Pääsin Tampereelle ja haluaisin tietoa millainen paikka opiskella? Jotain vinkkejäkin uudelle opiskelijalle olisi kiva saada. :)
Millainen Tampereen yliopisto?
opiskelupaikkana
20
5626
Vastaukset
- mrikka
Hei!
Nyt muutaman vuoden opiskeltuani voin sanoa, että Tampereen yliopisto on ihan mukava opiskelupaikkana.
Parasta Tampereen yliopistossa on ehkäpä vapaa sivuaineoikeus. Kieliä (joissa on lähtötasokokeet) ja tiedotusopin journalismin ja kuvajournalismin linjoja lukuun ottamatta melkein mitä tahansa voi valita sivuaineeksi vain menemällä kursseille. Huonoa sen sijaan on sivuaineopiskelijoiden syrjiminen joissakin aineissa: luennoille ei pääse, jos ei ole pääaineopiskelija vaan kurssit on suoritettava pääasiassa kirjatentteinä.
Mielestäni ongelma yliopistoissa ylipäänsä ja etenkin humanistisissa tiedekunnissa on rahoituksen vähyys ja vähäiset resurssit: pienryhmäopetus ja jopa massaluennot saatetaan korvata itsenäisellä työskentelyllä ja kirjatenteillä, tiettyjä kursseja järjestetään harvakseltaan, henkilökuntaa on liian vähän ja opettajat stressaantuneita. Opiskelija siis jää toisinaan oman onnensa nojaan eikä opinto-ohjauskaan ole aina riittävää tai oikeanlaista.
Tampereella opetuksen laatu on kuitenkin toistaiseksi ollut kokemukseni mukaan vähintäänkin kohtalaisen hyvää ja oman jaokseni opettajat työlleen omistautuneita ja opiskelijaystävällisiä.
Mielestäni kielikeskuksen tarjoamat pakollisiin kieliopintoihin kuuluvat kurssit ovat olleet laadukkaita ja toisin kuin Helsingissä niille on jopa mahdollista päästä ennen maisterivaiheen opintoja. Tietokoneluokissa on mukava kirjoitella esseitä ja oman alan kirjallisuutta löytää yliopiston kirjasto(i)sta, joiden henkilökunta on aina valmis auttamaan.
Miinusta taas antaisin yliopiston viihtyisyydestä ja esteettisyydestä (päärakennus ainakin ennen tämän kesän remonttia on ollut aika nuhjuisen ja vanhanaikaisen oloinen), mutta uusimmat rakennukset eli Pinni A ja B ovatkin sitten aika moderneja.
Siinä joitain mieleeni tulleita ajatuksia kotiyliopistoni hyvistä ja huonoista puolista. Uudelle opiskelijalle antaisin seuraavanlaisia vinkkejä:
- Tutoreina toimivat vanhemmat opiskelijat auttavat alkuvaiheen hämmennyksen yli. Jos jokin askarruttaa, kannattaa ihmeessä kysyä.
- Kielikursseille täytyy ilmoittautua Nettiopsun kautta ennen lukukauden alkua. Jotkut pakolliset kielten kurssit on tarkoitettu ensisijaisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille, joten niille kannattaa pyrkiä, jos kieliopintoja haluaa suorittaa jo 1. opiskeluvuonna.
- Kirjoja ei kannata joitain tärkeitä perusteoksia lukuun ottamatta ostaa, jos ne saa lainattua kirjastostakin. Yliopiston kirjastokortti kannattaa hankkia opiskelun alkuvaiheessa.
- Yliopiston nettisivut ovat opinto-oppaan, opetusohjelman ja ihmisten ohella tärkeä tiedonlähde.
- Turhia ei kannata stressailla. Yleensä asiat selviävät viimeistään siinä vaiheessa, kun uudet opiskelijat perehdytetään yliopistomaailmaan yleensä noin viikkoa ennen syyslukukauden alkua.
- Ensimmäisenä vuonna ja miksei myöhemminkin voi ihan hyvin kokeilla erilaisia sivuaineita, vaikkapa puolan kieltä, aluetiedettä tai taidehistoriaa. Tutkinnon voi rakentaa mielensä mukaan, kunhan vähän miettii tulevaisuutta ja työllistymistä. Joskus erikoiset aineyhdistelmät voivat olla hyödyllisiäkin.
- Ainejärjestön järjestämään toimintaan kannattaa osallistua ja vastoin yleistä käsitystä, ainakin oman ainejärjestöni järjestämissä tapahtumissa voi olla selvinkin päin.
