`
ei ole Sinun syysi,
että kaikki mitä
minulta on puuttunut
kulminoituu Sinuun
yritän olla huomaamaton,
vaikka sydämeni huutaa
päästä Sinun syliisi
suudelmin kuumin
sulautumaan veresi
kuohuihin, rannattomalle
ulapalle vaahtopäisille
laineille
ilman airoja
ilman kompassia
Sinuun luottaen
sillä aikaa
elämä koostuu
pienistä onnen
pipanoista
joita toivon
myös Sinulle
älä murehdi
minun huoliani
rakastan
`
ei ole Sinun syysi,
että kaikki mitä
minulta on puuttunut
kulminoituu Sinuun
yritän olla huomaamaton,
vaikka sydämeni huutaa
päästä Sinun syliisi
suudelmin kuumin
sulautumaan veresi
kuohuihin, rannattomalle
ulapalle vaahtopäisille
laineille
ilman airoja
ilman kompassia
Sinuun luottaen
sillä aikaa
elämä koostuu
pienistä onnen
pipanoista
joita toivon
myös Sinulle
älä murehdi
minun huoliani
rakastan
`
Vastaukset 12
Vanhimmat
vaikka..
runo on kaunis,
niin sisältöä pohtisin..
voi olla aika ahdistavaa olla
'kaiken kulminoituma', toiveiden lähde,
kun kuitenkin itse kukin on perin raadollinen perimältään ja luonteeltaankin..
tuommoisilla toiveilla rakkausrunonkin muotoon puettuna voi karkoittaa kauas.. liikaa vaateita lunastettavaksi, eikä tilaa hengittää.
Otit sisällöstä pienen osan käsiteltäväksi
"kaiken kulminoituma', toiveiden lähde, " Katsos ystäväiseni, kun tarkoitin että minulla on kaikkea muuta, paitsi sitä rakkautta. Ehkä tuo oli hiukan kärjistetysti laitettu runoon, olisi pitänyt tyytyä sanomaan "kaipaan pussailuita". Näin kun itse on joutunut kaikesta huolehtimaan muidenkin eteen, ei tarvitse mitään muuta, kuin sitä mikä puuttuu.
Minä pidin lukemastani ja runosi sanomasta... minultakin uupuu vain se tietty rakkaus joka on sydämessä mutta ei käsin kosketeltavissa.
että saa kantaa sydämessään arvokasta aarretta ja pieniä onnenpipanoita aarteellensa yrittää heitellä.
Kiitos.
Aivan niin teen minäkin tahollani. Lämmin kiitos kohtalotoverilleni.
Kauniin surumielistä
säveltä soi tämä runosi.
"sillä aikaa
elämä koostuu
pienistä onnen
pipanoista."
Rakkaus on... pohjaton ikävä?
♥
Toivotaan,
että sydämensä vastaisi
omasi huutoon
onpas sillä pohja. Minä seison siellä ikävän pohjalla huhuilemassa terveisiäni. Kiitos, kun kauniisti sanoit runostani.
sitähän me kaikki kaipaamme. Kauniisti ilmaiset sen runossasi, mutta älä vähättele itseäsi. Murusia myös sinulle ;)
kauniista sanoistasi. Murusia ei varmaan kenellekkään liikaa tule, joten toivon niitä myös sinulle takaisin.
Kulminoituu.
Voihan sen noinkin ajatella.
Mutta voi se olla,että toinen on luottohenkilö.
Läheisin,jolle purkaa
jätteensä.
En minä tiedä!
Kun airot puuttuu,se on paha.
Kompassi on kuitenkin hyvä:
"Näetkö ne kaksi
tulista kalaa.
Silmäsi syttyvät.
Vedessä palaa."
en kyllä noin karkeasti sanoisi toista jätteenpurkamislaitokseksi, itse olen kyllä enempi tottunut olemaan kuuntelevana osapuolena.. mutta ainahan sitä ihminen muuttuu, jos haluaa. Tuo runoni keskittyi enempi läheisyyteen, kuin parisuhteen dynamiikan pohdintaan. Josta jälkimmäinen on vaateliaampaa ja vaatii hyvää tiimityöskentelyä jätteenpurkuineen. Airoilla ja kompassillakin tarkoitin kuvata vain intohimon myrskyissä kuljeksimista. Vaikka tavallaan onhan siinäkin päämäärä - tuottaa toiselle mielihyvää.
Tuo pikkuinen kalarunosi oli oikein mukava. Kiitos.
Jaan myös omaa sympaattisia
pisteitä Sinulle,
oivan hedelmällisistä
sanoista.
...älä ole liian
hissun kissun...
vaan raapaise
välillä,että tietää
Sinun Elävän ja Tuntevan
sykkeesi rinnassasi.