Eli haluisin tietää eri kivitalotoimittajien tavaroista hyvät ja huonot puolet luja,lammi,maxit,jämerä yms...
pidetään keskustelu siistinä eli toivon vastauksen lyhyesti ja ytimekkäästi
eihän aleta sen paremmin parjaamaan mitään merkkiä...
pidetään keskustelu siistinä eli toivon vastauksen lyhyesti ja ytimekkäästi
eihän aleta sen paremmin parjaamaan mitään merkkiä...
Vastaukset 40
Vanhimmat
Täällä omiaan kehuvat ja muita moittivat joka merkin edustajat. Jämerä on paras kun on aitokivitalo, muut on sitten kevyine yläpohjineen huonoja. Lammi on paras kun on vahvin, Jämerä on lusikalla kaivettava talo.
Itse en valinnutkaan kumpaakaan noista, vaan Leca Designin... tiedä häntä onko sen parempi tai huonompi mutta eipä ainakaan tule leimatuksi Jämerä/Lammi-fanaatikoksi :)
taloedustajat kirjoita, hevonkukkua. Henkisesti keskenkasvuiset täällä shöytä pitävät, ne amisviiksiset.
onko siporex kiveä?
on kiveä, niinkuin raskaammassakin betonissa.
olet? levyseppä, vai autonasentaja?
johtotehtävissä.
hoksannu. sähkömiehiä tarvitaan aina!
voin yhtyä täysin.
Valitsimme omamme hinta / laatutason mukaan ja siksi teimme Maxit-talon. Siinä oli valinnan varana monta eri U-arvoista kiveä, sai itse päättää mitä ottaa pakettiin, myyjä tiesi ja suositteli rakentajia,.. yms.
(Eli kannattaa tutkia ja etsiä itselle sovimmat vaihtoehdot ja sitten kilpailuttaa ne!)
kyselet täältä jotain TIETOA niin kertoo sinusta huolestuttavan paljon....pitkä on matka vielä asumaan kivitaloon....aurinkoista kesää vaan...
Paras kivitalo on se joka kuluttaa vähiten energiaa !
Jos et ole huomannut muuta sopia, yllätyt, lähinnä kyse on tontille tuleva läjä harkkoja, ehkä eristeet ja kate sekä palkit. Erikseen saat pakin käsityökaluja, lippiksen ja haalarit.
Aloita tontin hankinnalla, teetä pohjatutkimus ja palkkaa pääsuunnittelija. Tämän jälkeen voit hänen kanssaan käydä erilaisia materiaalivaihtoehtoja läpi.
Mites olis siporex (aeroc). Siitä saa amatöörikin kasattua torson pystyyn ja ison organisaation tekninen osaaja kertoo rakennusaikana esiin tuleviin pulmiin ratkaisut. Voit ennalta käydä kokeilemassa tehtaalla, miten harkot liimataan.
Talvilaatuinen ohutsaumalaasti sallii muurauksen -15C asti, joten kausi venyy tarpeen mukaan. Eipä silti, siporex on yksi helpoimmista ja nopeimmin pystytettävistä ratkaisuista.
Tavalliset papu-harkot edellyttävät (ulkopuolisen) lisäeristyksen, se itse tehtynä on edullinen ratkaisu.
Rakennuskustannusten nousu on tehnyt tepposet valuharkkoratkaisuiden hinnoille. Mätät harkot paikoilleen, lisäksi mätät 60-70m3 betonia ja raudat runkoon, aivan kuin se ilman betonointia olisi lentoon lähdössä? Valitse jotain muuta ja käytä säästyneet rahat viemällä puolisko vaikka etelään talveksi.
Jos olet kova poika muuraamaan, täystiilitalokin on hyvä vaihtoehto.
Kivirakenne, mikä tahansa, väli- ja yläpohjiksi sopivat ontelolaatat, sipopalkit tai liittolevy.