Ennen kaikkea kannattaa pitää mieli avoimena niin opintojen kuin ihmistenkin suhteen ja löytää tasapaino huvin ja hyödyn välillä. Opiskeluajanhan sanotaan olevan elämän parasta aikaa.
Tervetuloa Tampereelle, uskon, että viihdyt, vaikka joskus jokin saattaa vituttaakin ;).- päässsyt
Kiitos paljon. Kuulostaa hyvältä. Kannattaako nyt ensimmäisenä vuonna stressata sivuaineista? Onko mahdollista lähteä vaihtoon / kannattaako?
- mrikka
päässsyt kirjoitti:
Kiitos paljon. Kuulostaa hyvältä. Kannattaako nyt ensimmäisenä vuonna stressata sivuaineista? Onko mahdollista lähteä vaihtoon / kannattaako?
Sivuaineista ei tarvitse stressata vielä ensimmäisen vuoden aikana kovin paljon. Ainoastaan opettajaksi aikoville on selkeät ohjeet siitä, mitä pitää opiskella pätevyyden saadakseen, mutta hekin voivat toki kokeilla, miltä tuntuu opiskella jotain ihan muuta.
Mielestäni ainakin oman pääaineen perusopinnot kannattaisi ensimmäisen vuoden aikana suorittaa, muuten voi valita vapaasti mm. pakollisten kieliopintojen ja mahdollisten sivuaineiden kurssien joukosta itselle mieluisia.
Ihanteellinen etenemistahti on 60 opintopistettä vuodessa, joten jos opiskelee kokopäiväisesti, sen mukaan kannattaa mennä. Jos jaksaa opiskella enemmän, opiskelee enemmän; jos opintopisteitä kertyy vähemmän, niin ei se mitään. Oman jaksamisen mukaan...
Aineopinnot kannattaa yleensä käydä vasta perusopintojen jälkeen tai kun on suorittanut suuren osan perusopinnoista (lähinnä siksi, ettei putoa kärryiltä kurssin aikana tai jo sen alussa) ja joskus yhdelle kurssille osallistuminen edellyttää jonkin toisen kurssin käymistä. Opinto-oppaasta löytää paitsi kurssikuvaukset myös kurssille osallistumisen rajoitukset/edellytykset.
Vaihtoon voi tietenkin lähteä kuka vain joko puoleksi vuodeksi tai vuodeksi. Kielten opiskelijoille vaihto on olennainen osa opintoja ja kielitaidon kartuttamista, muillekin siitä voi olla hyötyä, jos ei muuten, niin kokemuksena. Maa- ja yliopistovaihtoehtoja on useita, ja sähköpostilistoille tulee usein ilmoituksia informaatiotilaisuuksista vaihtoon haluaville opiskelijoille. Erityisesti vaihdossa olleet oman pääaineen opiskelijat osaavat valottaa vaihto-opiskelun hyviä ja huonoja juuri sinun kannaltasi, joten kannattaa kysellä, josko jollakulla esim. tutoreista olisi jaettavia kokemuksia. - opiskelijapaikanssaanut
mrikka kirjoitti:
Sivuaineista ei tarvitse stressata vielä ensimmäisen vuoden aikana kovin paljon. Ainoastaan opettajaksi aikoville on selkeät ohjeet siitä, mitä pitää opiskella pätevyyden saadakseen, mutta hekin voivat toki kokeilla, miltä tuntuu opiskella jotain ihan muuta.
Mielestäni ainakin oman pääaineen perusopinnot kannattaisi ensimmäisen vuoden aikana suorittaa, muuten voi valita vapaasti mm. pakollisten kieliopintojen ja mahdollisten sivuaineiden kurssien joukosta itselle mieluisia.
Ihanteellinen etenemistahti on 60 opintopistettä vuodessa, joten jos opiskelee kokopäiväisesti, sen mukaan kannattaa mennä. Jos jaksaa opiskella enemmän, opiskelee enemmän; jos opintopisteitä kertyy vähemmän, niin ei se mitään. Oman jaksamisen mukaan...
Aineopinnot kannattaa yleensä käydä vasta perusopintojen jälkeen tai kun on suorittanut suuren osan perusopinnoista (lähinnä siksi, ettei putoa kärryiltä kurssin aikana tai jo sen alussa) ja joskus yhdelle kurssille osallistuminen edellyttää jonkin toisen kurssin käymistä. Opinto-oppaasta löytää paitsi kurssikuvaukset myös kurssille osallistumisen rajoitukset/edellytykset.
