Huomenia tässä, ennen työhön lähtöä! Sen verran hukkaantui aikaa häiriköihin eilen, että työt jäi kesken. Menen ne nyt saattamaan loppuun. Koska maanantai on deadline.
Niin, nuo häiriköt. Luin aamusella soneraplazalta nettikettiä, ja siellä se kyllä sanotaan aivan selvästi, mitä ei saa tehdä.
Hyvä olisi jokaisen lukea. Laki sananvapaudesta muuttuu hieman vuoden vaihteessa.
Molemmat häiriköt kirjoittivat minulle eilen. ;)
Toinen useampaankin kertaan. Toinen oli lohdutteleva, sovitteleva. Toinen haukkui suoraan.
Niin, meitä on tosiaan monelle saralle.
Jos joku haluaa tietää tarkemmin ottakaa yhteys minuun sähköpostitse, miten aion selvitellä tätä kirjavaa asiaa, sekä saattaa palstaa rauhalliseksi keskustelufoorumiksi...minä olen saanut idean!
Lisäksi viisas ihmissuhteeni sanoi eilen, kun harmittelin tämän palstan hyökkäyksen kohteeksi joutumista, että täällä on varmasti älykkäin ja periaatteiltaan järkkymättömin kirjoittajajoukko. :D Muuten ei häiriköitä kiinnosta.
Onneksi hävisivät täältä.
Niin, nuo häiriköt. Luin aamusella soneraplazalta nettikettiä, ja siellä se kyllä sanotaan aivan selvästi, mitä ei saa tehdä.
Hyvä olisi jokaisen lukea. Laki sananvapaudesta muuttuu hieman vuoden vaihteessa.
Molemmat häiriköt kirjoittivat minulle eilen. ;)
Toinen useampaankin kertaan. Toinen oli lohdutteleva, sovitteleva. Toinen haukkui suoraan.
Niin, meitä on tosiaan monelle saralle.
Jos joku haluaa tietää tarkemmin ottakaa yhteys minuun sähköpostitse, miten aion selvitellä tätä kirjavaa asiaa, sekä saattaa palstaa rauhalliseksi keskustelufoorumiksi...minä olen saanut idean!
Lisäksi viisas ihmissuhteeni sanoi eilen, kun harmittelin tämän palstan hyökkäyksen kohteeksi joutumista, että täällä on varmasti älykkäin ja periaatteiltaan järkkymättömin kirjoittajajoukko. :D Muuten ei häiriköitä kiinnosta.
Onneksi hävisivät täältä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
olisi yksi ratkaisu,
mutta rajoittaa sitten taas vierailevien
kirjoittajien sanaa.
Häiriköitä kuitenkin on vain pieni prosentti.
Yhden kun saat karsittua pois,
tulee toinen tilalle.
Yksi ajatus voisi olla,
että yhteenkään provoiluun viittaavaan ei
kukaan vastaa.
Parisuhdepalstalta tulijat ovat usein
katkeruuden kalvamia, en ymmärrä miksi.
Niillä samaisilla immeisillä tuntuu olevan
lähes kaikilla sama käsitys yh:n SUURISTA tukimääristä.
Mistäköhän sellainen käsitys on syntynyt?
Onkohan siinä jotakin samaa kuin maanviljelijöiden kadehtimisessakin..
Nähdään vaan tuet, että ne muka ovat yhteiskunnalta pois.
Tai olisiko kyse "ilmaisesta" rahasta!
Ajattelin aamulla,
että parisuhteessa elävät taitavat kuvitella
yh:n "vapauden" hieman vääristyneenä.
Kuvittelevat, että on helppoa, kun ei ole
miestä määräämässä asioista ja kyttäämässä
kauppalaskuja ja muita menoja.
Ei tarvi myöskään "antaa" kerran viikossa
saunan jälkeen humalaiselle, haisevalle
miehelleen.
Että elämä olisi jotenkin vapaampaa..
Käsitys, jos sellaista on, on kuitenkin
harhaanjohtava ja kertoo ihmisen omasta
huonosta suhteesta.
Saattaisiko siis mukana olla hiven kateutta siitä, että yh on uskaltanut valintansa tehdä..
Monelle kulissien kaatuminen olisi isompi juttu
kuin huonossa suhteessa räpiminen.