Ei nykyään huonoja vaihtoehtoja olekaan, tutustu vaihtoehtoihin huolella ja valitse sinulle sopivin. Yleensä kaikki harkkotalot pintakäsitellään sisältä ja ulkoa, joten ei sen niin väliä, mistä runko on tehty. Euro on hyvä konsultti. Asumisen aikaiset lämmityskustannukset johtuvat perheesi tottumuksista, ei rakennusmateriaaleista.
kallis
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=&pageID=3&action=view&groupID=3428&OpenGroups=3428
sipopalkit tai ontelolaatasto yläpohjaksi. Sen voi asentaa joko vaakaan tai lapojen suuntaan vinoon. Hinta vajaa 50eur/m2 kompensoituu, kun kattotuoleja viistossa ratkaisussa ei tarvita (sarikat korotuspalikoiden varaan) ja saat tiiviin rakenteen.
Suoraan asennettu laatasto mahdollistaa myöhemmin (elintason karttuessa) toisen kerroksen tekemisen saman jalustan varaan.
Jos halautte kunnon talon, tehkää se hirrestä!
Hirsitalon aika on ohi, tulevat energiansäästömääräykset pudottavat hirsitalot.
Nykyaikainen erittäin vähän lämmitysenergiaa kuluttava talo tehdään valamalla teräsbetonista ja eristetään hyvin.
painumisen siinä vaiheessa, kun kurkihirsi on maassa.
ne sanoo tuolla hirsitalo osastolla!
VALEHTELET ja olet K-A-T-E-E-L-L-I-N-E-N!
kateellinen. mulla on perintökaluna yli 120-vuotias hirsitalo ja se jatkaa painumistaan edelleen. vetää joka nurkasta verrattuna itse tekemääni siporex-taloon.
Itse rakensin Lammin kivestä kellarikerroksen ja kertoilen tässä omia havaintojani.
Eristetyillä valuharkoilla tulee betoninen kuori seinään, ylivoimasen luja seinärakenne muihin harkkoihin verrattuna.
Valuharkkoseinä on helppo raudoittaa, vaakaraudat tulee suoraan harkkojen väliin ja pystyraudat vain pudotellaan onteloihin ennen valua. Monissa muissa harkoissa vaakaraudat joutuu muuraamaan tai jopa urittamaan harkkoihin, eikä pystyraudoitusta voi käyttää lainkaan.
Eristevaluharkoilla maanpaineseinätkin tehdään kokonaisuudessaan yhdestä ja samasta harkosta, eli ei tarvi uhrata ajatustakaan sille että missä kulkee valmiin pihan maanpinnan raja.
Rasiat ja putket saa kuoriin melko pienellä vaivalla latomisvaiheessa, ei huononna eristystä, eikä vaadi roilottamista.
Ainoa huono puoli on mielestäni se että unohdetun läpiviennin tekeminen voi olla todella työlästä. Hyvin suunniteltu on jo puoliksi piikattu ;)
Ei kai se pystyraudoitus ole se itsetarkoitus, vaan se että seinä on kestävä?
Totta on että Lammi-seinä on varmasti paljon vahvempi, mutta itselleni ainakin halusin _riittävän_ vahvan enkä vahvinta (enkä tehnyt kyllä siksi sipotaloakaan :)
mihin tarvitaan ylivoimaista lujuutta tai huonoa piikattavuutta?
Mulla on vuosimallia 1981 tavallinen 290mm:n leca-sokkeli, jossa maanpainetta kolmisen metriä ja seinän koko korkeus 4m ennen välipohjaa. Seinässä on raudat vaakaan ja pystyyn. Rakenne on tehty laimatuilla kuvilla. Ulkopuolella slammaus ja patolevy sekä styroxi pystyssä. Siihen aikaan pystystyroksia ei vielä paljon käytetty.
Milloinkas tämä tavallisempi seinä sitten rupeaa pettämään ja laskepa hintaero ratkaisuiden välillä, vaikka nyt käyttäisi tavallista 340mmn harkkoa.
pystyrautoja voidaan käyttää, vaikka viistojen kattopalkkien kiinnittämiseen. Ne 60-senttiset rosterit lyödään kattopalkin läpi (lekalla) seinärakenteeseen ja siellähän pysyvät.
