Kuinka paljon te ensiasunnon ostajat olette uskaltaneet ottaa velkaa? Itselläni tulopuoli on ihan ok, mutta kyllä hirvittää nämä summat minkä verran asuntoa varten tarttis ottaa. Täällä pääkaupunkiseudulla alle 100 tonnilla ei saa mitään järkevää asuntoa jossa voisi kuvitella asuvansa semmoiset 10 vuotta.
Kuinka paljon olette uskaltaneet ottaa? Etenkin pääkaupunkiseutulaisten kommentit kiinnostavat.
Kuinka paljon olette uskaltaneet ottaa? Etenkin pääkaupunkiseutulaisten kommentit kiinnostavat.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ostimme uuden kolmion Espoosta - lainaa 160.000 euroa.
Paritalo Vantaalta 100m2, tämä tapahtui 1999. Nyt hinnat ovat nousseet jo aika paljon tuosta.
SIpoosta omakotitalo. Lainaa 100.000, josta käytetään nyt 75.000.
25 000e riitti 120m2 omakotitaloon puolenhehtaarin puutarhatontilla joen rannalla. Remontointiin meni ~2000e ja enään ei suurempia remontteja mielessä. Kaupat,pankit ym kävelymatkan päässä. Ei aivan lähellä helsinkiä, mutta eteläsuomessa kuitenkin.
Eikös tuo ole aika tyyristä aluetta loppujen lopuksi? On tainnut olla aika tukku omaa pesämunaakin....
Kyllähän noita hyviäkin kerrostalokaksioita ja isompiakin saa alle 100000 euron esim. vantaan puolelta... kannattaa laskea suurinpiirtein miten nopeasti pystyy asunnon maksamaan pois, esim. 20-30 v lainoissa korkojen osuus kasvaa jo helkkarin isoksi
Pelottaa vallan h***tisti, mutta lainaa tuli nyt kuitenkin otettua 170000e omakotitaloon Espoosta... Rukoilen että kannatti...
...korkokulut jotain 6000 euroa eli 500e kuussa pelkkiin korkoihin!!! No toisaalta oma talo on aina oma talo joten itsekin maksaisin kun löytyisi sopiva tohon rahaan...
Jos maksajia on kaksi ja kummallakin vakaat tulot niin ei kai siinä hätä tule... jos tosi huonosti käy, voihan sitä pistää talon sitten myyntiin
Otettiin vaimon kanssa yhdessä rivitaloon Espoossa (90 m2).
Uhka korkojen noususta ja työttömyys nousussa?
Uskompa kuka ostaa nyt ensiasunnon, maksaa siitä
tavallaan koko elämänsä ajan. Sen lisäksi nuolee
haavojaan kun kaveri ostaa ensi vuonna tai seuraavana vuonna halvemmalla. Tarkasta väitteeni
vuoden kuluttua! Neuvoksi siis vähän niinku äiti
sano parhaasta ehkäsystä: ÄLÄ ANNA!!
Siis: Älä osta!
Mietin sitä, että kannattaako todella odottaa muutamaa vuotta ja työntää sitä rahaansa samalla kankkulan kaivoon? Esim. 650 €:n kk-vuokra tekee 7 800 € vuodessa, 23 400 € kolmessa vuodessa. Tämä raha on joka tapauksessa heitetty hukkaan, laskivat ne hinnat sitten tuon verran tai eivät.
Ei se ihan noin yksiselitteistä ole. Koneelta löytyi vanha excel-taulukko, jossa on vertailtu omistusasumisen ja vuokra/asumisoikeusasumisen kuluja pitkällä aikavälillä, oletuksena että omistusasunnon hinta pysyy suht koht samana, ja että omistusasunto ja esim. vuokra-asunto ovat tietenkin yhdenvertaisia, samassa kunnossa, saman ominaisuudet jne. Vertailussa on näköjään korko% 6 (nyt esim. 12kk euribor on 2,2). Vertailussa on siis tietenkin otettu huomioon asunnon arvo.
Lopputulos: omistusasunto tulee ainakin puolet halvemmaksi. Esim. 15 v omistusasunnon vastike+lyhennys+korot-asunnon arvo on noin 100000 euroa, vuokra-asunnon vuokra-maksut samassa ajassa on noin 200000 euroa, lisäksi suhde pysyy samana olipa aika 5 vuotta tai 20 vuotta
Kiitokset, heitin omani vain lonkalta. :-) Muistelen kyllä jossain myös nähneeni myös noita pidemmän aikavälin vertailuja.
Monesti myös se peruskunto ja siisteys on omistusasunnon etu, olen nimittäin jonkin verran nähnyt asuntoja joissa asunut vuokralainen on elänyt kuin pellossa. Jos ostaa asunnon jossa on asunut sen omistaja, on se useimmiten siistimpi ja paremmin pidetty verrattuna asuntoon, jossa on jo ennen sinua asunut "vain" vuokralaisia. Tämä tietysti vain mutu-tuntumana, mutta onhan se loogista että omastaan pitää paremman huolen.
Ei se nyt kuitenkaan ihan noin taida mennä, taisi tulla yleistettyä aika reippaasti. Mistäköhän noikin luvut on revitty. Omistusasunto tulee ainakin puolet halvemmaksi?
