Miten menee odotus, joko alkaa olla tukalaa? Itse jäin viime viikolla saikulle supistusten takia ja jään suoraan äitiyslomalle ensiviikolla. Yöllä ei nukuta enää hirveesti ja yksi vessareissu täytyy tehdä. Masu on laskeutunut ja on tosi alhaalla.
Vauvalle alkais olla valmiina kaikki tavarat, mutta mitään en ole vielä laittanut paikolleen. Kaikki on käytettyä ja esikoiselta säästettyä tavaraa.
Viimistä ultraa ootellaan viikoille 36-37, eli tuossa heinäkuun lopulla. Esikoinen syntyi vasta 41 3, luulen että tämä syntyy vähän ennenpään, sellanen tunne että siinä lasketun ajan tienoilla tulee. Toivottavasti ainakin :)
Synnytys vähän jännittää, välillä oikein oottaa et pääsee siihen hommaan, ja välillä toivois et tekispä joku muu sen minun puolesta ;)
Vauvalle alkais olla valmiina kaikki tavarat, mutta mitään en ole vielä laittanut paikolleen. Kaikki on käytettyä ja esikoiselta säästettyä tavaraa.
Viimistä ultraa ootellaan viikoille 36-37, eli tuossa heinäkuun lopulla. Esikoinen syntyi vasta 41 3, luulen että tämä syntyy vähän ennenpään, sellanen tunne että siinä lasketun ajan tienoilla tulee. Toivottavasti ainakin :)
Synnytys vähän jännittää, välillä oikein oottaa et pääsee siihen hommaan, ja välillä toivois et tekispä joku muu sen minun puolesta ;)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Täällä olo on ollut viimeiset pari päivää jo hiukan tukalaa (alapäätä vihloo silloin tällöin - kuuluu ilmeisesti asiaan ..., vessassa juoksuttaa ja nukkuminen jo hiukan hankalaa/katkonaista). Harjoitussuppareita on ollut jo jonkun aikaa - jos malttaa ottaa rauhallisemmin niin supparit helpottaa.
Olen nyt lomalla ja ens viikon loppupuolella alkaa virallinen mammaloma. Viimeinen ultra on rv.35 eli puolentoista viikon päästä - jännittää mikä on tilanne kun vauva on ainakin nyt vielä perätilassa ja ei mitään tietoa esim. kohdunsuun tilanteesta / onko jo merkkejä että tulisi etuajassa. Saisi pysyä kyllä lähelle LA:ta.
täällä kanssa yksi elomasu odottelee esikoistaan:) LA on elokuun lopulla ja minun oloni alkaa olla jo ainakin todella tukala. kuumat päivät ovat vielä pahoja kun muutenkin tuntuu hirveästi ahdistavan=/ pahimmillaan olen jopa oksentanut kun on niin kuuma ja ahdistunut olo ollut. Millaisissa tilanteissa teidän synnytykset ovat alkaneet(kenellä siis on jo lapsia:))?
ilmoittautuu mukaan. rv 33 5 menossa, LA 26.8. Olo on mitä normaalein..ei tukaluutta, kolotuksia, kipuja, suppareita = ei mitään =).
Ensimmäinen lapsi tulossa ja hyvin on tähän asti mennyt. SF mitta oli yläkäyrällä rv 30 se oli 30, siltikään ei tunnu masu missään, vaikka lyhyt olenkin(153cm).
Suppareita en ole tuntenut vielä lainkaan, joten en tiedä mitä odottaa...ainoa pikkuvaiva on närästys, sillon kun syö salmiakkia.
Tässä sitä siis odotellaan pienokaista päivä kerrallaan!
Olo mitä mainioin ja yöt nukun loistavasti, kuten edellisessä raskaudessakin. Vatsa on pieni, mutta sf-mitta kyllä ihan keskikäyrällä kulkenut. Väliin tupaa hengästyttämään kun rehkii. Usein tuntuu ettei raskaana olisikaan ja tuntuu niin epätodelliselta että kohtapuoliin saattaa vaavi olla sylissä!!! Kovin kyllä myllertää mahassa....
Toista odottelen ja ensi viikolla alkaa minulla myös äippäloma. Esikoinen syntyi sektiolla (perätila), ja ainakin toistaiseksi tämä masukki on myös perätilassa. Haluaisin niin elää jännityksessä milloin jotain alkaa tapahtua, tuntea "oikeita" supistuksia, ja kokea sen alatieynnytyksenkin. Jos vain tämä vauveli suostuisi kääntämään suuntaansa. Parin viikon päästä on synnytystapa-arvio, sitä tässä innolla odottelen. Jos vauva on silloin vielä perätilassa, niin en tiedä annanko luvan käännösyritykseen jos sitä ehdottavat.
Yöunet on juuri alkaneet lyhentyä, en vain saa unenpäästä kiinni ennen 02...03 vaikka olenkin väsynyt. Toiseen jalkaan meinaa tulla suonikohjuja, niinpä olen pitänyt tukisukkahousuja jo vaikka kuinka pitkään, jopa tottunut niihin tämän 8 viikon aikana! Olen ollut todella tyytyväinen ettei mitän hellekesää ole vielä ollut. Voimia tämä raskaus verottaa, päivisin on otettava levähdyshetkiä eikä fyysiset ponnistelut oikein ilahduta.