Tällä rakenteella säästää kattotuolien hinnan:-
Maanpaineseinissä tuolla on jonkinmoinen merkitys. Eipä tarvinnut pelätä että seinät nitkahtaa sisälle, kun kaivinkone joutui ajamaan kellariseinän vierestä.
Kaivurikuski sanoi ensin että ei aja seinän vierestä, koska se voi mennä rikki, mutta kun kuuli että se on Lammin kiveä, niin totesi että kyllähän se sitten onnistuu.
Miten Leca-seinään laitetaan pystyraudat?
Verrataan tekemääsi ratkaisua Lammiin.
Mielestäni Lammin etuja ovat: Ei kuran tekemistä ja paljujen nostelua, latominen on helpompaa ja nopeampaa kuin muuraaminen, raudoittaminen todella helppoa, ei erillistä eristämistä, sama harkko käy koko seinään riippumatta siitä että onko maanpaineseinää vai ei, betonikuori lujuudeltaan ylivoimainen.
Hintaerosta en osaa sanoa, mutta kerro sinä.
Toisessa keskustelussa oli vähän näitä hintoja.
Jätetään kummastakin pois laskuista yhtenevät hinnat, kuten: raudat, patolevyt yms.
Lammin kivi eristetty 350 maksaa nyt noin 60€/neliö. Betonia menee noin 20€/neliö. Liimaamisen uretaanivaahtoa 2€/neliö. =82€/neliö.
Kevytsoraharkko RUH-290 maksaa 40€/neliö. Eristeeksi 100mm (routa esp) 22€/neliö. Harkkolaasti 12€/neliö. =74€/neliö.
Kyllä minä valitsisin Lammin. Ja silloin kun minä sen valitsin niin hintaetu oli jopa toisin päin, Lammi oli halvempi.
100 mm lattia-eps maksaa n. 6-7 e/m2. En oikein usko että routa-eps olisi kolme kertaa kalliimpaa...
Eli Lammi-kiveä tarvitaan muutaman sadan neliön pikkutonteilla, jossa jokainen sentti on käytettävä hyväksi :)
Mikäli seinän paksuus ylittyy 25 cm, niin ei oteta huomioon rakennusoikeudessa.
Paksusta seinästä on myös etua energian kulutuslaskennassa, koska silloin kulutusta verrataan bruttoneliöihin.
Rakenteellisesi valettavat kiviharkot eivät ole kovinkaan vahvoja, koska valettava betoni on jaettu kahteen hyvin ohueeseen suikaleeseen.
Vahvimmat rakenteet löytyvät yleisesti markkinoiden Eps-valuharkoista, joissa yhtenäinen betonitila on hyvin paksu.
Veikkaan Eps-valuharkkojen nopeaa lisääntymistä tiedon levitessä.
sitä että kellarin seinistä pitää tehdä ultravahvat, jotta kaivinkoneen ei tarvitse koukata naapurin puolelta mennessään takapihalle :)
edeltävät kaksi lausetta, ja kerro huomaatko lauseiden välillä ristiriidan.
Vahvin rakenne tulisi varmaankin tekemällä kantava runko vähän paksummalla muottiharkolla, ja kiinnittämällä ulkopuolinen eriste.
Eristys kuuluukin olla ulkopuolella, eikä välissä.
Lujuusteknisesti ei valuharkon ulkokuorelle voi paljonkaan lujuutta laskea, mutta painoa talolle näin tehden kertyy rutkasti ja rakenteita pitää vahvistaa.
Eristettä kannattaa laittaa heti vähintään 200 mm, mielummin vielä enemmän.
puoleen hintaan. Valuharkkotaloissa on yläpohjien tiiviyden kanssa ongelmaa, kun eivät pärjää testeissä. Minä raksasin siposta 200mm rungon ja ulkopuolelle saman verran eristettä. etuna hinta, harkot olivat keveitä nostella ja runko nouse nopsaan. Välipohjina (2kpl) ontelolaatasto ja yläpohja siporexia.
kaveri kirjoitat potaskaa. Siporex on melko arvokas materiaali, mikä aikoinaan tuli joidenkin saatujen tarjousten perusteella todettua.. Ehkä sinä sait puoleen hintaan, kun rakensit "puolikkaalla" harkolla. Onko todellakin jossakin testattu yläpohjien tiiviyksiä, kenties Tekniikan Maailmassa?
