Eli miehen tuttavaperheelle tulossa perheenlisäystä piakkoin ja nyt mietin,että loukkaantuuko tuleva äiti jos tarjoan apua esikoisen hoidossa tai apua kotitöissä?
Entäs mikä tilanne synnytyksen jälkeen.Voiko apua tarjota vastasyntyneen hoidossa tai esikoisen hoidossa,vai kokeeko äti sen tunkeutumisena?
Entäs mikä tilanne synnytyksen jälkeen.Voiko apua tarjota vastasyntyneen hoidossa tai esikoisen hoidossa,vai kokeeko äti sen tunkeutumisena?
Vastaukset 11
Vanhimmat
kai tuo riippuu aika paljon ihmisestä.. minä ainakin olisin todella kiitollinen jos joku tarjoaisi apu, mutta vasta miehen isyysloman jälkeen.. että keretään kaikki tutustumaan uuteen pikkuiseen.. meillä on esikoinen vielä hirmu mustasukkainen kaikesta ja on tottunut saamaan kaiken huomion.. hieman mietityttää että miten käy kun toinen syntyy...
Tuolla perheessä sama tilanne.Ymmärrän ettei äiti heti halua vauvaa jonnekin hoitoon,mutta lähinnä ajattelin että voisi tarjoutua ulkoiluttamaan kumpaakin lasta äidin saadessa omaa aikaa.
Onko sitten fiksua esikoisen tulevaisuuden kannalta,että ottaisimme häntä välillä hoitoon ja vanhemmat saisivat olla uuden tulokkaan kanssa?Ja tämä esikoinen saisi aina välillä olla meidän silmäterä.
sanoa että vaikutat todella ihanalta ihmiseltä,kun mietit tuommoisia asioita.Kiitollinen saa tämä perhe olla sinunlaisesta ystävästä.Itse ainakin olisin ollut todella kiitollinen jos joku olisi noin ajatellut.
Itse olin tosi mustasukkainen vauvastani, joten itse sen halusin hoitaa. Sektion takia oli kotihommien hoitaminen vaikeaa, joten tosiian siivous yms apu oli ihanaa.
Ei kai siinä mitään jos esikoista vie ulos joskus ja antaa äidille aikaa vauvan kans.
Kysy ja tarjoudu kauniisti, sitä varmasti arvostetaan. Itse se äiti sit kertoo tartteeko & haluaako apua. Mielestäni olet hieno ystävä kun ajattelet tuttuasi. Monet muut lähtee varmasti karkuun! :D
Itse alkuraskauden pahoinvointirumbassa naapuri sanoi,että voi ulkoiluttaa oman pieneni samalla kun omaansakin.Tiesi,että oksentelen aamupäivät sisällä.Kyllä oli ihanaa,kun oli niin avulias ystävä.Kannattaa kuitenkin olla tuntosarvet herkkinä,mitä apua tuttavat haluavat vastaanottaa.Vastasynnyttänyt saattaa olla vielä aluksi niin hormonimyrskyissään,että haluaa ihan alun olla vaan perheen kesken.
Tarjoa apua, hän todennäköisesti on iloinen avuntarjouksestasi. Kertoohan hän sitten itse mitä haluaa, en usko, että tunkeutumisena kokee ellet sitten suoranaisesti tunge asuntoon sisälle ja ala siivota lupaa kysymättä tms :)
Todennäköisesti ainakin ekat viikot äiti haluaa itse hoivata uutta tulokasta, mutta esikoisen kanssahan voisit hyvin mennä lenkille tai puistoon.
Riippuu myös siitä, millä tavalla asiasi esität. Ehdottomasti kannattaa kertoa, millaista apua ja mihin aikaan viikosta/päivästä olet vapaa auttamaan. Samoin kannattaa jutella myös ystäväsi aikatauluista, jotta sinä tiedät, millaisiin aikoihin se apu on kaikkein tervetullein, ettet vaan erehdy soittamaan puhelinta tai ovikelloa silloin kun äiti koittaa saada jälkikasvuaan päiväunille.
Mutta kaikkein loukkaavinta on se, että tarjoaa apua, mutta sitten kun olisi aika mennä auttamaan, ei menekään.
Ilmoita kaverillesi jo ennen synnytystä, että olet sitten käytettävissä mikäli apua tarvitaan. Itse sain ystäviltäni monta tuollaista avuntarjousta ja apua on käytettykin.
Toki heti ei kannata ryysiä kaverin kotiin, kun perhe saapuu laitokselta. Eikä kamalaa soittelurumbaa ole syytä aloittaa. Mutta onneksi on tekstarit, joihin voi vastata kun jaksaa.
En usko, että avun tarjoamisesta voi kukaan loukkaantua! Apu voi sitä paitsi olla muutakin kuin hoitoapua. Joskus kaverini kävivät minulle esimerkiksi kaupassa!
tykkää huonoa!!!
Mutta ehkä mieluummin tarjoaisin tyyliin siivousapua tai ihan vain seuraa kuin vauvanhoitoapua. Uusi äiti voi vähän ottaa nokkiinsa, että eikö hän sinun mielestäsi osaa hoitaa lastaan... (vähän omituista kyllä mutta eihän sitä tiedä).
Toisaalta, jos on vauva, jota jatkuvasti joutuu kantelemaan, voi äidille olla ihanaa jos joku muu ihan vain pitää vauvaa sylissä. Saa äiti kätensä vapaiksi ja vähän rentoutua.
Sori, en tajunnut että kyse oli esikoisen hoidosta... eli kyllä minä varmasti olisin kiitollinen jos ystäväni veisi esikoista vaikka puistoon tms.
Ja se kodinhoitoapu, vaikkakin ihan pieni, olisi ihan varmasti tervetullutta.
Ensin on tietenkin tapa jolla apua tarjotaan ja sitten se, millaiset välit teillä on muuten.
Suuri osa varmaan ottaa avun vastaan ilomielin, mutta joku saattaa ottaa itseensä ja pahasti.
Jos intoa ja halua on niin silti kannattaa tarjota apua, mutta jättää samalla helppo tapa kieltäytyä myös perheelle. Eikä kai haitttaa kysyä uudelleenkin myöhemmin jos siltä tuntuu sillä alkuun voi olla ettei apu houkuta, mutta kun sen kuuluisan yön yli miettii niin ajatus muuttuu ja univelka yms kasvaa..
Joskus jo tiskikoneen lastaus oli ihanaa kun joku kävijä sen teki. Eli ei sen avun tarvitse aina olla kovin isoakaan kun se jo ilahduttaa. Paras oma tekoni on kai ollut kun päästin ystävän suihkuun kaikessa rauhassa ilman että piti kuunnella korvat hörössä itkeekö vauva (ja itkihän se lähes poikkeuksetta..). Ainakin kiitosta on riittänyt aiheesta, vaikka tuore äiti koki olevansa huono ystävä kun ei pidä seuraa vaan peseytyy!