luontaistuotteet,kasvispitoinebn ruokavalio,lisäaineitten välttäminen, tupakoimattomuus,raitis ilma.
Nämä mielestäni syövänkin hoidossa ja paranemisessa tärkeitä..:)
Nämä mielestäni syövänkin hoidossa ja paranemisessa tärkeitä..:)
Positiivinen
ajattelu..
13500
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
syöpä tulee,jos om tullakseen.Minusta tuntuu,jotta ennen syöpää minulla oli tosi rankkoja juttuja,alkaen miehen itsemurhasta.Uskon yuon psyykkisen puolenkin vaikuttavan aikalailla.
Sureminen ja murehetiminen aiheuttavat syöpää - positiivinen elämänasenne ehkäisee sitä.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen - tottakai psyykellä on vaikutusta jonkun sairauden puhkeamiseen. Ja vaikka olisi miten positiivinen ihminen - saattaa sairastua...
Nämä on niitä ikuisia paradokseja - joita on pohdittu ja tullaan pohtimaan.
Tottakai, JOS pystyy pitämään yllä positiivista mielenlaatua sairastumisestaan HUOLIMATTA - se helpottaa ainakin psyykkistä oloa!
Mutta jos asia olisi noin suoraviivainen = positiivinen ihminen, syö terveesti ja välttää lisäaineita - tuskin koko syöpää olisikaan!!
Ja sitteN. polttaa tupakkaa, käyttää alkoholia syö miten sattuu - ja terve kuin pukki!?
Elämä ei aina ole oikeudenmukaista...mutta se on vaan hyväksyttävä - katkeruus ei hyödytä yhtään!
KESÄMIELTÄ!
pystyy vaikuttamaan syövän syntyyn itse olen syövän jälkeen siirtynyt terveelliseen ruokavalioon ja
uskon etten toista kertaa sairastu
Nyt alkaa marja-aika ja kotimaiset marjat mielestäni ovat hyviä syöpää ehkäiseviä
mikäli olisin tiennyt mitä kaikkea joudun kokemaan olisi se ollut painajaista suurin osa,ainoastaan lapset ovet tuoneet iloa.
Minunkin elämässäni todella pajon ikävää
vanhempien varhainen poismeni ollessani murrosikäinen
Jäin leskeksi ja yksinhuoltajaksi alle 30.ikäisenä
Uusi,väkivaltainen puoliso,josta onneksi erosin
Poikani syöpä nuorena,oma syöpäni kaksi vuotta sitten,josta olen parantunut.
Kaikkea muuta pahaa on elämääni sisältynyt
mutta olen jättänyt nämä asiat taakseni,käynyt ne läpi terapiassa.
Elän tätä päivää ja uskon että minulle on tarjolla vielä paljon hyvää elämässäni
Samoin uskon sinullakin olevan hyvää kun jätät vain menneitten murehtimisen pois:-))))
Mielipiteeni on että syövän synty on sattumaa itse siihen ei voi vaikuttaa.
tulee,jos on tullakseen.Mikäli saisi valita vaikka olisiko pyörätuolissa muiden avustamana,vai syöpään sairastuisi,kumman valikoisi,tuo nyt oli vain karkea esimerkki?
ja onneksi ei tarvitsekaan..toisaalta tämä rintasyöpä on ns.helppo
että mieluummin tietty tämä kuin että moniraajahalvautunut
Kun sairastuin rintasyöpään vaikka oli ärhäkkä ; naislääkäri sanoi että jos hän joutuisi valitsemaan mikä syöpä tulee hän ottaisi rintasyövän.
Olen omasta mielestäni toipunut ja lähes unohtanut koko syöpäni,vuosi sitten toinen rinta jouduttiin poistamaan.
Nyt odotan vielä vuoden jolloin rakannetaan uusi rinta.....
sairastuin rintasyöpään.Olen ollut onnekas siksi,että mitään suurempia vaivoja ei ole ollut.Ei käden turvotusta eikä nivelten jäykkyyttä.No,sitä hikoilua.Se syöpä tuli vaan.Ei auttanut terveellinen elämäntapa eikä liikuntaharrastukset.Onkologi sanoi ,että täytyy tehdä mikä tuntuu hyvältä mutta se ei takaa ettekö syöpä uusiutuisi.Täytyy vaan ajatella,että tämä on minulle määrätty.Olen kyllä nyt terve.
ajatella - että elämä ei mene ihan niinkuin olettaisi...Tuo vertaus pyörätuolista ja syövästä on oikein naseva.
Itse hillun siinä välissä...tai siis tuki- ja liikuntaelimeni ovat kaikki rappeutuneet ja kävely ja istuninen jne. on yhtä tuskaa. Enkä liioittele.
Miettimisen aihetta iyse kullekin...
tai pari vuotta sitten uskonutmjotta syöpälääkkeitä syön ja käyn tutkimuksessa muutaman kuukauden välein,niin se vaan elämä heittelee.Juuri olin suuren trauman kokenut nuutama kuukausi takaperin.Myöskin paljon pahaa sitä ennen itsemurhia,lasten kuolemia ym. mutta näin nyt mennään eteenpäin,vaikkei ajatukset tapahtumien jälkeen kovin positiivisiä olekkaanmmutta edes jotain hyvää yritän joka päivästä etsiä.
Sairastinensimmäisen flunssani 9-vuotiaana ja en osannut niistää kun en ollut koskaan tehnyt sitä. Olen myös sairastanut elinaikana flunssan ja oksennustaudin lisäki vesirokon. Olen koko ikäni ollut terve, mitä nyt astman olen saanut, mutta sitäkin arkea on eletty jo 15 vuotta.
Olen syönyt koko ikäni terveellisesti lisäaineita välttäen ja punaista lihaa, liikkunut ja koittanut olla elämättä epätasaisella rytmillä.
Mutta eipä ole auttanut positiivinenkään ajattelu siihen, että kaksi syöpää on takana, enkä usko että olisin säännön mukainen poikkeus.
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus kaikenkaikkiaan ja kaikki vaikuttavat kaikkeen niin mielialat, kuin se mitä laitat suuhusi ja sitten joko tulee syöpä tai ei... kukaan ei tiedä kenenkä syöpäsolut ärhäköityvät syöpäkasvaimeen asti.