Isosta siiasta on enää vai muisto parikymmenen vuoden takaa, kun savustuspönttöön oli mahdotonta saada mahtumaan syksyinen herkku.
Kaupan kalatiskejä kun tarkastelee, huomaa kuinka pientä siikaa on kaupan, alamittaista kalastajien keskuudessa sanottuna. Tämä tiedostetaan, mutta silti siikaa pyydetään, alamittaisena, tai paremmin vaellussiian osalta sanottuna: eivät ole vielä sukukypsiä.
Pyyntitapana käytetty pohjaverkkokalastus liian pienisilmäisellä verkolla, putsaa tehokkaasti siiat pois merestä, jotka eivät ole vielä sukukypsiä. Tämä on tiedostettu asia jo vuosikymmenten takaa, mutta tosi kalamies ei ilman saalista rantaan mielellään palaa. Monta verkkoa etelämpänä on vaellussiialla kierrettävänä, että näille seuduille ilmaantuu.
Mikä osuus siian katoamiseen meidän vesialueelta on satamalla, tehtailla, tuulimyllyillä, jokien tuomilla peltojen valumavesillä... Mereltä päin katsottuna tehdasalueen rannassa on havaittavissa muhkea vuori. Mitä se pitää sisällään?? Entä rakennettu "pommisaari"?
Mietteliäs mies, Iso-Siian Antti.
"Siian outo häviäminen Kokkolan merialueilta huolestuttaa ja ihmetyttää Perämeren kalatalousyhteisöjen liittoa. Järjestön toiminnanjohtajan Jyrki Oikarisen mukaan saaliit romahtivat täysin pari vuotta sitten.
Lisäksi hän pitää merkillisenä katoalueen rajallisuutta. Lohtajan Marinkaisten kohdalla apajat ovat aivan toista luokkaa kuin Trullevin luona. Vastaavasti etelämpänä jo Pietarsaaren edustalla siika liikkuu ja käy pyydykseen.
Kokkolalainen Markus Sulkala ryhtyi Trullevin ammattikalastajaksi vuonna 1990, kun hän osti oman veneen ja jätti palkkatyön.
Sulkala kertoo siikojen vähentyneen alueella selvästi ja jyrkästi jo kuluvan vuosikymmenen alusta lähtien, eikä enää joka reissulla kannata edes kastella verkkoja. Isot kalat näyttävät kaikonneen tykkänään.
– Vielä viisi, kuusi vuotta Kokkolassa kalalla teki tiliä. Enää touhu ei kannata. Kyllä tämä on lopun alkua, Sulkala harmittelee.
– Täysi mysteeri, Oikarinen myöntää.
– Jotain ihan merkillistä on tapahtunut, mutta mitä... Alan asiantuntijoilla olisi syytä tutkituttaa, mistä siian ja silakankin paikallinen häviäminen johtuu, Oikarinen kertoo miettineensä."
http://www.keskipohjanmaa.net/gen/508985.asp
http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/siika/#kanto
Kaupan kalatiskejä kun tarkastelee, huomaa kuinka pientä siikaa on kaupan, alamittaista kalastajien keskuudessa sanottuna. Tämä tiedostetaan, mutta silti siikaa pyydetään, alamittaisena, tai paremmin vaellussiian osalta sanottuna: eivät ole vielä sukukypsiä.
Pyyntitapana käytetty pohjaverkkokalastus liian pienisilmäisellä verkolla, putsaa tehokkaasti siiat pois merestä, jotka eivät ole vielä sukukypsiä. Tämä on tiedostettu asia jo vuosikymmenten takaa, mutta tosi kalamies ei ilman saalista rantaan mielellään palaa. Monta verkkoa etelämpänä on vaellussiialla kierrettävänä, että näille seuduille ilmaantuu.
Mikä osuus siian katoamiseen meidän vesialueelta on satamalla, tehtailla, tuulimyllyillä, jokien tuomilla peltojen valumavesillä... Mereltä päin katsottuna tehdasalueen rannassa on havaittavissa muhkea vuori. Mitä se pitää sisällään?? Entä rakennettu "pommisaari"?
