Kirjoitin viestini jo aikaisempaan ketjuun, mutta laitan sen vielä omana keskustelunaan, koska asia kiinnostaa sattuneesta syystä kovin.
Oma ukkoni sai ekan, ilmeisesti epileptisen kohtauksen viikko sitten.
Oltiin juuri menossa nukkumaan, kun aloin kuulla outoa ääntä kylpyhuoneesta ja löysin sieltä mieheni kouristelemasta lattialta, tajuttomana.
Olin aivan paniikissa kun soitin ambulanssin, luulin, että mies oli saanut aivohalvauksen tms, eikä enää siitä tokene.
Kohtaus kesti n 5-10min, mutta onneksi ambulanssi tuli pian.
Miehellä oli taustalla pitkä unettomuuskausi, joka sitten ilm laukaisi tämän. (Alkoholilla ei ollut mitään osuutta asiaan, vaikka tätä kysyttiin useampaan otteeseen lääkärissä, jossa makasi juoppoja, ilm samantyyppisten kramppejen jäljiltä.)
Ambulanssin tullessa ukko jo oli hieman toennut ja sekavana nousi ylös lattialta. Pulssi lähenteli 200 ja hiki valui solkenaan.
Sairaanhoitajan kysellessä kuntoa, eli mies hetken 80-luvulla ja ei tiennyt missä oli.
Sekavuus ei onneksi kestänyt kauaa, vaan jo ambulanssissa mies oli orientoitunut.
Lääkärissä otettiin kuvat, eikä niissä ollut mitään "outoa". Yön tarkkailun jälkeen pääsi kotiin.
Tästä nyt sitten seurauksena on se, että minä, vaimo, olen aivan skitsahtanut. Kuulen monta kertaa illassa tuon saman äänen, jonka kuulin silloin kohtauksen sattuessa. Juoksen aivan paniikissa katsomaan, mitä tapahtuu, koska luulen, että kohtaus uusii. Ja todellakin, tätä tapahtuu useamman kerran illassa. Olen aivan säikky ja panikoin. Miehen pitää puhua, kun on vessassa tms, ja hän alkaa varmaan kohta kypsyä.
Mutta tuo kohtaus oli niin kamala, että taisin mennä siitä enemmän sekaisin kuin mieheni.
Tämä oli virallisesti nuoruuteni loppu, vaikka en enää niin vuosiltani nuori olekaan....
Mies on itse sitä mieltä, että ei se niin vakavaa ollut. Mutta kun se oli! Oli aivan kammottavaa pelätä, että hän menehtyy tai jää koomaan tms, kaikki vaihtoehdot siinä ehti käydä mielessä....
Miten muut vaimokkeet olette selvinneet, varsinkaan jos kohtausta ei ole aikaisemmin ollut tai epilepsia puhjennut vasta aikuisena?
Itse en vielä kykene olemaan ns normaalisti, vaan tarkkailen tilannetta, ehkä jopa hieman liikaakin....
Eka kohtaus
6
730
Vastaukset
- hysteerinen äiti
Just noin hysteerinen ja paniikissa olin minäkin pojan(15 v)ensimmäisen kohtauksen jälkeen. Sinä rauhoitut kyllä vaikka et usko sitä nyt. Missäpäin asut? Kuulin muutama päivä sitten, että kotikaupungissani olisi ollut samanlainen tapaus...
- epin kanssa tallaaja
tervetuloa palstalle.
juu - ihan tuttua, ensimmäinen kohtaus vei liikuntakyvyn ja puhe sammalsi tunteja - kovasti kyseltiin olenko juonut jotain kun ambulanssi tuli ja jo hätäkeskuksessa sitä kyselivät, mutta en ollut.
yön yli ensiavussa, pikakuvaus päähän ja kotiin.
odottelette varmaankin tällä hetkellä EEG kutsua (aivosähkökäyrä) ?
itselläni meni 3kk:tta "normaalissa" elämässä - joskin muisti ei pelannut yhtään ja muitakin jälkihaittoja oli pari kuukautta, niiden kanssa elin ihan yksin enkä käynyt lääkärissä. ajokieltoa eivät muistaneet antaa ensiavussa silloin vaan se ropsahti vasta 3kk:tta kohtauksen jälkeen neurologilta. ehdin siinä kuukauden ajella kun rohkenin vihdoin tien päällä 2kk:tta kohtauksesta ja reissasinkin kunnolla.
On ihan normaalia olla peloissaan jne. mutta se stressaaminen vain aiheuttaa miehellesi stressiä ja painetta. Mahdollisimman normaalia elämää on hyvä elää. Peloista on hyvä puhua ja täältä varmasti löytyy tukea ja apua.
kohtaus voi olla yksittäinen tai toinen voi tulla vasta aikojen päästä. pelkääminen vain kuluttaa sinun ja myös miehesi voimia.
itse tajusin vasta pitkän ajan jälkeen miten paha se oli ollut, miehesi tarvitsee aikaa - ei tuollaista sulata hetkessä.
nauttikaa kesästä ja elämästä kaikesta huolimatta. voimia ja jaksamista paljon. - Hugo.