Hyvässä parisuhteessa elävän ei tarvitse
edes käydä yh-palstalla,
eikä hän kuluttaisi voimavarojaan turhan jauhamiseen.
Joten pienellä profiloinnilla saa äkkiä keksityksi ihmisen motiivin.
Huomauttaa siitä kuitenkaan ei saa,
se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa.
Kaunis päivä, ainakin täällä lännessä :)
Lapsi kotiutunut tipasta ja kaikki lapset
ovat terveitä.
Syksy hehkuu ikkunan takana,
mutta villiviinini ei jaksa punastua.. ;))
lukenut paljon parisuhdetta. Siellä ei muita olekaan kuin huonolla itsetunnolla varustettuja avo-tai aviovaimoja, jotka pelkää sairaasti, että joku "huora" vie niiden äijät!
Liekö sitten niin, näin naisen logiikalla, että miehestä "vapaa" yh on heille kuin punainen vaate...uhka.
Ehkä ne sieltä parisuhteista tulee tänne myös pätemään. Näyttämään, kuinka hyvin heillä on, kun on mies. - VIELÄ -
En ole itse yh. Mutta en pidä teitä kyllä maanmatosinakaan. Ylvästä porukkaa, joilla on sisua viedä lasta/lapsia yksin eteenpäin.
Eli taas logiikalla: nainen, joka parisuhteessa tekee saman, jakaa sen miehensä kanssa, mutta yh tekee kaiken yksin. Vastaa kaikesta yksin. Eikö siinä ole voimaa, joka muita pelottaa, silloin kun tuntee itsensä huonoksi??
;D
Ps. En kuitenkaan halua arvostella ketään äitiä.
siinä, että avio-ja avovaimot pelkäävät
meidän "vievän" heidän miehensä.
Monessa tapauksessa ainakin on siitä kyse.
Sehän sitten taas kertoo heidän omasta
natisevasta liitostaan.
Joku "Simanainen", joka kirjoittelee chatin ilmolla tarinoita, miten hän on vaan ukkomiesten
kanssa, saattaa kolauttaa myös yh:n kilpeä.
"Simanainen" tuskin on yh, taitaa olla sinkku.
Koko juttuhan voi olla provoa,
mutta tunnen lähipiirissäni samanlaisen "Simanaisen".
Aikaa tyhjää on elämä.
Sisulla tässä mennäänkin päivä kerralla eteenpäin, niinkuin sanoitkin.
Monesti ei edes huomaa miehen puuttumista.
Ainakaan minä, joka olen eronnut jo 11v sitten.
Toki minulla on parisuhde, ollut 9v.
Emme asu yhdessä, vaikka samassa talossa
asutaankin.
Kummallakin on kunnioitus toisen yksityisyyteen.
En voi myöskään jakaa kaikkea murhetta hänen
kanssaan. Omapa on valintani.
Haluan, että hän on enemmänkin mies minun elämässäni, kuin isän korvike lapsilleni.
Eli isot asiat puin yksin, mutta olen niin tottunut siihen.
Tuskin ottaisin kenenkään neuvoja vastaankaan,
ellen itse ajattelisi samoin.
Oli todella sydämenkäyvää tekstiä. Ihan nokka nousi lukiessa, asteen ylöspäin.
Kaipa se on niin että ne parisuhteessa elelevät kuvittelevat että kaikki YH:t haikailevat juuri sen heidän sohvaperunansa perään ja pelkäävät että kun se parisuhde kerta on huono, niin se ukko varmaan hakee "sitä" juuri YH:ilta. Vaikka taitaa se olla niin että harvalle YH:lle kelpaa toisen oma. Mutta onhan niitä sellaisiakin velikultia jotka laittavat sormuksen taskuun ja puhuvat sitten ummet ja lammet että "saavat". Ja tietysti joku voi mennä retkuun, mutta uskon että YH:t ovat niitä ihan viimeisiä joita retkutetaan. Yleensä heillä on kokemusta omasta takaa siitä "retkusta" "retkuttajasta". Ja samaan halpaan ei yleensä toista kertaa mennä. Joten pää pystyyn vaan kaikki YH:t.
Koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee....
3 minuutin väli, meni siinä kirjoitellessa......
vielä mieleeni, että kukapa mies ei haluaisi elää noin, kuin sinunkin kumppanisi elää!!??