Vaihtoon voi tietenkin lähteä kuka vain joko puoleksi vuodeksi tai vuodeksi. Kielten opiskelijoille vaihto on olennainen osa opintoja ja kielitaidon kartuttamista, muillekin siitä voi olla hyötyä, jos ei muuten, niin kokemuksena. Maa- ja yliopistovaihtoehtoja on useita, ja sähköpostilistoille tulee usein ilmoituksia informaatiotilaisuuksista vaihtoon haluaville opiskelijoille. Erityisesti vaihdossa olleet oman pääaineen opiskelijat osaavat valottaa vaihto-opiskelun hyviä ja huonoja juuri sinun kannaltasi, joten kannattaa kysellä, josko jollakulla esim. tutoreista olisi jaettavia kokemuksia.Kiitos, kun jaksat vastata. Mikä on Tampereen nykyinen asuntopolitiikka, onko kallista? Miten nuo asuntojutut kannattaa järjestää?
- mrikka
opiskelijapaikanssaanut kirjoitti:
Kiitos, kun jaksat vastata. Mikä on Tampereen nykyinen asuntopolitiikka, onko kallista? Miten nuo asuntojutut kannattaa järjestää?
No, luonnollisesti TOASin solukämpässä tai yksityiseltä vuokratussa kimppakämpässä (kaksio) on halvempaa asua kuin yksin yksiössä; samoin keskustassa vuokrat ovat kalliimpia kuin vähän kauempana, mutta silloin joutuu kyllä käyttämään bussia kulkemiseen. Alle 400 eurolla ei keskustasta tai sen läheisyydestä yksiötä kovin helposti saa.
TOASin sivuilla (www.toas.fi) voi täyttää asuntohakemuksen. Käsittääkseni noin 300 uudelle tamperelaiselle opiskelijalle olisi tarjolla solupaikka jo alkusyksystä, jos mikä tahansa ja mistä tahansa käy. Kaikille asuntoa ei siis voida heti tarjota. Etusijalla ovat perheelliset ja kauempaa saapuvat opiskelijat. Yksiötä joutuu TOASilta odottamaan keskimäärin kaksi vuotta.
Yhtenä vaihtoehtona on hakea kämppistä joko tuttavapiiristä tai ilmoituksella, ja vuokrata yhdessä kaksio. Jos kuitenkin lähtee yksiötä vuokraamaan, kannattaa olla itse asuntoja katsomassa. Kokemuksen mukaan sitä ei katsota hyvällä, että lähettää paikalle edustajansa (vaikka syy olisikin sellainen, että on itse töissä eikä saa vapaata).
Onnea asunnonhakuun! - eräs HY:ssa opiskeleva
"Mielestäni kielikeskuksen tarjoamat pakollisiin kieliopintoihin kuuluvat kurssit ovat olleet laadukkaita ja toisin kuin Helsingissä niille on jopa mahdollista päästä ennen maisterivaiheen opintoja."
Kenen mukaan Helsingissä ei pääse noille kursseille ennen maisterivaihetta? Itse ainakin aloitin opinnot Helsingissä viime syksynä, ja tein lukuvuoden aikana 3 pakollista kielikurssia (suomi, ruotsi, englanti) osallistumalla luentokurssille. Eikä ollut ongelmia kurssille pääsyssä. Tiedekuntani on humanistinen. - mrikka
eräs HY:ssa opiskeleva kirjoitti:
"Mielestäni kielikeskuksen tarjoamat pakollisiin kieliopintoihin kuuluvat kurssit ovat olleet laadukkaita ja toisin kuin Helsingissä niille on jopa mahdollista päästä ennen maisterivaiheen opintoja."
Kenen mukaan Helsingissä ei pääse noille kursseille ennen maisterivaihetta? Itse ainakin aloitin opinnot Helsingissä viime syksynä, ja tein lukuvuoden aikana 3 pakollista kielikurssia (suomi, ruotsi, englanti) osallistumalla luentokurssille. Eikä ollut ongelmia kurssille pääsyssä. Tiedekuntani on humanistinen.Perustin väitteeni muutaman tutun puheisiin. Useampi kuin yksi matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva on valitellut, että kielikursseille on ollut hankala päästä ennen kuin opintopisteitä on ollut rekisterissä paljon ja useampi vuosi yliopistolla takana. Kuulemani perusteella oletin, että niin olisi asianlaita muissakin tiedekunnissa. Omakohtaista kokemusta ei siis ole.
- täälläkin
mrikka kirjoitti:
Perustin väitteeni muutaman tutun puheisiin. Useampi kuin yksi matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva on valitellut, että kielikursseille on ollut hankala päästä ennen kuin opintopisteitä on ollut rekisterissä paljon ja useampi vuosi yliopistolla takana. Kuulemani perusteella oletin, että niin olisi asianlaita muissakin tiedekunnissa. Omakohtaista kokemusta ei siis ole.