Jos ei halpa läävä kelpaa niin korkojen osuus nousee nykyiselläkin korkotasolla suureksi. Asia on täysin kiinni koron ja kuukausittaisen lyhennyksen määrästä sekä laina-ajasta.
Itseäni kiinnostaisi laskelma vaikka luvuilla 150000€ lainaa vs. vuokra 500€.
"miksi maksaa vuokraa kun samalla rahalla voi maksaa kämppää itselleen"- tyypeille tiedoksi heti alkuun että tuolla 500€ ei vielä lyhennetä paskaakaan.
"Itseäni kiinnostaisi laskelma vaikka luvuilla 150000? lainaa vs. vuokra 500?."
Kiinnostaisi varmaan monia muitakin. Taitaa kuitenkin olla niin, että 150 000 euron asuntoa ei ihan 500 eurolla vuokrata. Se vuokraaja kun ei tee hommaa hyväntekeväisyytenä, vaan haluaa päästä voitolle. Vuokran on siis oltava niin paljon, että 150 000 euron sijoitus tuottaa voittoa.
Näissä karkeissa vertailulaskelmissa kannattaisi minusta käyttää sellaista nyrkkisääntöä, että vuokran suuruuteen kannattaa velkaisen omistusasunnon kustannuksista verrata vain kuukausittaisten korkojen osuutta eikä koko kuukausierää (korko lyhennys). Pääoman lyhennyshän menee sellaisenaan omistusasujan omaan taskuun eli ei ole laskettavissa kuluksi.
Esim. meillä on asuntolainaa jäljellä n. 157 000 e, josta pankille maksetaan kuussa 900 euroa (koron osuus tällä hetkellä on n. 500e, lyhennyksen 400e).
Edullisemmaksi tulisi siis vain asuminen alle 500 euron vuokra-asunnossa. Käytännössä vuokran pitäisi kuitenkin olla vielä selvästi halvempi, jotta lainan korkojen verohyvityskin tulisi huomioitua.
Voin kertoa, ettei sillä hinnalla todellakaan asuta Helsingin kantakaupungin tilavissa kaksioissa.
Oikeassa olet Iloinen asuntovelallinen, korot ratkaisevat.
Itse asun 150000 euron kerrostalokämpässä 500 euron vuokralla. Asunnon arvo on varmistettu olevan tuo. Paikka on Turun keskusta.
Omassa tilanteessani tämän kämpän ostaminen omaksi olisi siinä kannattavuuden rajamailla.
Korkojen verohyvityshän päittää aika tarkasti yhtiövastikkeen, joten sitä on mielestäni melko turha huomioida.
Lisäksi omaan sisältyy riskejä mm. työttömäksi jääminen, korkotason nousu, asuntohintojen lasku, remontit/kämpän ja koneiden kuluminen, jättiremontit (perustus, putkisto, julkisivu) sekä muita murheita jotka johtuvat siitä että on naimisissa kämppänsä kanssa.
Positiiviselle puolelle voidaan kirjata asunnon arvon nousu, joka on todella merkittävä asia, mutta tällä hetkellä siihenkään ei ole perusteita nojata.
Ainut pointtini tässä itkemisessä on se, ettei kaikki ole niin yksinkertaista kuin monet kuvittelevat.
Asia on tottakai eri jos puhutaan halvasta kämpästä tai vaihtoehtoisesti kyvystä maksaa todella suurta kuukausierää. Kumpikaan noista ei valitettavasti täysin sovi minulle.
Hyvä Kristian, osuvia pointteja. Osoitimme juuri, että järkevästi, analyyttisesti ja kiihkottomastikin tästä vuokra/omistus-asiasta voi keskustella!
Sen verran on todettava, että asuntoa ostaessa pystyy kyllä nuo tulevat jättiremontit aika helposti ennustamaan ja valitsemaan asuntonsa peruskorjatusta talosta.
Eikä vuokra-asuminenkaan nyt niin hirvittävän turvallista työttömyystilanteessa ole - jostain ne vuokrarahatkin on revittävä. Ja hyvällä paikalla sijaitsevan asunnon pystyy kyllä myymään, jos aivan hirveä rahapula uhkaa.
Työelämässä on huomattu, että asuntovelalliset ja perheelliset ovat työntekijöinä vastuullisempia. Nyt asuntolainan omistaja tekee töissään huolellisempaa jälkeä ja saa varmasti palkkaakin enemmän kuin vuokralaisena.
Ostin kesällä 2003 oman yksiön Helsingistä. Olin aiemmin vuokralla vastaavankokoisessa yksiössä. Nyt saan maksettua asunnon yhtiövastikkeen, lainan korot ja lyhennyksetkin vuokran hinnalla! Kun ottaa huomioon verovähennyksen, taitaa jäädä plussan puolelle...
Vuokrani oli käsitysteni mukaan keskitasoa tai hiukan korkeampi.
Ostin yksiön Punavuoresta hintaan 122000. Onneksi pappa betalar puolet, joten itselleni jäi 61000 velkaa 10 vuoden maksuajalla.