Kaipaan kipeästi muiden kokemuksia raskausajalta. Meillä vauvan yritys käynnissä, mutta raskausajan mahdollinen (todennäköinenkin) migreenipeikko väijyy taustalla pelottelemassa. Oma migreenini on seuraavanlainen: esimurkkuna 9-vuotiaana alkoivat auralliset kohtaukset (helvetillinen särky kaikkine klassisine oireineen 4-6 h, triptaanit eivät auta), myöhemmin tulivat mukaan aurattomat kohtaukset (ei niin kova särky, triptaanit auttavat hyvin). Erityisesti kuukautiskiertoon säryt eivät liity, mutta e-pillerit tekivät aurallisesta migreenistäni aivan hullun (kohtauksia tosi paljon, tosin ihmeellisiä säryttömiä tai vähäsärkyisiä joukossa; nythän on jo tieto, että e-pillereitä me auralliset emme saakaan käyttää; 15 v sitten tätä tietoa ei omalla gynelläni ollut). Minipillereitä kokeilin 3 pv ja niiden aikana särki päätä koko ajan, särky loppui kuin seinään, kun lopetin lääkkeen. Eli olen tehnyt sen johtopäätöksen, että minulle ei sovi estrogeeni eikä keltarauhashormonit. Ja molempiahan on raskausaikana runsaasti. Nykyisin aurallisia kohtauksia on kerran kuussa ja aurattomia jopa useita viikossa. Eli triptaaneja ja Buranaa kuluu useita kertoja viikossa.
Kohtalotoverit, miten on raskausaikana mennyt? Teininä sain hyvän avun akupunktiosta, sitähän voi raskausaikanakin kokeilla kai turvallisesti. Panadolit eivät minulle auta mitään, Panacodistakin tulee vain pönttö olo pariksi tunniksi (enkä haluaisi lastani kyllästää morfiinilla), tulehduskipulääkkeet auttavat joskus ainakin jonkin verran (niitä kai voi jonkin verran käyttää ainakin keskikolmanneksella?). Triptaaneja en kyllä raskasaikana oikein uskaltaisi kokeillakaan. Pahimmassa tapauksessa sitten sairaslomalle ja kotona päätä pitelemään? Onko joku joutunut olemaan pitkillä saikuilla ja miten äitipolilla/neuvolassa on suhtauduttu migreeniodottajaan? Muutenhan tuntuu aika helposti odottajille tuota saikkua irtoavan, mutta miten migreenissä?
Kohtalotoverit, miten on raskausaikana mennyt? Teininä sain hyvän avun akupunktiosta, sitähän voi raskausaikanakin kokeilla kai turvallisesti. Panadolit eivät minulle auta mitään, Panacodistakin tulee vain pönttö olo pariksi tunniksi (enkä haluaisi lastani kyllästää morfiinilla), tulehduskipulääkkeet auttavat joskus ainakin jonkin verran (niitä kai voi jonkin verran käyttää ainakin keskikolmanneksella?). Triptaaneja en kyllä raskasaikana oikein uskaltaisi kokeillakaan. Pahimmassa tapauksessa sitten sairaslomalle ja kotona päätä pitelemään? Onko joku joutunut olemaan pitkillä saikuilla ja miten äitipolilla/neuvolassa on suhtauduttu migreeniodottajaan? Muutenhan tuntuu aika helposti odottajille tuota saikkua irtoavan, mutta miten migreenissä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulla oli raskauden ensimmäiset 3kk aivan kauheita. Kohtauksia monta kertaa viikossa ja en voinut syödä mitään lääkkeitä. Sairauslomapäiviä tuli reilusti. Toisilla ei vaikuta mitenkään mutta sitähän ei tiedä ennen. Äiti 3 lasta.
migreeniä ei juuri ollut. Molempien raskauksieni aikana tosin oli ennen(ja jälkeen)kokemattomia puutumiskohtauksia, suun ympärillä ja toisessa kädessä. Näihin kohtauksiin ei liittynyt ollenkaan päänsärkyä. Migreeni alkoi vaivata taas imetysaikana.