Tämä kaikki on tietenkin raskauteen kuuluvaa normaalia vaivaa / muutosta, joten oikein hyvin on mennyt;) En valita, mutta tuskin jään tätä raskausaikaa kaipailemaankaan. Ensimmäistä raskautta nimittäin tuli jonkun aikaa synnytyksen jälkeen ikävä!
ja la 13.8!
Vaivoja paljon ja pahimmat näräsrys, närästää aina syönnin jälkeeen ja vain rennie auttaa. Huonot yöunet verottaa päivällä jaksamista ja eipä paivisin kerkiä lepäilemään, siitä pitää huolen meidän junijori 1v3kk. Ja hiki tursuaa joka ihohuokosesta kun on kokoajan niin kuuma ja nilkat ovat kuin jotkut saamarin tukit ;) mutta onneksi vielä ei ole kovia helteitä ollut. Masu on iso ja jokapaikassa tiellä ja olo kömpelö kuin virtahevolla. Supistuksia tulee päivittäin ja osa muuttunut jo niin kivuliaiksi ettei liikkumaan kykene. Äippäloma alkoi viime keskiviikkona mut tässä on lomailut kaukana...
Mitään ei olla vielä hankittu vauvalle kun on jo aikapaljon tytöltä jäänyt kamoja, tosin nyt tulossa poika.
Itsekkin toisaalta odotan että pääsee tositoimiin mutta toisaalta taas jännitän synnytystä enemmän kun koskaan ennen.
Täällä myös elokuinen esikoisen odottaja. :) Viikkoja tänään 35 5 ja huomenna olisi se viimeinen lääkärikäynti. Jännittää vähän että mikä tuo tilanne tuolla alakerrassa on, kun vauva ollut kiinnittynyt jo ainakin pari viikkoa ja nyt viikonlopun aikana ollut pari kivuliasta supistusta/menkkamaista kipua ja epäilen että limatulppakin saattoi mennä... Tosin en ole varma, ehkä vain toivon että jotain kohta tapahtuisi. Tosin ei ihan vielä tarvitsisi tulla, kyl mä vielä pari viikkoa mielellään odottaisin, että saisi asioita hoidettua, kaiken tarpeellisen hankittua ja tietysti että vauvalla olisi enemmän aikaa kasvaa masussa :)
Nukkuminen tosiaan on vähän niin ja näin, jos herää yöllä niin ei välttis saa unta uudestaan, jos nyt yleensäkään pystyy nukahtamaan(!) Päiväunet on maistuneet ihan hyvin kyllä..
Liikkuminen on vaivalloista vaappumista, ja varsinkin näin helteellä on jalkaterät turvonneet ihan muodottomiksi..:/ Ei oikein jaksa mitään mikä vaatii fyysistä ponnistelua, ja asennon vaihtaminen on vaikeaa, ja maha tuntuu olevan edessä koko ajan. Kiloja ei vielä toistaiseksi ole tullut kuin yhdeksän, joten ei mitenkään hirmu paljon, vaikka siltä tuntuukin.
Mutta yritän kuitenkin nauttia näistä viimeisistä viikoista, onhan tämä aika ainutlaatuista kuitenkin. :)
Täällä nyt tosiaan alkaa pikkuhiljaa kans loppusuora häämöttään, laskettu aika 5.8, ja alkaa aikalailla hermostuttamaan!! Pikkukakkonen siis tulossa, esikoinen täyttää syksyllä 5v.
Olo ihan kohtalainen, maha ei oo mkn järjettömän iso vaikka kyllähän tuo mulle riittää;o)))
Iskias aika paha ja se välillä vaivaa, ja pisulla täytyy tosiaan juosta hiukan liian usein öisinkin, mut muuten ihan ok olo!
Synnytystä jännitän aika kamalasti tällä kertaa, samat tunteet et ois kyllä ihana kun jo pääsis tositoimiin ja joka toinen minsa tuntuu siltä et voisko joku tehä sen mun puolesta..!!!
Kai se siitä sitte alkaa tapahtumaan!!!
Tsemppii kaikille elomammoille, katotaan mitä tahtii aletaan päästä jakautumaan;o)))
Täällä voidaan ihan hyvin, laskettu aika on 6.8. Vähän on alkanut jännittämään, että koska se lähtö sitten tulee. Saisi pysytellä vielä masussa kolmisen viikkoa, niin miehelläkin ehtisi loma alkaa. Yöt on välillä levottomia vessassa juoksemisen ja masun sattumisen takia, mutta muuten aika helpolla olen päässyt. Masu on aika pieni, mutta pientä tyttöä tässä odotellaankin. :) Raskaus on ollut ihan mukavaa, mutta kyllä sitä jo odottelee tosi toimiin pääsyä. Huomenna taas neuvola, katsotaan miten tyttö silloin mekastaa. Kasvukontrollissa käydään juuri tuon pienen koon takia, ensi viikolla taas siihen ultraan. Mutta kaikki on ainakin tähän asti ollut kunnossa.
Kaikille masuille hyvää vointia ja kesän jatkoa!