Olen mielenkiinnolla lueskellut palstoja. Joskus hieman kommentoinutkin, välillä veemäisesti ja välillä miten sattuu. Ilolla olen seurannut miten vakas@m seisoo tekojensa takana ja vielä tietää paljon. Monella olisi hänestä paljon opittavaa. Aito ihminen, aidosti uskomassa. Rivien välistä paljastuu tiukkaakin elämää, mutta silti jaksaa luottaa suurempaan Herraan. Enkä muuten ole koskaan vielä huomannut, että häneltä olisi koskaan palanut "käpy" vaikka vastaukset ja kommentit ovat olleet joskus aika haiseviakin. Hyvä vakas@m, jatka samaan tahtiin.
Palstasta täytyy sanoa että mielenkiintoista...
Palstasta täytyy sanoa että mielenkiintoista...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nimittäin, että yksi mies täyttää 40% koko tilasta, kun on ainakin kymmeniä, ellei satoja kirjoittajia. Oli miten oli, aisia on näin!
No eihän täällä mitenkään lokeroitua tilaa ole kuten maksullisilla kotisivuilla.
Se on katsojan silmässä.
No tulihan tuossa jonkin verran VLM.n kanssa jutellessa, mutta SAMANVERRAN KAIT TULI HÄNELTÄKIN,ja aloituksiakin varmaan ....
Se on ehkä vain mitä kukin arvostaa, sokeria voi syödä paljon, mutta suola alkaa varmaan ellottaa jos sitä liikaa syö, ja tulihan tuota.
Eihän suola sontaan ole soveliastakaan, mutta eihän täällä voi valita lukijakuntaansa.
on sinun mielipiteesi. Asiaa on kuitenkin kiva lukea vaikkapa se täyttäisi enemmän tilaa. Miten jaksat pitää kalluppia?
Uskovainenko määritellä se on vaikeaa, ja onkohan tämä kirjoittelu täällä uskosta, ja onko vastauksetkaan uskosta ? kuitenkin minun uskoni määrittelee myös se jota kritisoin, emmepä siis voi ykskantaan vain olla uskovaisia, vaan meillä on se joka uskoamme tarkkailee, ja hän sen määrittelee tarkiiten.
Uskon kautta ymmärrämme, ja siitä puhumme, toisetkin uskoo ja puhuvat siitä mitä uskovat,kukin tavallaan yhdenkaltainen usko ja puhe, siinä se on,kuitenkaan ei aina kaikki tunnu passaavan kohdalleen se kun on kuin palapeli josta pala puuttuu ja siihen on asetettu jotakin ja rakkaudenlaastilla tilkitty ne raot jotka siihen on jääneet.
Tuntuu vain että raot ovat liian suuret että ne täyttyisi, vaan se painuu aina notkolleen.
Tietystihhän on uhmisiä jotka tällaistakin rakastaa, mutta onko se rakkaus Jumalasta.
Niin mistä mun pitikään puhua tässä tulee se mikä lähinnä mielessä,niin kiitokset ja tunnustus täällä ei ole korkealle kalahtava, muutoinkuin jos se tulee sieltä jota kritisoin.
tarkoitan. Sinulla ei ole tarvis ylentää itseäsi. Et myöskään kauhiasti haahuile, vaan olet sitä mitä olet... Mukavaa elämää ja iloista syksyä.