Katsoin Oulun hammaslääketieteellisen galleriaa äsken vuosien varrelta ja ahdistuin melkein. En osaa juhlia, en tahdo humalaa enkä sen tyylisiä bileitä ollenkaan. Eihän niihin kai ole pakko osallistua, mutta kyllä se nyt alkaa vähän arveluttaa sitten, että olenko ainut joukossa, joka ei osallistu mihinkään killan tai vuosikurssin vapaamuotoisiin tapahtumiin. Aion vain opiskella ja opiskelun ulkopuolisen ajan elää omaa elämääni. Olen vakavamielinen, mutten mikään uskovainen.
Jos tän takia jään jotenkin porukan ulkopuolelle, niin kuin voi aivan hyvin käydä, koska vapaalla tulee ryhmäytymistä, niin kuinka yksinäistä siitä mun opiskelusta sitten tulee?
Vasta sisäänpääsystä haaveilevat, älkää vastatko, koska teillä ei ole kokemusta, opiskelemassa olevilla sitä sen sijaan on.
Jos tän takia jään jotenkin porukan ulkopuolelle, niin kuin voi aivan hyvin käydä, koska vapaalla tulee ryhmäytymistä, niin kuinka yksinäistä siitä mun opiskelusta sitten tulee?
Vasta sisäänpääsystä haaveilevat, älkää vastatko, koska teillä ei ole kokemusta, opiskelemassa olevilla sitä sen sijaan on.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Itse opiskelin mainitsemassasi opinahjossa 1999-2005. Ei niissä bileissä läheskään kaikki käyneet ja sitten oli niitä, jotka kävivät vain kaikkein isommissa bileissä, kuten kandiaisissa tai fuksiaisissa.
Varsinkin hampaan puolella oli kohtuu paljonkin pikkusen vanhempaakin porukkaa, jotka eivät käyneet bileissä koskaan. Ei sitä mitenkään kieroon katsottu, mutta ehkä ne ihmiset jäi keskimäärin vähän vieraammiksi.
En opiskele lääketieteellisessä vaan humanistisessa tiedekunnassa, mutta vastaan silti oman kokemukseni perusteella.
Ensinnäkin opiskelijoita on erilaisia. On aika epätodennäköistä, että olisit ainoa, joka karsastaa juhlia, joiden ainoa sisältö on ryyppääminen ja rellestäminen. Toiseksi, ainejärjestöillä ja killoilla on usein myös muunlaista toimintaa esimerkiksi liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä tempauksia, teatterireissuja ja peli-iltoja. Niissä kannattaa olla mukana ja niitä kannattaa myös ehdottaa järjestettäväksi. Kolmanneksi, jos nk. alkoholittomia tapahtumia ei ole, niitä voi yrittää järjestää. Menemällä mukaan ainejärjestöjen ja kiltojen toimintaan saa paitsi arvokasta kokemusta järjestötoiminnasta pääsee myös vaikuttamaan siihen, mitä tehdään. Neljänneksi, oma asenne on ratkaiseva sikäli, että se vaikuttaa siihen, saako muihin luotua suhteita vai ei. Vaikka ei itse joisi, muiden voi antaa juoda kulmiaan kurtistelematta. Oman kokemukseni mukaan tämä on kyllä ihan mahdollista, sillä pari tuoppia on ihan eri asia kuin lärvien vetäminen.
Ole vain oma itsesi ja mene sellaisena rohkeasti mukaan toimintaan ja anna muiden olla sellaisia kuin ovat, niin voit yllättyäkin :).
Täytyy sanoa, että tuo lääkäreiden touhu ylipäätänsä on melkoisen moraalitonta ja rietasta. Räävittömiä bileitä: yökausien valvomista, juopottelua, syrjähyppyjä ym. Tuskin missään muilla yliopistoaloilla on yhtä sisäsiittoista ja hurjaa menoa. Tämän kaiken joutui kestämään tuttavani, jonka sx-tyttöystävä pääsi lääkikseen! Onneksi tyttökaveri on nyt entinen. Lääkäreillä on kyllä luvattoman puhdas imago verrattuna käytökseen.
Ei voi tietenkään kaikkiin yleistää, mutta paljon tuntuu tuollaistakin porukkaa olevan.
hih hih
Et halua yleistää, mutta:
"Täytyy sanoa, että tuo lääkäreiden touhu ylipäätänsä on melkoisen moraalitonta ja rietasta."