Mietteliäs mies, Iso-Siian Antti.
"Siian outo häviäminen Kokkolan merialueilta huolestuttaa ja ihmetyttää Perämeren kalatalousyhteisöjen liittoa. Järjestön toiminnanjohtajan Jyrki Oikarisen mukaan saaliit romahtivat täysin pari vuotta sitten.
Lisäksi hän pitää merkillisenä katoalueen rajallisuutta. Lohtajan Marinkaisten kohdalla apajat ovat aivan toista luokkaa kuin Trullevin luona. Vastaavasti etelämpänä jo Pietarsaaren edustalla siika liikkuu ja käy pyydykseen.
Kokkolalainen Markus Sulkala ryhtyi Trullevin ammattikalastajaksi vuonna 1990, kun hän osti oman veneen ja jätti palkkatyön.
Sulkala kertoo siikojen vähentyneen alueella selvästi ja jyrkästi jo kuluvan vuosikymmenen alusta lähtien, eikä enää joka reissulla kannata edes kastella verkkoja. Isot kalat näyttävät kaikonneen tykkänään.
– Vielä viisi, kuusi vuotta Kokkolassa kalalla teki tiliä. Enää touhu ei kannata. Kyllä tämä on lopun alkua, Sulkala harmittelee.
– Täysi mysteeri, Oikarinen myöntää.
– Jotain ihan merkillistä on tapahtunut, mutta mitä... Alan asiantuntijoilla olisi syytä tutkituttaa, mistä siian ja silakankin paikallinen häviäminen johtuu, Oikarinen kertoo miettineensä."
http://www.keskipohjanmaa.net/gen/508985.asp
http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/siika/#kanto
Vastaukset 15
Vanhimmat
naulaan 10 vuodeksi.Kalastavatko he myös samalla kalastuksen hoitomaksulla kuin esim.satunnaisesti kalassa käyvät.
Sanoohan se jo järkikin että ei kalastamalla voi ylläpitää duunarin elintasoa,jos ylläpidetään niin ei kalakannat kestä !!Äly hoi,ahneella on paskanen loppu !
http://youtube.com/watch?v=ugl42dbJyz0
Näin isoja siikojako tarkotat?? :)
Niin. Eipä ole ihme että siiat ovat kadonneet kun nämä tyypit nostelevat avannosta alituiseen kahden kilon siikoja.
...kateus... sitä Kokkolassa riittää, ja se vie kalatkin vesistä.
Särki on hyvä
Vattajan ammunnat,paineaallot tappaa kalat.Ne uivat kauaksi Kokkolan edustalta.Näin on .
...kielelle,kun ajattelin kunnon voissa paistettua siikaa ja ´kyllä se savustettukin hyvää on.Ja voi kuinka hyvää lohtolaista kalakeittoa appivaarivainaja aikanaan teki!Siikaa oli paljon,pottua vain "höystöksi".Lämpimiä aatoksia appivainaalle!
Silloin ennen oli esim. pilkki saaliit hyviä ja kun sitten alkoi pommisaaren ruoppaus seuraavana vuonna saaliit putosivat lähes olemattomiin. Toinen asia joka vaikuttaa pahasti on se, että mitä olen kalastajien kanssa puhunut niin pyydetään niin pienisilmäisillä verkoilla ettei siitä ui ohi kuin rautapiikki. Nyt olisi aika suurentaa verkkojen silmäkoko muutamaksi vuodeksi vähintään 38 tasolle.
pommituksiin... lohtajalaiset, himankalaiset ja jopa kälviällä ovat saanneet hyviä saaliita.
Lähivesiltä ei siikaa saa.
suoraan autoon. hyvää on ja ravitsevaa.
Särkiä ja ahvenia riittää,ne kelvatkoon kokkolalaisille.Myös simppu on hyvä ja maukas kala.
Taitaa olla vain niitä kuuluisia kalavaleita, eihän kala mihinkään katoa, luontaista vaihtelua vain.
Kokkolasta tulee paljon Pirskeristä siikoja, meette salmensuulle ja sieltä niitä tulee semmosia 1-3kg