Omia kokemuksia Concertasta

Olen lueskellut täällä olevia kirjoituksia ja päätin pistää myös oman lusikkani tähän soppaan ja pääosin tuosta lääkityksestä.

Sain lopultakin positiivisen diagnoosin omaan ADD:heni viime tammikuussa. Olen tiennyt olevani ADD tai ADHD jo vuosia, mutta koska oma tapaukseni ei ole ollut kovinkaan vakava, olen jatkanut omaa rataani. Sain koulunikin päätökseen ihme kyllä.

Viimeiset vuodet olen kuitenkin asunut uusperheen kanssa ja meno on ollut rankkaa. Ongelmia on tullut ihan riittävästi, osa omaa tyhmyyttä ja osa muuten vain kaupanpäälle. Olin nykyiseen tilanteeseeni asti pystynyt pitämään jotenkin langat käsissä äärimmäisellä itsekurilla: ei viinaa eikä muita päätä sekoittavia aineita, aamurytmi lähes minuutilleen aikataulutettu, jottei mitään unohdu jne. Mutta silti oli kaikki ne samat ongelmat mistä monet ovat täällä myös puhuneet, keskittymiskybyn karkaaminen pienimmästäkin ärsykkeestä, masennusta, itsetunnon puutetta ja kaikki muut jipot.

Nykyisen perheen kanssa yllämainitun kaltaiset rutiinit ovat täysin ja totaalisen mahdottomia. Pystyin joten kuten pitämään kiinni aamurutiinista, mutta siihen se sitten jäikin. Tunsin, että nyt on pallo hukassa totaalisesti ja siitä kärsivät ympärillä olevatkin ihmiset joten lähdin hakemaan apua ihan paikallisesta terveyskeskukseta.

Vuoden rumban jälkeen sain lopulta diagnoosin ja ainoaksi hoidoksi annettiin lääkkeet. Olin tähän ratkaisuus tyytyväinen, koska pitkäkestoiseen terapiaan ei ole varaa, eikä aikaakaan.

Syön siis nykään Concerta XL lääkitystä päivittäin ja minun rehellinen mielipiteeni on, että se on auttanut melkoisesti, vaikkakaan ei mikään ihmelääke olekkaan. Pystyn kuitenkin toimimaan töissä niin, että pystyn oikeasti päättämään, että nyt teen töitä ja keskittymään niihin. Tehokkaiden työtuntien määrä nousi noin kahdesta lähemmäs seitsemää, mikä on jo todella hyvä saavutus. Pystyn myöskin hillitsemään kaikenlaisia tunnekuohuja huomattavasti helpommin, mikä on helpottanut läheistä paineita kanssasi.

Myöskin kaikkein pahin kömpelyys on hävinnyt, mikä helpottaa kaikkea liikuntaa ja on vähentäny omia kolhuja huomattavasti.

Mutta näillä lääkkeillä on myöskin sivuvaikutuksensa, jotka on syytä tietää ja tunnistaa. Kun aloitin lääkityksen, minulta meni ruokahalu aivan totaalisesti, saattoi mennä päiviä, etten syönyt juuri mitään. Tiesin, että pitäisi syödä, mutta ruoka ei kertakaikkiaan maittanut. Toisaalta pieni painon pudotus ei todellakaan tehnyt allekirjoittaneelle yhtään pahaa. Pystyn tosin lääkkeiden vaikutuksen alaisena muutenkin hillitsemään syömistäni paljon paremmin.