???
opiskella ja opiskelun ulkopuolisen ajan elää omaa elämääsi. Ja kuitenkin olet huolissasi kuinka yksinäistä opiskelustasi tulee.
Aika ristiriitaista tekstiä, koska noita molempia et mitenkään voi toteuttaa. Ja jos opiskelusta tulee yksinäistä, niin mitä sitten - eläthän nimenomaan omaa elämääsi.
siis voi elämä, mitä sä täällä itket ja haet tukea? jos ei kiinnosta juhliminen sit ei kiinnosta, en usko että sua kukaan siellä alkaa nälvimään voit ehkä olla hyvin yksinäinen tai löytää jonkun sinun kaltaisesi, itse olet kuitenkin polkusi valinnut!
Tietenkään sua ei kukaan ala nälvimään, kun et osallistu tapahtumiin. Silloin kukaan ei tunne sua, eikä ihmisellä ole yleensä tapana haukkua tuntemattomia. Eikä kukaan katso sinua kieroon, koska olet muille kuin ilmaa, tuntematon kasvo luentosalissa tai ruokalassa.
Olen aina ihmetellyt tuota ilmauksia "mennä juhlimaan" ja "juhliminen", kun puhutaan tavanomaisesta baari-illasta. Mitä siellä oikein juhlitaan? Ja kenen juhlat ne ovat? Millainen juhlapäivä oikein on?
Itse varaisin mielellään sanan "juhla" sellaisille tapahtumille kuin hääjuhla, syntymäpäiväjuhla, vuosijuhla jne. Baari-ilta on baari-ilta, ei mikään juhlailta. Mitä juhlallista baari-illassa on?
Ja kyllä, harrastan säännöllisesti baari-iltoja, kritiikkini ei kohdistu niihin vaan niiden kutsumiseen "juhliksi".
Mä opiskelen Kuopiossa ja juhlia todellakin riittää, mutta se on tietty porukka joka niissä käy rutiinisti. Minulle on riittänyt, että hengailen koulussa kavereiden kanssa ja vietän todellakin omaa elämää koulun ulkopuolella. Pari kertaa olen tavannut koulukavereita vapaa-ajalla.
Joku alemmassa viestissä oli sitä mieltä että lääkiksessä on tavallista enemmän moraalittomia bilettäjiä. Minun mielestäni siellä on tavallista enemmän absolutisteja ja paljon myös niitä jotka eivät juokse joka pippaloissa.
Suosittelen kuitenkin lämpimästi, että osallistut alkupäivien yhteistapahtumiin. Sieltä löytää nopeasti omankaltaista porukkaa. On aika ikävää, jos joutuu luentotauoilla tai ruokailussa olemaan yksinään :) Ekana vuonna voit kanssa käydä tsekkaamassa joulu- ja kevätjuhlat, eihän niissä tarvitse koko yötä olla, eihän :) Onnea opiskeluun!
Eli ongelmasi on se, ettet halua olla muiden opiskelijoiden kanssa tekemisissä, muttet halua olla yksin? Ehkä olisi pienen itsetutkiskelun paikka?
Haluan kyllä olla muiden kanssa tekemisissä, mutta en bilettämässä. Vapaa-ajalla mieluiten vaikka sitten kahvilassa istuskelu tai joku liikuntaharrastus. Olen niin älyttömän tylsä tyyppi, etten kestä voimakkaita tuoksuja, kuten hajuvesien tuoksua saamatta ihan älytöntä päänsärkyä. Ja alkoholia en uskalla käyttää itsesuojeluvaistoni takia, koska alat, asat ja afos pomppii jostain tuntemattomasta syystä turhan korkealla. Maksassa ei ultran mukaan mitään vikaa, kuten ei sapessakaan.
Ihmisten kanssa on välillä vaikeata ja työlästä kommunikoida, kun täytyy aina selittää sanomisensa. Muuten tulee jatkuvasti väärinkäsityksiä, jos ei selitä. Niinpä en olekkaan enään selittänyt asioita sellaisille ihmisille joille en ole viestiäni tarkoittanut. Annan heidän olla omissa kuvitelmissaan. Yhä useampi tuntemani Suomi24;n kirjoittaja ei enään vastaille asioista tietämättömille ulkopuolisille.
