Olisin TODELLA kiinnostunut kuulemaan, että jos esikoisen ponnistusvaihe on ollut pitkä, niin kuinkas on sitten mennyt pikkukakkosen kohdalla??????
Oman esikoiseni synnytys oli rankka. Kokonaiskesto 25h, ja ponnistusvaihe siitä oli 2,5h... Nyt odottelen toista pienokaista. Muuten en pelkää itse synnytystä ja kipua(vaikka aihetta olisi..)mutta ponnistusvaiheen kesto pelottaa!!!! Olkoon vaikka kuinka kivuliasta, mutta yhtä pitkään en todellakaan haluaisi ponnistaa kuin ensimmäisellä kerralla. Epätoivo iski niin rajusti jo 1,5h jälkeen... =/
Oman esikoiseni synnytys oli rankka. Kokonaiskesto 25h, ja ponnistusvaihe siitä oli 2,5h... Nyt odottelen toista pienokaista. Muuten en pelkää itse synnytystä ja kipua(vaikka aihetta olisi..)mutta ponnistusvaiheen kesto pelottaa!!!! Olkoon vaikka kuinka kivuliasta, mutta yhtä pitkään en todellakaan haluaisi ponnistaa kuin ensimmäisellä kerralla. Epätoivo iski niin rajusti jo 1,5h jälkeen... =/
Vastaukset 15
Vanhimmat
Meille syntyi huhtikuussa toinen lapsemme. Koko synnytys kesti 5h 40min ja ponnistusvaihe 11min.
Saako udella, että kuinka pitkä oli esikoisesi ponnistusvaihe!? Toinen pienokainen on tullut kyllä aika ripeästi! ;)
Esikoinen on tullut hätäsectiolla eli alatiesynnytys oli minulle ihan uusi kokemus ja tavallaan ensimmäinen "normaali" synnytys.
no mun ensimmäinen synnytys piti käynnistää ku meni yliaikaseks ja kesti vajaa 12H ja ponnistusvaihe n.12min.. mut toine synnytys alko ilman käynnistelyjä ja kesti 15H mut ponnistus vaihe oli HURJAT 4min!!! :D ei leikattu välilihaa enkä kyllä revenny milliikään... hieno synnytys kertakaikkisesti... onnea synnytykseen...
Mun siskon esikoisen ponnistusvaihe kesti n.1h ja toisen kaks minuuttia :) Itellä eka 7min ja toista viälä ootellaan
meillä iso esikoinen,koko synn 13h, ponnistusvaihe reilu 1/2 tuntia, eppari tehtiin ja vauvalata toinen käsi pois paikoiltaan...
Kuopus vähän pienempi,koko synn 1h58min, "ponnistelin" minuutin, ei epparia, ei tikkejä. Eli kaikki oli loppu jo ennen kun oikein alkokaan.
vaikea,käynnistettiin,suppareita tuli liian tiuhaan,annettiin toista lääkettä et supistukset loppuu jne,sitä helvettiä kesti yli vuorokauden,ponnistusvaihe kesti IKUISUUDEN,piti imukupilla sit ottaa...sekin irtos,mut tulihan se tyttö sieltä sit vihdoin ja viimein.Synnytyskammo iski,mutta 5vuotta myöhemmin lähin synnyttelemään taas,supistukset alkoi kotona,kaksi tuntia sen jälkeen syntyi poika,ponnistusvaihe ei ollut yhtä minuuttiakaan.kolmannen kans sama juttu ku toisen kans...et kyl se kai pitää paikkansa et paikat löystyy eikä ikinä palaudu :)
Esikoinen: synnytyksen kesto 12 h, ponnistusvaihe 1,5 h, paino 4,2 kg. Toinen: synnytyksen kesto 6 h, ponnistusvaihe 1 h, paino 4,8 kg. Kolmatta ei uskalla hankkia, ja syy ei ole alapään vaivoissa tai repeämissä tai ponnistusvaiheessa.
