Olen nyt hieman sekaisin kun tätä asiaa olen miettinyt ja paljon käyttänyt aikaa netissä surffailuun asian tiimoilta. Itselläni on se ongelma, että kasvatustieteet saattaisi ehkä olla sopiva aine minulle, tai ainakin lähimpänä sitä, mutta kun minä en sitten millään haluaisi opettajaksi! Tiedän, yleinen kasvatustiede on ratkaisu ongelmaan. Vai onko?
Eli jos ajatellaan, että en halua opettajaksi, mutta kasvatustiede saattaisi silti kiinnostaa, onko tulevan työllistymisen (tai palkan) kannalta järkeä hakeutua sitä lukemaan? Tai ylipäätään minkään muunkaan kannalta? Olen yrittänyt etsiä selkeitä kuvauksia siitä millaisiin työtehtäviin yleiseltä puolelta valmistuu, mutta hyvin on hämäräksi jäänyt. Opiskeleeko suurin osa opettajaksi jos kasvatustieteitä lukee, vai onko myös yleisellä puolella opiskelevia paljon? Tuntuu ettei heistä kuule oikeastaan koskaan.
KOvasti pelottaa myös se, ettei yleiseltä puolelta valmistu selkeästi mihinkään ammattiin, toisin kuin opettajiksi opiskelevat.
Pää on todella sekaisin tästä kaikesta.
Eli jos ajatellaan, että en halua opettajaksi, mutta kasvatustiede saattaisi silti kiinnostaa, onko tulevan työllistymisen (tai palkan) kannalta järkeä hakeutua sitä lukemaan? Tai ylipäätään minkään muunkaan kannalta? Olen yrittänyt etsiä selkeitä kuvauksia siitä millaisiin työtehtäviin yleiseltä puolelta valmistuu, mutta hyvin on hämäräksi jäänyt. Opiskeleeko suurin osa opettajaksi jos kasvatustieteitä lukee, vai onko myös yleisellä puolella opiskelevia paljon? Tuntuu ettei heistä kuule oikeastaan koskaan.
KOvasti pelottaa myös se, ettei yleiseltä puolelta valmistu selkeästi mihinkään ammattiin, toisin kuin opettajiksi opiskelevat.
Pää on todella sekaisin tästä kaikesta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jatkan vielä edelliseen sen verran, että mitä kannattaa ottaa sivuaineiksi työllistymisen kannalta? Miten kansainvälistä opiskelu on, ja millaiset mahdollisuudet on tulevaisuudessa työskennellä ulkomailla?
Hei!
Ajattelin vastailla kysymyksiisi, koska opiskelen itse yleistä kasvatustiedettä ja valmistuminen häämöttää parin vuoden sisällä.
Kasvatustieteitä voi opiskella monissa yliopistoissa (Hki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Rovaniemi). Kasvatustieteiden koulutusohjelmiin ei sisälly opettajankoulutusta ja tämä erottaakin ne opettajankoulutuslaitoksista, joista valmistuu luokan- ja lastentarhanopettajia. Tutkintonimike on silti sama yleisissä kasvatustieteessa ja opettajankoulutuslaitoksissa, kasvatustieteen maisteri. Lastentarhanopettajista valmistuu kasvatustieteen kandidaatteja.
Toisin kuin opettajankoulutuslaitoksissa, kasvatustieteiden opiskelijat eivät valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin (esim. opettaja). Opiskelija voi itse suuntautua haluamaansa alaan, esim. hakeutua opettajan pedagogisiin opintoihin. Nämä antavat kelpoisuuden opettaa mm. kasvatustieteellisiä aineita.
Valmistuneet kasvatustieteilijät toimivat hyvin erilaisissa työtehtävissä ja työllistymiseen vaikuttaa usein sivuaineet. Työllistymistä on tutkittu jonkin verran ja tässä niistä muutamia linkkejä:
http://www.akava.fi/upload/laaser/kasvtiet221102lopullinen.pdf
http://www.specia.fi/pdf/Specia_pdf413d85a81c060.pdf
http://www.uta.fi/opiskelu/selvitykset/kasvatustieteilijoiden_tarinoita.pdf
http://www.specia.fi/images//kasvatustieteilij%C4t%20ty%D6el%C4m%C4ss%C4%202007.pdf
Huomaat varmaan, että opetusalan lisäksi yleisimpiä työllistymisalueita ovat suunnittelu-, kehitys- ja tutkimustehtävät. Ammattinimikkeistä yleisimpiä ovat: suunnittelija, koulutussuunnittelija, tutkija sekä erilaiset projektityöntekijät.
Itse suosittelen kasvatustieteiden opiskelua, jos haluat työskennellä ihmisten parissa ja olet kiinnostunut ihmisen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Kasvatustieteet antaa toisaalta erittäin laaja-alaiset mahdollisuudet eri työtehtäviin. Pitää vain itse selvittää itselleen, mistä on kiinnostunut.
