Kirjoittelin muutama viikko sitten reissulleen lähteneestä 12-vuotiaasta tyttökisustamme, ja tänä aamuna tuo kissa polo palasi kotiin... Laihtuneena, väsyneenä, nuutuneena, nälkiintyneenä, kuivuneena... Käytiin eläinlääkärissä, ja tuo reilu kahden viikon reissu on tehnyt tuhojaan rakkaaseeni. Veriarvot olivat melko lailla sekaisin, munuaisarvot huipussaan jne. Toivoa kuitenkin on, kissa oli nesteytyksessä, sai vitamiinipistoksen ja nyt pitää ruiskulla juottaa ja hieroa ikeniin vitamiinipitoista lisäravinnetta kunnes alkaa itse juomaan ja syömään. Munuaisten vajaatoiminta nähtävästi ollut, ja nyt reissussa kuivuminen heitti arvot huippuunsa.
Kullanmuru nukkuu nyt... Toivottavasti on huomenna parempi päivä. Onnea kaikille kissojaan etsiville. Meidän vapaat ulkoilut päätyivät tämän kissan osalta tähän.
Kullanmuru nukkuu nyt... Toivottavasti on huomenna parempi päivä. Onnea kaikille kissojaan etsiville. Meidän vapaat ulkoilut päätyivät tämän kissan osalta tähän.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Helpotus on varmasti ollut suunnaton, kun löysit oman kissan aamulla. Mitäköhän kissapololle on tapahtunut? Minun pahin pelkoni on aina, että kissa jää jumiin johonkin esimerkiksi ulkorakennukseen, ja nääntyy sinne janoon ja nälkään. Maalla tämä vaara on todellinen. Siksi alan aina etsiä karkuteillä olevia kissoja intensiivisesti heti ensimmäisen päivän jälkeen, vaikka huoleni on yleensä ollut aiheetonta (ja kissa närkästynyt kun tulee "löydetyksi").
Vielä kerran onnittelut sinulle ja kissarouvallesi selviytymisestä. Toivottavasti hän toipuu koettelemuksistaan.
Todella mukava lukea tämä, kiva kun tulit tännekin päivittämään tiedon. :)
Ilmeisesti kissulla ollut rankka reissu, mutta pääasia että se on nyt kotona ja toivottavasti tervehtymässä. :)
Onneksi kissasi palasi kotiin.
Todella hyvä uutinen, hienoa että kissa palasi. Ikävää vain että niin huonokuntoisena. Mutta nyt tsemppiä paranemiseen!
Olipa kiva lukea iloinen uutinen kisusi paluusta. Toivotaan että kissasi vointi kohenee:) Minä vielä omaani etsiskelen...
Otimme kissanpennun 2v. leikatun kollin seuraksi mutta eipä se kolli siitä oikein tykännyt. Murisi ja sähisi alkuunsa ja ennen katoamistaan jopa painivat. Videoinkin nämä painit.
Kuitenkaan kolli ei ollut samanlainen ihmistä kohtaan kuin aikasemmin ja se ottikin ja lähti reilu viikko sitten. Huutelimme ja haimme kissaa, turhaan. Kyllä oli suru kova kun luulimme ketun tai ilveksen vieneen sen. En voinut edes niitä videoita katsella kun itketti.
Eilen aamulla kissanluukku autotallissa kopsahti ja kuului tuttua naukunaa. Kissa oli palannut, hyväkuntoisena mutta väsyneenä. Ilmeisesti sitä oli ruokittukin. Nyt meidän kolli on niinkuin ennekin, tulee syliin ja viereen. Ihanaa. Tiedän tarkalleen miltä tuntuu kun karkulainen palaa kotiin.
Onnea.! kissallani oli sama vika munuaisarvot olivat 1000 kissalla tosin pitäisi olla 125.. Kissaa piti ruokkia ja juottaa ruiskulla kunnes se oppisi syömään taas ite kissani ei tosin tehny sitä enään vaan munuaiset olivat liika pahasti vaurioittuneet ja kissa ei jaksanut edes liikkua kun pissasi. Kissa pissasi itsensä päälle eikä edes liikkunut pissaamisen jälkeen.. Noin tuntisitten vein kissani lopetettavaksi :( ja pahalta tuntuu mutta kissasta varmasti paremmalta oli hänen elämänsä huonoa viimeaikoina :(