eka synnytys kesti 6 tuntia, ponnistusvaihe 20 minuuttia, lapsi painoi 3120g, toinen synnytys kesti 2 tuntia ja ponnistusvaihe kesti alle 10 minuuttia... Lapsi painoi 3335g ekassa käytettiin epiduraalia, toisessa ei oikein ehtinyt :)
Hauska lukea täällä kun ihmiset valittaa vuorokauden pituisista synnytyksistään, että olipas rankkaa. Eikös se ole ihan normaalia, että yöllä alkaa supistella ja seuraavana aamuna/päivällä lapsi syntyy... Mulla synnytys kesti yhteensä 2 ja puoli vuorokautta, siinä meinasi kyllä usko loppua kesken ja ilman epiduraalia en olisi selvinnyt loppuun asti, kivut oli jotain aivan käsittämätöntä lopussa.
Varsinkin jos on kipeä ja voimat ehtyy ja lapselle tulee sydänäänten laskuja ja synnytys pysähtyy, paikat ei aukea kuin 5 cm ja sitten pysähtyykin kokonaan. Lopuksi vielä todetaan, että äidin lantio on niin ahdas, ettei voi alakautta synnyttää. Vaikka vauva on alle 3 kg. Sektiohan siitä tulee.
Niin,siis nythän oli vain ja ainoastaan kyse ponnistus ajasta!! Sitä paitsi synnytys on erilailla rankka eri ihmisille. Toiselle parin tunnin synnytys on kauhea kokemus ja toinen muistelee vuorokauden mittaista synnystystään lämmöllä. Että, ei se aika aina sitä sano kuinka rankkaa kelläkin on ollut... (mutta, en siis epäile, ettei sinulla olisi ollut rankkaa)
Saako udella, että kuinka kauan sinä ponnistit???? Itselläni vaikeutti ponnistusta hieman ahdas lantio, joka todettiin vasta jälkeenpäin.. =/ Joten kyllä se usko alkoi jo loppua minultakin, kun kaikkeni tein ja miään ei tapahdu...
Kuulosti kuin olisin itse kirjoittanut kommenttisi. Mulla oli kanssa aika pitkä synnytys (lauantaista maanantai-päivään, eli ei sentään ihan 2 ½ vrk) ja en nukkunut kahden yön aikana ollenkaan, en tietenkään päiväsaikaankaan (supistukset eivät antaneet nukkua, olivat kipeitä ja tulivat 5 minuutin välein) ja ponnistusvaiheessa, joka kesti tasan tunnin, olin NIIIN kipeä, että ihan todella luulin kuolevani.
Oletko itse synnyttänyt uudelleen, haluaisin mieluusti kuulla kokemuksistasi seuraavassa synnytyksessä. Vai uskalsitko synnyttää alakautta? Itse olen raskaana ja mietin kahden vaiheilla. Toisaalta kipu oli jotain niin kauheaa epiduraalista huolimatta, että pelko kallistaisi sektioon, toisaalta jokin sisäinen naiseuteni haluaisi kokeilla synnytystä uudelleen, nyt kun tiedän kuinka kehoni toimii ja osaisin puolustaa omia etujani, jotta synnytystä ei pitkitettäisi niin kovasti, ja tietenkin, olisiko synnytys sinällään niin kivuliasta kuin oli, vai johtuiko kauheat kivut nukkumattomuudesta, joka varmasti lisäsi kipuherkkyyttä. (Siis kun häilyy jossain ihmeellisessä valveunessa puoli pökerryksissä ihan vain univelan vuoksi).
Mulla eka synnytys kesti 13h ja ponnistus vaihe liki tunnin.(Otettiin lopuks imukupilla) Toka synnytys kesti 4 tuntia ja ponnistaan kerkesin kaks kertaa eli noin 7min oli toisen synnytyksen ponnistus vaihe. Joten ei kannata jännittää. :)
Ensimmäistä ponnistin tuskaisen 48min. Kyllä tuntui pitkältä ajalta. Toinen tuli 2min.