Sivuaineita voi valita melko runsaasti. Aluksi kannattaa pohtia, minkälaisista työtehtävistä on kiinnostunut ja valita sivuaineet sen mukaan. Vaikea sanoa, mitkä sivuaineet työllistävät parhaiten. Ehkä sellaiset, jotka erottavat sinut muista kasvatustieteilijöistä? Kansainvälisyydestä sen verran, että kursseja on myös englanniksi sekä vaihtoon voi lähteä jopa vuodeksi. :)
Ihmetyttää kun kukaan ei usko vaikka yrittää näyttää kaikki mahdollise tilastot jne... Aloitin linkkinä laittamani keskustelun, joka ammuttiin alas provona, vaikka huolenaiheeni on mielestäni ihan aiheellinen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4500000000000390&posting=22000000034594207
"kasvatustieteellisten opiskelijat lopettavat opintonsa yleisemmin (n. 65 % suoritti loppuun asti) kuin kaikkien yliopistoalojen koulutusten keskiarvo (n. 70 % suoritti loppuun asti) . http://www.stat.fi/til/opku/2005/opku_2005_2007-05-10_t ie_001.html"
En löydä linkistäsi viitettä mainitsemaasi väitteeseen, että kasvatustieteellisen opiskelijat lopettaisivat opintonsa aiemmin.
"Yleisen- ja aikuiskasvatustieteen linjoille hakijat puhuvat yleisesti hyvästä työtilanteesta ja palkasta. Tänä on kuitenkin harhaa. Näiltä linjoilta valmistuneiden keskipalkka on n. 2100€ eli vähemmän kuin sairaanhoitajan keskipalkka. http://rekrytointi.utu.fi/?cmd=yliopistoille.sijoittumi stieto "
Väitit keskipalkaksi 2100€. Keskipalkkaa on tutkittu myös näissä:
Ka. 2 567 € /kk
http://www.specia.fi/images//kasvatustieteilij%C4t%20ty%D6el%C4m%C4ss%C4%202007.pdf
Yleisimmin vastaajien palkka
oli välillä 2000-2499 euroa kuukaudessa (34 % vastaajista). Ääripäiden palkkoja, alle 1500
ja yli 4000 euroa kuukaudessa ansaitsevia oli vain muutama prosentti vastaajista.
http://www.specia.fi/pdf/Specia_pdf413d85a81c060.pdf
"Ne, jotka saavat ”koulutusta vastaavaa” työtä ovat koulutustoimen sihteereitä, assistentteja ja yksityisyrittäjiä."
Viittaat edelleen samaan lähteeseen kuin aiemmin, joka koostuu Turun yliopiston kasvatustieteilijöiden vastauksista. Ohitat vallan tosiseikan lähteessäsi, että 60 prosenttia on saanut hyvin koulutustansa vastaavaa työtä sekä 30 prosenttia on saanut osittain koulutustaan vastaavaa työtä. Eli näin ollen koulutusta vastaamatonta työtä kertoo saaneensa 5 prosenttia. Miten oikein tulkitset itse asian?
"Melkein kaikki työnantajat palkkaavat KM:n ns. epäpätevänä ja näin ollen heidän ei tarvitse maksaa alan minimi palkkaa. Tästä kertoo jo se, että valmistuneet tienaavat keskimäärin vähemmän kuin alan työehtosopimuksen ( http://www.aek.fi/ ) minimi. Kyseessä ei siis ole mikään yksittäinen tapahtuma."
Nyt on ilmestynyt palkkasuositus, tietosi eivät ole ajan tasalla. Tässä ote siitä:
Kasvatustieteilijöiden palkkasuositus:
http://www.akava.fi/upload/ammatit_ja_palkat/KASVAT_palkkasuositusNET.pdf
Palkat 1.10.2008
I Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)
Asiantuntijatehtävät 2.457 € – 2.916 €
Vaativat
asiantuntijatehtävät 2.804 € – 3.482 €
Johtotason tehtävät 3.872 € – 4.432 €
II Muu Suomi
Asiantuntijatehtävät 2.333 € – 2.771 €
Vaativat
asiantuntijatehtävät 2.664 € – 3.308 €
Johtotason tehtävät 3.679 € – 4.212 €
Palkat 1.10.2009
I Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)
Asiantuntijatehtävät 2.521 € – 2.992 €
Vaativat
asiantuntijatehtävät 2.877 € – 3.573 €
Johtotason tehtävät 3.973 € – 4.547 €
II Muu Suomi
Asiantuntijatehtävät 2.394 € – 2.843 €
Vaativat
asiantuntijatehtävät 2.733 € – 3.394 €
Johtotason tehtävät 3.775 € – 4.322 €
Olisi vielä muutakin sanottavaa, esim. tradenomin tutkinnosta, mutta jätän sen toiseen kertaan.