Siporex on velliranteiden matsku. Kyllä betoniharkotkin nopsaan paikkansa löytävät, kun ei pelkää työtä, tietää mitä tekee, eikä ole ihan tuulen vietävissä. Täytyy myöntää, että siporexin "etu" on "yksiaineisuus", mutta se lujuus.. Suo siellä, vetelä täällä.
Eristeharkkoja on käytetty jo ainakin parikymmentä vuotta, eikä ole tullut yhtään ainoaa vastaan, jossa olisi ollut jotain ongelmaa kosteuden kanssa.
Jos jollekin on tullut, niin osoite tänne, niin tulen katsomaan.
Ikaalisiin on jo kuljetettu eristettä kokeiltavaksi, jotta saadaan täytettyä tulevaisuuden normit, joten se siitä yksiaineisuudesta.
Sama koskee hirsitaloja, eristystä on laitettava, jotta maailma pelastuu.
siporex-runkona 20cmn harkot, pari välipohjaa onteloista ja yläpohja siporexia. Ympärillä parikymmentä senttiä villaa ja ulkovuori/rappaus.
Energialaitos kävi alussa pariin kertaan vaihtamassa kaukolämpömittarin, kun ei uskonut kulutusta. Arveli, että on paikat jumissa ja pyynnöstä laski tilausvesivirtaa.
Eipä ole ongelmia näkynyt viimeiseen 30 vuoteen.
Ei ole talo sortunut eikä lähtenyt lentoon, joten se sipon hauraudesta. Pelkkä myytti betonieristeharkon kuvitelmissa.
näitä on tutkinut, lainaan paperista tekstinpätkän, joka on painettu taannoin Rakennuslehteen; "Kivitaloista keskimääräinen ilmavuotoluku oli kevytbetonitaloissa 1,5 l/h, betoniharkkotaloissa 1,6 l/h, tiilitaloissa 2,8 l/h, kevytsoraharkkotaloissa 3,2 l/h ja betonielementtitaloissa 2,5 l/h.
Kivitalojen ilmavuotoluvut olisivat olleet vielä parempia, jos kaikissa taloissa olisi ollut kivirakenteinen yläpohja. Keskimääräinen ilmavuotoluku oli 1,4 niissä taloissa, joissa yläpohja oli kivirakenteinen ja 2,3 taloissa, joiden yläpohja oli puurakenteinen."
Rakennuksesi ei olekaan yksiaineinen, vaan kohtuullisesti eristetty. Myös ilmavuodot ovat hyvin minimaaliset.
Tällaiselle rakenteella ei voi epäonnistua lämpötaloudellisesti.
messuilla Vaasassa Atrium Elite. www.passiivitalo.com.
Meille tuli Lammi-kellari ja puutalo siihen päälle. Kellarin osalta pyysin tarjouksia betonielementeistä ja Maxitista kokonaisratkaisuna sekä vielä erikseen ihan harkkokellarista parin miehen pystytysurakkana.
Lammi on tullut 20% halvemmaksi kuin Maxitin tarjous ja 10% halvemmaksi kuin kahden miehen pystyttämä harkkokellari. Lisäksi se valmistui 3 viikossa ontelovaluun saakka siitä kun pohjalaatan päälle alettiin harkkoja latomaan. Kevytbetoniharkko olisi ottanut 5 viikkoa.
Nykytiedoilla valitsisin uudestaan Lammin.
Urakoitsijan ja sopimusten kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos urakoitsija on "säätäjä" niin siitä on aina riesaa vaikka materiaali olisi mikä.
Lammin kanssa läpiviennit ja sähkövedot pitää suunnitella ENNEN kuin yhtään harkkoja ladotaan. Yhtään reikää ei ole tarvinnut jälkikäteen seiniin piikata mutta tekovaiheessa reikien ilmestymistä oikeisiin paikkoihin piti hieman vahtia. Kevytbetoniharkot on tässä asiassa anteeksiantavampia mutta vastaavasti ei niin tukevia.