Toinen, huomattavasti pelottavampi sivuvaikutus, oli lääkkeen vaikutuksen loppumisesta tulevat laskut. Koska Concertan vaikutus aika on noin 10-12 tuntia, sen vaikutus loppuu minulla yleensä suurin piirtein niihin aikoihin kun tulin kotiin ja silloin iski monesti mieletön masennus ja tämä johti minut lähes itsemurhan partaalle. Lääkkeen ulkopuoliset asiat ja tapahtuvat olivat tietenkin varsinaisen masennuksen lähde, mutta koska lääkkeen vaikutuksen alaisena, monille asioille pystyi kohauttamaan harteitaan paljon helpommin kuin ilman niitä, ja vaikutuksen lakattua tuntui monesti kuin iso vuori olisi yht'äkkiä tiputettu niskaan. Kyselin lääkäriltä auttaisiko annoskoon suurentaminen lääkkeen vaikutusaikaan, mutta annoskoolla ei ole kuulemma juurikaan vaikutusta aikaan.

Kolmas ongelma tulee sitten tuosta Concertan (kuten monen muunkin ADHD) lääkkeen raaka-aineesta eli Metyylifenidaattista. Tämä ainehan vaikuttaa hieman samalla tavalla kuin amfetamiini, vaikka ei olekkaan yhtä vahvaa. Olin ennen uskomattoman aamu-uninen ja ainoastaan tuo kellon tarkkuudella toimiva rutiini sai minut ylös punkasta, mutta mistään järkevästä ajatatustoiminnasta ei oikein voinut normaalissa tilanteessa puhua ennen alkuiltapäivää, mikä yllättäen vaikeuttaa työskentelyä melkoisen paljon. Nykyään otan lääkkeen osana aamurutiinia ja siinä vaiheessa kun pääsen töihin olen jo täysin virkeä ja pystyn antamaan täysipainoisen työpanoksen. Mutta pystyn tähän vaikka olisin nukkunut edellisenä yönä vain muutaman tunnin. Pystyn tarvittaessa toimimaan täysin normaalisti vaikka olisin nukkunut viikon aikana keskimäärin vain noin neljä tuntia yössä ja loput ajat käytännössä tehnyt töitä. Tämän kaltainen toiminta, vaikka voikin kuulostaa houkuttelevalta ja hienolta monella tapaa, kuluttaa elimistöä eikä ole muutenkaan luonnollista.

Olen myös ollut viimeisin 6 kuukauden aikana sairaampi kuin koskaan ennen. On ollut tulehduksia imusolmukkeissa ja eturauhasessa, ihottumia ja pahoinvointia. Nämä voivat olla stressi (jota tällä hetkellä ihan riittämiin kiitos vain) peräisiä, mutta olen ennenkin ollut stressaavissa tilanteissa, enkä ole tämän kaltaisia oireita ennen saanut. Joidenkin tutkimusten mukaan Concerta (ja muut Metyylifenidaatti pohjaiset lääkkeet) aiheuttavat altistumista monille sairauksille.

Tämän 6kk kokemuksella voi sanoa, että lääkehoito voi olla monessa elämäntilanteessa aikuiselle erittäin hyvä ratkaisu, mikäli pystyy varautumaan mahdollisiin sivuoireihin. Itse haluan kuitenkin mennä myös terapia hoitihin, kun raha ja aika tilanne sen mahdollistaa, koska monet sivuvaikutukset ovat kuitenkin melkoisen kovat.

Sen varran vielä siis on sanottava, että annokseni on tällä hetkellä kohtuullisen kova 54mg. Aloitin 18mg, joka auttoi ihan hyvin jo, mutta ulkopuoliset stressi tekijät negatoivat lääkkeen voituksen totaalisesti, joten annosta on kohotettu asteittain. Aion tiputtaa annoksen pienemmän ensimmäisen tilaisuuden niin salliessa, koska annoksen kasvun myötä myös monet sivuoireet (yllätys, yllätys) vahvistuvat.

Tässä siis yhden ADD:n mielipiteitä ja kokemuksia asiasta. Toivottavasti auttaa jotakuta, joka näiden asioiden kanssa pähkii.

PS. Niille jotka epäilevät itseään. Jos jaksoit lukea koko viestin, et todennäköisesti ole ADD tai ADHD. =)