Vauh, onpas sun mies lucky, kun joku on, joka välittää noin paljon. Tosin tietenkin toimintakykysi ja oma olosi on nyt huono, mutta eiköhän se siitä rauhotu ajanmittaan. Voithan itsekin kaatua ja katkaista pääsi tai satuttaa itsesi pahasti ja varmasti miehesikin järkyttyisi siitä. Sinähän toimit aivan oikein, sillä mistä sitä tietää, että olisi ollut aivoverenvuoto tai jotain muuta. Lienee jatkotutkimuksetkin tulee kyseeseen.
Tuo äänien odottaminen on varmaan aika pieni haitta, jos ajattelee, että mitä kaikkea voi olla elämässä. Yritähän nyt tukea miestäsi vahvana ja älä anna hänen joutua kestämään kaikki yksin, jopa sinun huolesi. Jos sinulla ei ole oikeasti epilepsiaa, niin eiköhän miehesi pitäisi olla nyt enemmän huolissaan. Ymmärrän kuitenkin tuon, että helpommin sitä rakkaistaa on huolissaa kuin itsestään. Joku raja sentään:). Pitääkäähän vaikka loma nyt Pariisissa??;)- Imppu
Heips!
Minulla oli nuoruudessani muutama pahempi kohtaus, yksi ulkomaan reissun aikana ja yksi yksin ollessani, ensimmäisen kohtauksen sain silloisen duuniporukkani kanssa, mukana myös isosiskoni joka kyllä pelästyi aivan kamalasti, kohtaus on varmasti pelottavan ja inhottavan näköistä ja kyllä siitä sellainen pelko ja epätietoisuus jää, kohtausriskiä pahentaa stressi, valvominen ja alkoholin käyttö, ihan tervekkin ihminen voi saada yksittäisen kohtauksen edellämainutuista syistä, siskoni oli myös hyvin peloissaan puolestani ja kyllä minullakin meni aikaa asiaa sulatellessa, koittakaa ottaa rauhallisesti ja puhukaa, tsemppiä! - Tat
Imppu kirjoitti:
Heips!
Minulla oli nuoruudessani muutama pahempi kohtaus, yksi ulkomaan reissun aikana ja yksi yksin ollessani, ensimmäisen kohtauksen sain silloisen duuniporukkani kanssa, mukana myös isosiskoni joka kyllä pelästyi aivan kamalasti, kohtaus on varmasti pelottavan ja inhottavan näköistä ja kyllä siitä sellainen pelko ja epätietoisuus jää, kohtausriskiä pahentaa stressi, valvominen ja alkoholin käyttö, ihan tervekkin ihminen voi saada yksittäisen kohtauksen edellämainutuista syistä, siskoni oli myös hyvin peloissaan puolestani ja kyllä minullakin meni aikaa asiaa sulatellessa, koittakaa ottaa rauhallisesti ja puhukaa, tsemppiä!Minä reagoin aivan samoin, kun mieheni sai kohtauksen muutama vuosi sitten (ei elämänsä ensimmäistä, mutta ensimmäisen yhdessäoloaikanamme). Vaikka olin tiennyt asiasta, se ei tuntunut poistavan sitä paniikkia, mikä kohtauksesta seurausi - minulle! Kuukausien ajan kuulostelin jatkuvasti ja olin ikäänkuin valmiustilassa.
Itselläni asiaan auttoi puhuminen, tieto ja aika. Uusia kohtauksia ei ole tullut, kiitos lääkityksen. Toivon myös että nyt reagoisin asiana rauhallisemmin.
- tarjasusanna
enkä ole montaa kohtausta edes saanut
tilanne on rauhoittunut lääkkeiden myötä
nyt kannattaa rauhoittua ja katsoa mitä tulee - ei meilläkään nuoruus siihen loppunut,elämän tärkeysjärjestys vain muuttui hieman,eikä se ollut ollenkaan huono juttu
ehkä sitä miestä hieman kannattaa katsoa perään, mutta periaatteessahan jokaisella ihmisellä voi olla joskus yksi kohtaus ilman että se merkitsee epilepsiaa - näitä kuvaamiasi tilanteita on tosi paljon, tosi monella - silloin kun se sattuu omalla kohdalle se säikäyttää, tietty, mutta ei sen silti tarvii olla silti mitään vaarallista
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h352875Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062671Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv302385Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.491904Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska141513- 321473
- 271389
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1021203- 1771183
En vain unohda
Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.711025