä ihmisiä (en puhu rodusta).
Elätettävät (eivät pysty oikeastaan mihinkään - liian suuri osa lieksalaisista on näitä), elättäjät (rakentajat ja ja ylläpitäjät - he ovat välttämättömiä) ja kehittäjät (kyseenalaistavat, tutkivat ja luovat uutta - hekin ovat välttämättömiä).
Enemmänkin voisin kirjoittaa ja perustella, mutta luulen, että suurin osa lieksalaisista ja muista pikkuyhteisöjen asukeista vetää herneen kärsäänsä jo tästäkin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onhan kertomassasi osa tottakin joten tokkopa hernettä kukaan vetää nenuunsa.
En kuitekaan pidä Lieksalaisia sen tyhmempänä tai viisaampana kun muidenkaan paikkakuntien ihmisiä, pokkeuksia löytyy joka paikasta sekä vähemmän lahjakkaita.
Thtämieltä olen siitä etä liitot Putoaja-putoaja luo uusia putoajia tai ainakin johtaa siihen että pysyykin putoana.
Viittasin asiasta jo tuolla työkaariketjussa työllistämishankkeeseen joihin työllistetyt on kaikki pitkäaikaistyöttömiä, siis työttömät keskenään ajatuksia vaihtaa ja saavat vaikutteita toisiltaan.
Työllistämishankkeet tulisi olla sellaisia että työtön työllistyisi työpaikkaan jossa on vakituisia työntekijöitä. Sellaist työpaikat loisi erilaista ajatusmaailmaa työttömille ja auttaisi kenties lopulta 'yrittämään, muuttaa elämäänsä toisenlaiseksi itse eikä puoliväkisin käskettynä työvoimatoimiston ukaasien uhalla.
Tuossa olisi vkielä voinut mainita senkin, että avaus oli laadittu ilmeisesti erään vähemmän tunnetun tutkielman pohjalta.
Nyt sai sen käsityksen, että aihe oli muka alustajan oma päätelmä.
Onghelma koskee todellakin kaikkia Lieksan tyyppisiä yhteisöjä.
Muistaakseni Hesarisa oli juttuu jossa asia tuli eräällä tavallla ilmi. Tuossa jutussa tosin vertailtiin lukioiden menestystä.
En nyt muista miten mm. Lieksa menestyi siinä vertailussa. Se ei tainnut olla kovin kärjessä, mutta oli siellä joitakin pienbiäkin paikkoja ainakin alkupäässä.
Ompa taas "viisaat"lässyn lää lää...kuin havukkaahon ajatteliat neroja keksiny...ha ha haaa.
... kun on tuo kirjoittaminen noin vaikeaa?
Kiva kun osui!
Hymyillään kun tavataan;) sanoi ekaluokkalainen.
erään asian työelämävalmennuspaikoista, sellaiseen mennessä tyypit siellä pitää täytenä nollana ja kuinka ollakkaan kun on ollut siellä pari viikkoa saa ruveta neuvomaan niitä joiden kuuluisi neuvoa. Hyvä koulutus ei takaa älykkyyttä, vain paremmat lähtökohdat saada töitä.
Paikkakunnalle nimeltä PÖLJÄ ja kirjoittakaa sitten näitä "viisaita".
Mikähän tiedemies tuokin luulee olevansa? Melko tyhmä sellainen.
Nykyisen muuttoliikkeen aikana moiset yleistykset ovat tuulesta temmattuja. Menehän opiskelemaan sosiologiaa ja matematiikkaa niin saattaa tulla jotain järkeä noihin ajatuskuvioihin.