Miltä alalta työllistyy oman alan hommiin?
Missä koulutetaan maistereita (ja tohtoreita) työttömiksi kortistoon?
Missä koulutetaan maistereita (ja tohtoreita) työttömiksi kortistoon?
Akateemisten työllisyystilanne?
kortisto odottaa?
123095
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kostistoon vievät esimerkiksi: biologia, maantiede ja muut biotieteet. Toki näitä aloja opiskelleet ovat yleensä sen verran fiksuja, että saavat jotain töitä. Alan työt ovat kiven alla.
Yleisesti lääkiksestä, oikiksesta, opetus- sekä teknisiltä ja kaupallisilta aloilta työllistyy suurin osa valmistuneista suurimmalla todennäköisyydellä oman alansa töihin. Kaupallisilla ja teknisillä aloilla voidaan sitten viilata pilkkua, että onko kyseessä nimenomaan yliopistotason tehtävät vai AMK-tason eli DI vs. insinööri tai KTM vs. tradenomi -tason hommat, mutta omalla alalla suurin osa kuitenkin.
Kortistoon tai toisarvoisiin työtehtäviin koulutukseen nähden päädytään eniten humanistisilta ja yhteiskuntatieteellisiltä aloilta. Toki humanistisista tiedekunnista valmistuu esim. puheterapeutteja ja aineenopettajia ja yhteiskuntatieteellisistä esim. sosiaalityöntekijöitä, jotka työllistyvät pääsääntöisesti hyvin oman alansa töihin.
Täältä saat ainakin jotain suuntaa-antavaa tietoa...
http://www.akava.fi/upload/julkaisut/ATM_2008_netti.pdf
1. Mutulla sanoisin (eläin)lääkis, oikis, kauppis, teknilliset, OKL, sosiaalityö, psyka, farmasia, kielenkääntäjät(?), matematiikan ja fysiikan opettajat, tietojenkäsittelytiede, kansantaloustiede(?), logopedia(?).*
2. Eipä taideta missään kouluttaa maistereita ja tohtoreita kortistoon, koska työttömyysaste on varsin pieni heillä, alle väestön keskiarvon.
*Kyseinen lista perustuu allekirjoittaneen mutuun sekä tornihuhuihin ja muihin tarkistamattomiiin "tietoihin".
Maistereiden ja tohtoreiden työttömyysaste on tosiaan alhainen. Omassa tuttavapiirissäni lähinnä opiskeluista huolimatta, ei niiden ansiosta. Fiksu ihminen työllistää itsensä vaikka miten vaikka omalle alalle ei ikinä pääsisikään.
Sekin kannattaa uraa miettiessä muistaa, että monilla akateemisilla aloilla ja varsinkin tutkijoilla palkat ovat hyvin alhaiset.
Tässäpä on tullutkin jo mututuntumaa ja muuta työllisyystilanteesta - samoilla linjoilla olen.
Haluaisin kuitenkin lisätä kehiin työkokemuksen vaikutuksen. Nykyään maistereita valmistuu niin paljon, että pelkät paperit eivät varsinkaan vähänkään huonommin työllistävillä aloilla auta (eri asia joku hammaslääkäri, joka nyt revitään käsistä, ainakin Lapissa on pula, ts. törpömpikin saa töitä). Eli avainsanassa sitten "sitä oikeaa työtä" hankittaessa on jo opiskeluaikana hankittu oman alan (tai ainakin sitä lähellä olevan) työkokemus sekä mahdollisesti myös sitä kautta hankitut suhteet.
Ja jotakin vielä. Esimerkit hyvin työllistävistä aloista ovat hyvin laajoja, joten vaihteluita alan sisällä riittää. Esimerkiksi opettajilla on kyllä keskimäärin suhteellisen hyvä työllisyystilanne, mikä ei aina kerro koko totuutta: esim. erityisopettajista ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa, kun taas varsinkin valinnaisten kielten (jopa niinkin yleisten kuin saksa, vaikka yhdistelmässä olisi ruotsiakin) opettajien työllisyystilanne on niin surkea, että moni joutuu kouluttautumaan uudelleen - ellei tahdo sinne kaupan kassalle.
Filosofian opiskelijat ainakin menevät suoraan kortistoon, vessoja kun pääsee pesemään ihan peruskoulupohjalta (tai ilman sitä). Kortistoon koulutetaan lahjakkaita nuoria, jotka jollakin toisella alalla voisivat ansaita elantonsa paljon siistimmissä hommissa ja käyttää ajattelun lahjojaan muuten. Sivuaineena filosofia on hyvä valinta, mutta pääaineena: EI!
Miksi olet ottanut filosofian silmätikuksi? Ihmettelen vain.
...on ilmeisesti katkera ammattikorkeakoululainen, joka on joutunut hyväuskoisuuttaan AMK:jen hypetyksen uhriksi, ja jolle ovat nyt alkaneet tosiasiat valjteta. Hänen "filosofeja" kohtaan tuntemansa katkeruus johtunee siitä, että hänen työhakemuksensa on "loisteliaista" AMK-papereista huolimatta kerta toisensa jälkeen ignoroitu, ja hänelle on selitystä tivatessaan kerrottu, että "etsimme filosofian maisteria tai vastaavaa" - eikä raukka tiedä, että valtaosa filosofian maistereista on lukenut jotain ihan muuta kuin filosofiaa...
tai itkeä. Filosofiaa ei todellakaan kannata lukea pääaineena - siitä minulla on omakohtaista tietoa. Oman alan töitä EI OLE!!!!
...väite "filosofiaa ei kannata lukea pääaineena" pitää _sinun_ tapauksessasi erinomaisen hyvin paikkansa. Et ilmeisesti oppinut edes perusteita yleistämisen vaaroista. Tai sitten et ole lukemut filosofiaa.
Filosofian oman alan töitä on käytännössä kahdenlaisia:
-Filosofian tutkija/opettaja yliopistossa
-Lukion filosofian opettaja
Noihin töihin filosofian lukeminen pätevöittää suoraan (lukion aineenopettaja tarvitsee tietysti lisäksi pedagogiset opinnot), joten väitteesi on virheellinen.
Periaatteessa on myös kolmas oman alan työ: filosofinen praktiikka. Näitä on Suomessakin jokunen, ainakin ulkomailla jotkut ovat jopa menestyneet.
Oman alan töitä on olemassa, pitkälti lahjakkuuksille (tutkija) ja opetustyöstä kiinnostuneille (lukio). Esimerkiksi von Wrightille ja Niiniluodolle filosofian lukeminen oli hyvin tuottoisaa, mutta näin ei välttämättä ole kaikkien kohdalla. Tutkijaksi ryhtymistä kannattaa harkita tarkkaan. Lukion opettajaksi taas alkaa tietty kiintiö filosofian pääaineopiskelijoista.
Muiden kannattaa ehkä panostaa sivuaineisiin, tehdä toinen tutkinto tai vaihtaa pääainetta jossakin vaiheessa. Filosofian lukeminen on kuitenkin ihan itseisarvoisesti antoisaa. Työllisyydestä voi huolehtia myös muilla tavoin kuin filosofian skippaamalla. Tunnen esiemrkiksi yhden filosofia pääaineena tutkinnon tehneen, joka on (itse luomiensa) suhteiden ansiosta edennyt ministeriössä. Pääaine ei välttämättä ratkaise työuran kulkua, vaikka tuottoisasta valinnasta voikin olla suurta apua.