Heleä heinäkuu!

Iltakävelyllä taaskaan kerran ei voinut olla ihailematta Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Tuulen heilutusta heinän kukkivaan tähkään, valkoisuutta päivänkakkaran kukinnon.
Tuoksuja joita silmin ei näekkään, pilvireunoja kimaltavia kera valon auringon.

Seuraavasta tämän hetkiseen tilaani sopisi parhaiten:
"· Kun olet onnellinen, tanssi ympäriinsä ja heiluta koko kehoasi."

Tänään suurimman onneni toi tyttäreni ja hänen tämän päivän hyvinvointinsa. Sekä molemminpuoleisesti kasvava luottamus uuden elämän syntymiseen... joulukuulla!...

"Muista: jos koira olisi opettajasi, oppisit monia hienoja asioita.
· Kun rakkaasi tulevat kotiin, mene aina iloisena tervehtimään.
· Älä koskaan kieltäydy hupiajelusta.
· Kokemus raikkaasta ilmasta ja tuulesta kasvoillasi on silkkaa hurmiota.
· Ota nokosia.
· Venyttele ennen ylösnousua.
· Juokse, telmi ja leiki päivittäin.
· Hae huomiota ja anna ihmisten koskettaa sinua.
· Vältä puremista silloin kun pelkkä murahdus riittää.
· Lämpiminä päivinä pysähdy makailemaan pehmeällä nurmella.
· Kuumina päivinä juo runsaasti vettä ja lepäile varjoisan puun katveessa.
· Kun olet onnellinen, tanssi ympäriinsä ja heiluta koko kehoasi.
· Riemuitse pitkän kävelyn tuottamasta silkasta ilosta.
· Ole uskollinen.
· Älä koskaan teeskentele olevasi jotain muuta kuin mitä olet.
· Jos jokin tarvitsemasi on haudattu syvälle, kaiva kunnes löydät sen.
· Jos jollakulla on huono päivä, ole hiljaa lähellä ja nyhjäise hellävaraisesti."

Lainausmerkkien välissä oleva teksi sinällään on tainnut kiertää useammankin sähköpostissa, joten sen alkuperäinen lähde on mulle ainakin tuntematon.

Kuten tämänkin:

"Kuusivuotiaan näkemys koiran tarkoituksesta.

Eläinlääkärinä toimiessani minutkutsuttiin tutkimaan erästä Irlannin susikoiraa nimeltä Belker.Koiran omistajat, Ron, vaimonsa Lisa ja heidän pieni poikansa Shane, olivat kaikki hyvin kiintyneitä Belkeriin, ja toivoivat ihmettä. Tutkin Belkerin, ja totesin, että se oli kuolemassa syöpään. Kerroin perheelle, ettemme voineet tarjota tälle vanhalle ja rakastetulle koiralle mitään muuta kuin eutanasian. Se voitaisiin tehdä heillä kotona, ja näin saattaa Belker turvallisesti, omien ihmisten ympäröimänä, viimeiselle matkalleen.
Tehdessämme valmisteluja Ron ja Lisa sanoivat, että voisi olla hyvä, ettäkuusivuotias Shane olisi myös läsnä. Heidän mielestään Shane saattaisi oppia jotakin tästä kokemuksesta.
Seuraavana päivänä tunsin tutun kuristavan tunteen kurkussani katsellessani Belkeriä ja perhettä, joka ympäröi sitä. Shane vaikutti niin rauhalliselta silittäessään vanhaa koiraa viimeistä kertaa, että aprikoin, tiesikö hän mitä oli tapahtumassa. Muutamassa minuutissa Belker nukahti rauhallisesti viimeiseen uneen. Shane vaikutti hyväksyvän Belkerin poismenon ilman mitään vaikeuksia.
Istuimme kaikki hetken yhdessä puhellen siitä surullisesta tosiasiasta, että eläimet elävät ihmistä niin paljon lyhyemmän ajan. Shane, joka oli kuunnellut hiljaisena keskustelua, virkkoi: "Minä tiedän miksi".
Yllättyneinä me kaikki jäimme kuuntelemaan. Se, mitä hän sanoi seuraavaksi,hätkähdytti minua. En ollut koskaan kuullut yhtä lohduttavaa selitystä.Hän sanoi:
"Ihmiset syntyvät siksi, että he voivat oppia, miten eletään hyvä elämä. Että rakastetaan ja ollaan kilttejä toisilleen, eikö totta?"
Sittenhän jatkoi:
"No siis, koirat tietävät jo tämän, ja siksi niiden ei tarvitse elää niin pitkään."

Elä yksinkertaisesti. Rakasta anteliaasti. Välitä syvästi. Puhuystävällisesti."

Hyvää viikon jatkoa kaikille!