Noin puolet KM-tutkinnon suorittaneista tekevät vielä toisen tutkinnon edetäkseen urallaan. Tuo keskipalkka 2500€ on PIENI. Monet tuntemani sairaanhoitajat tienaavat jo tuon muutalla päivystysvuorolla. Yleensä suoritetaan joko toisen aineen kandi tai sitten AMK-tutkinto. Usein pelkkä KM ei vain riitä. Myös monet kokevat olevansa työtilanteessa, jossa uralla eteneminen on mahdotonta tai hyvin vaikeaa.
Jos vertaamme KM tutkinto moniin muihin Yliopistotutkintoihin voimme sen todeta olevan melko huonosti palkattu.
1) Lääkärit, hammaslääkärit, dip-insinöörit, kemistit, fyysikot, ekonomit jne...
2) Aineenopettajat, teologit, valtiotieteilijät, kielitietelijät jne...
3) Filosofian maisterit, Kasvatustieteen maisterit ja naistutkimus jne...
Eli palkaltaan huonoimmassa luokassa.
Luin vastauksia viestiisi ja valitettavasti minun on pakko yhtyä kriittisiin kantoihin. Olen valmistunut yleisen kasvatustieteen puolelta ja hankkinut opintoihin opettajan pätevyyden (luokanopettaja ja erityisopettaja). Monet laitoksemme opiskelijat hankkivat open pätevyyden.
Työelämään sijoittuminen on pitkälti kiinni omasta itsestä, valmista sabluunaa ei ole.
Olen peruskoulutukseltani opistotasoinen kuljetus- ja liikennepuolelta. Omaan sekä liikenne- että ammattiopettajan opinnot (pätevyyden Yo) ja usean vuoden käytännön opettajan työkokemuksen.
Nimikkeeni Hkin:n yliopstosta on lisäksi KM vuodelta 2006.
Tämän jälkeen en enää ole saanut varsinaista ammattiani ja taustaani vastaava työtä (esim. liikenneopettaja).
Hieman ihmettelen tuota työnantajapuolta koulutusalalla. Siellä paasataan koulutuksen puolesta ja samalla oman ammattitaidon kehittämisessä ollaan lapsenkengissä. Edistystä ei ilmeisestikkään haluta.
Voi kait ajatella, että yliopiston käyneen rekkakuskin ammattitaito katoaa yliopiston käytäville. Niin se vaan näyttää olevan.
Todellisuudessa lienee kysymys rahasta. Pätevälle osaavalle on maksetta parempi palkka ja onhan tällainen henkilö tietty vaara heikon organisaation hierargialle.
Ajattelee käyttäytymistieteilijä.
itse olen vielä opiskelija.Laitoksellamme ei paljoa noita alumnisysteemeitä ole ollut ja opintojen eka vuodet olin ihan varma että työllistyminen tulee olemaan vaikeaa, tutkinto kun näytti niin aliarvostetulle. Olen kuitenkin lukenut jonkun verran esim. molin sivuja ja kyllä yhä useammin se käyttäytymistieteilijän soveltava tutkino on ihan mainittu hakuvaatimuksissa esim. henkilöstönkehittäjän tms. tehtäviin, joten luulisin ainakin että pärjäisimme työnhaussa esim. kauppatieteilijöille (mikäli sivuaineetkin onnistuneita valintoja).Tradenomin tutkintoa en lähtisi edes vertaamaan yo-tutkintoon!!
Joissain opiskelijatapahtumissa on ollut myös valmistuneita KM-tutkinnon suorittaneita ja hyvin heillä töitä näyttää olevan (voi tietty olla että vain ne on tullu paikalle joilla töitä on).
On silti totta,e ttä tuossa linkissä olleessa tutkimuksessa http://www.specia.fi/images//kasvatustieteilij%C4t%20ty%D6el%C4m%C4ss%C4%202007.pdf ei ole mielestäni eritelty kovinkaan hyvin taas niitä, joilla on muita pätevyyksiä jne.
Huvittaa kun joskus luin jotain (turun yo:kohan se oli?)menestystarinoita töissä olevista kasvatustietelijöistä, niin suurin osa oli ollu jo työelämässä joissain huippufirmoissa ennen kun läksivät opiskemaan koko tutkintoa- helppohan se sitten on edetä uralla vaikka minkälaisiin tehtäviin..
Mutta siis kyllä uskoisin että noihin kehittämis- ja suunnittelutehtäviin me kasvatustieteilijät ollaan vahvoilla. Tuskin muuten kukaan pomoksi heti koulun penkiltä muutenkaan pääsee vaikka olisikin kuinka DI tms, ainakaan ilman työkokemusta.