Mikä suhde muka voisi olla parempi kuin sellainen, jossa yksityisyyttä kunnioitetaan? Viisas valinta tuo on, minun mielestäni.
On siinä suhteessa sitten muutakin kuin pakkoa!
Kuten sanoin, vahvuutta tuo vaatii...
Pah, noille "simanaisille"! Luulen kyllä, että ovat provoja, koska tietävät millaista joukkoa siellä parisuissa pyörii...
Selitätkö tarkemmin,
putosin kuin eno venhosta :))
etten koskaan ala muunlaiseen suhteeseen.
Taisi ekat 3-5 vuotta mennä siinä,
että yritti sitkeesti muuttaa mieltäni.
Ei meilläkään alussa helppoa ollut.
Sain selittämällä selittää, miksen halunnut
hänen kosivan minua.
Teki nimittäin niin vuoden seurustelun jälkeen
ja tilanne OLI KAAMEA!
Vietimme lasten ja poikapuolien kanssa lauantai-iltaa luonani. Oli syöty hyvin ja yhtäkkiä
kaveri polvistuu eteeni kaikkien läsnäollessa
ja kosii....
Nyt on raukka tyytynyt osaansa..
Hänellä ei ole lapsia, eikä kait koskaan tule.
Mutta väkisin hänestä en ole kiinni pitänyt,
itse on suhteeseen sitten sopeutunut.
Minulla on paljon menoja,
joissa hän ei ole mukana. Saattaa kyllä viedä
minut ja hakea pois. Useimmin kylläkin kuljen omalla kyydillä.
Hänen menonsa ovat vähäisempiä; jäkisottelut, kiihdytyskisat kesäisin ja työ.
Viinaa ei juo, eikä polta tupakkaa.
Näin ollen ei viihdy kapakoissa.
Oikeassa olet, suhde ei perustu pakkoon,
mutta eihän monella niin olekaan.
Rakkaudesta ihmiset enemmän yhdessä ovat :))
Avioliitoista en siis nyt puhu, vaan yh:n
parisuhteista.
Ihana ilma ulkona, taidan lähteä kissan
kanssa lenkille. Meri pauhaa mukavasti,
mutta ei näy, pitää mennä katsomaan.
Mukavaa lauantaita :))
PS. Huomasin äsken, kun luin tämän läpi,
että minulla pitäisi olla koneessa määrätty määrä
käytettäviä sanoja kuten kännykässä..
Kaikista jutuista tulee niin pitkiä ja
pursuavat korvista ulos ;)
Äskeisen kirjoituksen välissä oli 2 min.,
edellisen 3 min., sitä varmaan tarkoitit :D
Taidan olla himokirjoittaja.. ;))
kirjoitimme vastausta samalle samaan aikaan...:) sitä vaan että niistä tuli vähän samanlaisiakin, mulla vaan kesti kolme minuuttia kauemmin se viestin kirjoittaminen, taikka jos aloitit aikaisemmin...heh...aika tyhmää näin jälkeenpäin ajateltuna, silloin se vaan tuntu niin hauskalta...:)
eihän se nyt ihme ollut, että samaan aikaan
kirjoitettiin.
Jos nimittäin Anne on oikea nimesi,
niin ollaan kaimojakin vielä :D
Mukavaa lauantaita :))
Tsau!
Näistä täällä kirjoittavista yh-vanhemmista vielä sananen.
Luulen, aavistan, että kaikilla meillä aktiivisesti kirjoittavilla on ollut vaikeuksia enemmän kuin rivienväleistäkään voi lukea.
Jokainen voitettu vaikeus lisää omanarvontuntoa, joka näkyy ja kuuluu.
Sen voi joku lukija tulkita omahyväisyydeksi.
Mielestäni se on positiivisuutta, elämän realiteettien hyväksymistä ja valmistautumista seuraavaan koitokseen.
Yksin, ilman toista aikuista. Se tekee meistä kahehdittavia. Ei yh-korotus tai elatusmaksut, vaan se voima, jolla asiamme hoidamme. Se saa ilkkujat iskemään rahavirralla -ainoa asia, jolla saavat höpöt sanojensa taakse.
Mutta olenpa omahyväinen! (naurua)