Aloitan syksyllä englantilaisen filologian opinnot Tampereella.
Kun menen ilmoittautumaan opiskelijaksi aktuaarinkansliaan, voinko samalla reissulla (en asu treella) hankkia sen kirjastokortin? Miten hyvin niitä kirjoja saa sieltä kirjastosta? Siis jos samaa kirjaa tarvitsee yhtäaikaa 50 oppilasta, pitääkö vain kopioida vai mitähäh?
Ilmeisesti 25.8. järjestetään humanistisen tiedekunnan orientaatio uusille opiskelijoille. Mahtaisko siellä olla sen jälkeen (klo12->) sitten laitoskohtainen/pääainekohtainen palaveri? Netissä on enkun laitoksen sivuilla asiasta vain vuoden 2007 tiedot... - mrikka
täälläkin kirjoitti:
Aloitan syksyllä englantilaisen filologian opinnot Tampereella.
Kun menen ilmoittautumaan opiskelijaksi aktuaarinkansliaan, voinko samalla reissulla (en asu treella) hankkia sen kirjastokortin? Miten hyvin niitä kirjoja saa sieltä kirjastosta? Siis jos samaa kirjaa tarvitsee yhtäaikaa 50 oppilasta, pitääkö vain kopioida vai mitähäh?
Ilmeisesti 25.8. järjestetään humanistisen tiedekunnan orientaatio uusille opiskelijoille. Mahtaisko siellä olla sen jälkeen (klo12->) sitten laitoskohtainen/pääainekohtainen palaveri? Netissä on enkun laitoksen sivuilla asiasta vain vuoden 2007 tiedot...Kirjastokortin voit hankkia joko Humanikasta tai Linnasta eli pääkirjastosta, ja sen ehtii tehdä ihan hyvin siinä syyskuun alussa. Aktuaarinkansliasta kirjastokorttia ei voi hankkia, mutta samalla reissulla voit asian kyllä hoitaa - eri paikassa tosin.
Kirjojen saanti vaihtelee, ja joskus on vaikea saada haluamaansa teosta. Laina-aika on yleensä kaksi viikkoa, ja tällä tavoin kirjojen kierrätystä on pyritty tehostamaan eli nopea lukutahti ja nopea asioiden omaksuminen ovat ihan suotavia ominaisuuksia. Monilla kursseilla, joilla olen ollut, ongelma kirjojen saatavuuden suhteen on tunnistettu ja ensimmäisillä luennoilla on jaettu kirjalistoja, joilta valitaan muutama teos tentittäväksi (ideana siis se, että kaikki eivät lainaa ja lue samoja teoksia). Muistiinpanojen tekemisen ja tärkeimpien sivujen/lukujen kopioimisen (koko kirjan kopioiminenhan on laitonta) lisäksi kannattaa kokeilla hankkia kirjoja myös muualta mm. Metsosta tai sopia kierrätyksestä kavereiden kanssa.
Laitos- ja/tai pääainekohtaisista palavereista, joille uuden opiskelijan kannattaa osallistua, on varmasti maininta hyväksymiskirjeen mukana tulleissa papereissa. Omaan aineeseen liittyvissä kysymyksissä (esim. ensimmäisten viikkojen aikataulut) kannattaa aina kääntyä tutoreiden puoleen. - täällä taas:
mrikka kirjoitti:
Kirjastokortin voit hankkia joko Humanikasta tai Linnasta eli pääkirjastosta, ja sen ehtii tehdä ihan hyvin siinä syyskuun alussa. Aktuaarinkansliasta kirjastokorttia ei voi hankkia, mutta samalla reissulla voit asian kyllä hoitaa - eri paikassa tosin.
Kirjojen saanti vaihtelee, ja joskus on vaikea saada haluamaansa teosta. Laina-aika on yleensä kaksi viikkoa, ja tällä tavoin kirjojen kierrätystä on pyritty tehostamaan eli nopea lukutahti ja nopea asioiden omaksuminen ovat ihan suotavia ominaisuuksia. Monilla kursseilla, joilla olen ollut, ongelma kirjojen saatavuuden suhteen on tunnistettu ja ensimmäisillä luennoilla on jaettu kirjalistoja, joilta valitaan muutama teos tentittäväksi (ideana siis se, että kaikki eivät lainaa ja lue samoja teoksia). Muistiinpanojen tekemisen ja tärkeimpien sivujen/lukujen kopioimisen (koko kirjan kopioiminenhan on laitonta) lisäksi kannattaa kokeilla hankkia kirjoja myös muualta mm. Metsosta tai sopia kierrätyksestä kavereiden kanssa.