Lääkiksessä on monentyyppisiä ihmisiä:
1) Niitä, jotka opiskelevat, mutteivat biletä
2) Niitä, jotka bilettävät, mutteivat opiskele
3) Niitä, jotka opiskelevat ja bilettävät
En minäkään lukioaikoina harrastanut mitään "juhlimista" suuremmassa määrin. Ehkä kerran-pari vuodessa. Enkä käyttänyt aikaani rientoihin myöskään lääkiksen alkuaikoina. Jossain vaiheessa kuitenkin tajusin, että eivät opiskelu ja bilettäminen ole toisiaan poissulkevia harrastuksia. Ei ole pakko käydä jokaisissa bileissä, muttei ole myöskään pakko käyttää jokaista iltaa opiskeluun ja kotona hääräilemiseen.
Ketään ei voi pakottaa juhlimaan, mutta parhaat bileet pidetään oikeasti opiskelujen alkuaikoina. Myöhemmin niille ei riitä niin paljon aikaa. Bileissä on myös helpompi tutustua niihin ihmisiin, jotka muuten ovat jääneet oudommiksi. Tämä on siis oma subjektiivinen näkemykseni.
Bileissä ei ole pakko juoda mitään, mutta niissä voi silti käydä. En pidä itse enää minään juhlimisena sitä, että rankan viikon päätteeksi voi kokoontua baariin istuskelemaan ja purkamaan menneen viikon tapahtumia. Ennen pidin seurassa olemista jonkinlaisena poikkeustilanteena, mutta nykyisin se on osa jokapäiväistä elämää. Ystäviä kannattaa hankkia. Sanoisin, että muuten opiskeluaika on melkoisen puuduttavaa.
tai oikeastaan sanottuna yhteisissä tapaamisissa luodaan tulevaisuuden verkostoja, joista voi olla paljonkin hyötyä aikanaan. Kannattaa siis olla mukana yhteisissä kandiseuran jutuissa, niin siitä on ihan konkreettistakin hyötyä aikanaan. Mitään hirveää juhlimista tuo ei edellytä, ihan normaalia yhdessäoloa vain.
Myönnän heti kuuluvani siihen ryhmään, joka bilettää paljon, mutta en silti voi olla kommentoimatta tekstiisi.
Ensinnäkin, lääkiksessä absolutisteja tai vähän juojia on yllättävän paljon. Päinvastoin kuin oletat (tai moni muu olettaa), minusta tuntuu usein, että kuulun siihen bilettäjä-vähemmistöön.
Aiempien kirjoittajien tavoin suosittelen sinua osallistumaan erityisesti alkusyksyn bileisiin, aivan niin, bileisiin. Kukaan ei voi pakottaa sinua juomaan, mutta kohtaat varmasti, AIVAN varmasti samanhenkisiä ihmisiä kuin sinäkin, ihmisiä jotka eivät halua olla alkoholin kanssa tekemisissä. Itselläni on lääkiksessä paljon ystäviä jotka eivät juo. Osa käy bileissä eikä juo niissä mitään (olen useasti ihmetellyt miten he viihtyvät, mutta kai sekin on jollain tapaa asennekysymys - tai sitten ei), ja osa taas ei käy bileissä. Kavereihin tutustuu myös takuuvarmasti koulussakin, luennoilla sekä harkoissa.
Eikä kannata jättää mitään harrastusmahdollisuuksia käyttämättä. Vaikka lääkiksessä ehkä näkyvin puoli onkin se biletys, niin kyllä sitä paljon muutakin järjestetään. Ja yliopistossasi varmasti järjestetään jotain yliopistoliikuntaa.
Älä siis asennoidu niin ettet osallistu mihinkään vapaamuotoisiin tapahtumiin. Osallistu ensin ja tuomitse sitten. Niistä pääsee yleensä halutessaan pois heti kun tuntuu siltä. Äläkä häpeä sitä ettet käytä alkoholia. Ole oma itsesi sellaisena kuin olet.
Ei juhliminen ole kellekään meistä lääkisläisistä se pääasia. Eikä se juhliminenkaan tosiaan mitään lärvien vetämistä aina ole. Älykkäimmät ja kehittävimmät keskusteluni lääkiksestä, lääkäreistä yms. olen varmasti käynyt parin oluen jälkeen terassipöydän ääressä.
Tsemppiä sulle, pärjäät aivan varmasti!!
okauy okay shit shit so maybe u dont get cock without charlie so want something boys was it good