Syntymäpäivät edessä, pyöreät 40v tulee täyteen.
Olen aina ollut hieman masennukseen ja alakuloisuuteen taipuvainen, synttärit ovat yksi sellainen "paha hetki"..40v erityisesti.
40v ja sitä miettii että jaahas, mitä on saatu aikaan, missä olen,minne menossa,mitä tästä eteenpäin, onko haaveita toteutunut?
ok, kaksi pientä tervettä lasta minulla on.
Se on hyvä asia ehdottomasti.
Parisuhde, avioliitto on ollut kylmä ja etäinen jo pitkään, useamman vuotta.
Työura on mennyt alaspäin, erään työpaikan suhteen huono onni - työ loppui, nyt edellinen..
tuli juuri potkut kesän alussa..ehkä olin huono
tai sitten asiat eivät oikeen sujuneet, en tiedä.
Viimeiset 3-4 vuotta työelämässä ei oikeen ole onnistunut, olen "ajautunut" huonoihin paikkoihin
sekä varmaan epäonnistunut itsekin.
Tässä iässä huomaa myös että ystäviä on todella vähän. Ihmiset elävät omaa elämää,kuka missäkin.
Vanhat kaverit,tutut,ystäviin on hankalaa pitää yhteyttä, tai sitä vaan huomaa että jos ennen oli 10 ystävää,nyt niitä on jäljellä ehkä 1-2.
Jokatapauksessa, tässä ollaan.
Masentaa aika rajusti, tuntuu että olen epäonnistunut, en ole saannut materiaalia enkä rahaa kasattua tarpeeksi. 40v työtön looseri?
Olen aina ollut hieman masennukseen ja alakuloisuuteen taipuvainen, synttärit ovat yksi sellainen "paha hetki"..40v erityisesti.
40v ja sitä miettii että jaahas, mitä on saatu aikaan, missä olen,minne menossa,mitä tästä eteenpäin, onko haaveita toteutunut?
ok, kaksi pientä tervettä lasta minulla on.
Se on hyvä asia ehdottomasti.
Parisuhde, avioliitto on ollut kylmä ja etäinen jo pitkään, useamman vuotta.
Työura on mennyt alaspäin, erään työpaikan suhteen huono onni - työ loppui, nyt edellinen..
tuli juuri potkut kesän alussa..ehkä olin huono
tai sitten asiat eivät oikeen sujuneet, en tiedä.
Viimeiset 3-4 vuotta työelämässä ei oikeen ole onnistunut, olen "ajautunut" huonoihin paikkoihin
sekä varmaan epäonnistunut itsekin.
Tässä iässä huomaa myös että ystäviä on todella vähän. Ihmiset elävät omaa elämää,kuka missäkin.
Vanhat kaverit,tutut,ystäviin on hankalaa pitää yhteyttä, tai sitä vaan huomaa että jos ennen oli 10 ystävää,nyt niitä on jäljellä ehkä 1-2.
Jokatapauksessa, tässä ollaan.
Masentaa aika rajusti, tuntuu että olen epäonnistunut, en ole saannut materiaalia enkä rahaa kasattua tarpeeksi. 40v työtön looseri?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ensiksikin onnittelen syntymäpäiväsi johdosta ! Nelikymppinen ei ole vielä ikäloppu, puolet on vielä jäljellä. Olet ainkin saanut aikaan kaksi lasta. Hyvä! Monet sanoo tuossa iässä että lapset on se ainoa asia josta kannattaa välittää. Voi olla näin. Ikävä kuulla että suhteesi on huono. Onko siinä vielä toivoa, vai luuletko että otat vielä uusiksi sen homman? Jospa pitäisit syntymäpäivä juhlat ? Kutsuisit vaikka muutamia niistä kadonneista ystävistä.
...kohdalla, kai väistämättä tapahtuvaa "inventaariota" eletystä elämästä, mitä on saavuttanut ja mitä mahdollisesti olisi vielä saavutettavissa. Onko se sitten 4-kympin kriisi vai mikä lie, mutta kuitenkin...
-Tietysti ihan ensimmäisenä, tuon kertomasi perusteella, sanoisin että niin kauan kun ei puolison kanssa ole lähdetty eri osoitteisiin, kannattaisi vielä yrittää, koska avioliitto on kuitenkin elinikäinen liitto ja jos se ei sitä kestä, niin se ainakin on yksi konkreettinen EPÄONNISTUMINEN.
-Avioliitto on "kahden kauppa" ja siinä on hyvin pitkälti molemmilla koko elämä pelissä. Niin, mutta kun ajattelee asiaa tarkemmin, voi vain kysyä, että monetko avioparit todella yrittävät tehdä kaikkensa että sovittu liitto kestäisi hyvänä loppuun saakka? Ettei yhteisen purren annettaisi puoli huolimattomuuttaan ja kyynisesti asioihin suhtautuen päästä ajautumaan karikoille ja sen kaiken tuhoutua, mitä ollaan yhdessä niin pitkään rakennettu. Ettei perheyhteyden ja YHTEISEN kodin annettaisi hajota. Kodin, joka on kuitenkin ihmisille, sekä aikuisille että lapsille, se paras ja turvallisin paikka tämän kaiken maailman menon ja myllerryksen keskellä.
-Sitä ei vain moni tajua, enne kuin on liian myöhäistä, ts. siis eropäätös on tehty, tajuamatta kuinka rankkaa ja tuskallista se sitten on kun se todella päästetään tapahtumaan. Kokemuksesta tiedän; se on verrattavissa läheisen ihmisen kuolemaan, kun siinä joutuu kokemaan läheisen ja läheisten menetyksen, niin että heitä ei ole enää jokapäiväisessä elämässä mukana.
-Olisi varmaan hyvä neuvotella vaimon kanssa, ihan rakentavassa hengessä, alkaen vaikka nyt mahdollisista syntymäpäiväjuhlien järjestämisestä, vaikka omastakin kokemuksesta tiedän että aihe voi tuntua vaikealta pakkopullalta, mutta ei se sitten kuitenkaan niin vaikea lopultakaan ole. Synttärit ovat varmasti myös tietynlainen piristysruiske arkiseen elämänmenoon ja masennuksen keskelle...
Jumala sinua ja perhettäsi siunatkoon!
>en ole saannut materiaalia enkä rahaa kasattua tarpeeksi. 40v työtön looseri?>
Sinullahan on vielä jäljellä ehkä toiset
40-vuotta aikaa kerätä rahaa ja päteä elämässä...
Kyllä siinä ajassa kerkeät saamaan kasaan ihan tarpeeksi
sitä materiaa.(luoja ties mitä varten..)