Laitos- ja/tai pääainekohtaisista palavereista, joille uuden opiskelijan kannattaa osallistua, on varmasti maininta hyväksymiskirjeen mukana tulleissa papereissa. Omaan aineeseen liittyvissä kysymyksissä (esim. ensimmäisten viikkojen aikataulut) kannattaa aina kääntyä tutoreiden puoleen.Vaan kun ei ollut laitos- eikä oppiainekohtaisesta orientaatiosta kirjeissä mitään, eikä ole netissäkään. Tiedekunnan orientaatiopäivä kyllä mainitaan.
- mrikka
täällä taas: kirjoitti:
Vaan kun ei ollut laitos- eikä oppiainekohtaisesta orientaatiosta kirjeissä mitään, eikä ole netissäkään. Tiedekunnan orientaatiopäivä kyllä mainitaan.
Voi olla, että päivittävät tiedot nettisivuille vasta nyt elokuussa. Surffaillessani löysin Lexican tutorointisivut, jotka päivityksen jälkeen voivat osoittautua hyödyllisiksi (nyt siis vielä vuoden 2007 tiedot):
http://www.uta.fi/jarjestot/lexica/tutor/ohjelma.html
Koska en ole filologi enkä tämän syksyn tutor, en voi muuta kuin kehottaa kysymään tutoreilta. Parhaiten asioista perillä ovat yleensä tutorvastaavat, joten heille voi laittaa menemään s-postia. Jos hyväksymiskirjeen oheispapereissa ei ollut tutorien yhteystietoja, ainakin tutorvastaavat löytyvät ainejärjestöjen nettisivuilta hallituksen esittelyn yhteydessä.
- asddsaq
En voi suositella, todella omalaatuisia ihmisiä (maalaisjuntteja), kannattaa mennä opiskelemaan mihin tahansa muualle. Itse vaihdoin muualle ja paljon parempi ilmapiiri :)
- YökYök--
Juu. Paljon henkirikoksia, seksuaalirikollisia, juntteja, kommareita, ay-aktiiveja sun muita anarkisteja.
En suosittele, ihan tuppukylä.
- 57929229
Tampere on ihan ok. Yliopistokaupunkina ei kuitenkaan parhaimmillaan. Jostain syystä sillä saralla Helsinki ja Turku ovat vetäneet usein pitemmän korren.
Tampereelta puuttuvat kokonaan maineikkaimmat alat eli lääketiede ja oikeustiede. Muillakaan tieteenaloilla harvoin valtakunnan kärkeä. Jopa lähellä perähikiää oleva Jyväskylä on saattanut kokoonsa nähden massiivisella yliopistollaan verottaa Sisä-Suomen lahjakkuusreservin keskittymistä Tampereelle.- rtryu
Lääketiede? Tampereellahan nimen omaan on maineikas lääkis, ollut jo vuosikymmenet:) Oikista toki ei ole.
- Tampereentosentti
Tampereen lääkiksen kuuluisin väitöskirjojen aihe on CAM. Niitä ovat voodooCAM, kuhnekylpyCAM, hopeavesiCAM, samaaniCAM ym. Jos haluat lääkäri - vaihtoehtohoitajaksi, valitse Tampereen lääkis. Opettajina prof. Juha Teperi ja dos. Pauliina Aarva.
Onnea!
- Anonyymi
Ainakin sieltä tulee täysin sekopäisiä "lääkäreitä". Niitä imuroidaan Peijakseen Vantaalla. Ovat väkivaltaisia sikoja - ainakin Peijakseen lekurit.
- Anonyymi
Lääkiksesä on mielipuolia. Ne rekrytoidaan pääkaupunkiseudulle. Peijakseen ja Haaran on niitten sekopäinen tulevia työpaikkoja. Potilaita hakataan, kuten Vilho Aholalla on tapana. Se on mennyt Sexpoon eli sinne HOMOSÄÄTIÖÖN. Sadisti siis. Potilaat tulee siis hakatuksi. Näin Suomessa vielä 2000-kuvulla.
- Anonyymi
Seksuaalisesta kieroutuneita potilaitten hakkaajia sieltä valmistuu. Siis lääkiksesä puolelta. Vain Intiasta tulee samanlaisia paskoja.
- Anonyymi
Eikös Vilho Ahola ole valmistunut lääkäriksi sieltä. Potilaita hakkaava lääkäri. Se Puoskari mennyt Sexpoon. No saa kaiketi hakata potilaita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1032626Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302355Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen192188Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663991747- 1131580
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1631307Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2721119- 711014
- 79966
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha178920