Olen mereni äärellä.
Epätoivoiset silmäni katsovat
tyhjää taivasta,
kohdasta, josta joutsen
juuri lensi.
Valkoinen ihme,
viaton,
näyttävä,
kuin saavuttamaton rakkaus,
kadotettu muisto.
Olen jo
lakannut odottamasta.
Nostan käteni ylös,
mahdottomaan,
hellään pyyntöön,
johon ei vastata.
Jäljellä,
katoavat siiveniskut,
hiljaisuuden hyvästit.
Epätoivoiset silmäni katsovat
tyhjää taivasta,
kohdasta, josta joutsen
juuri lensi.
Valkoinen ihme,
viaton,
näyttävä,
kuin saavuttamaton rakkaus,
kadotettu muisto.
Olen jo
lakannut odottamasta.
Nostan käteni ylös,
mahdottomaan,
hellään pyyntöön,
johon ei vastata.
Jäljellä,
katoavat siiveniskut,
hiljaisuuden hyvästit.
Vastaukset 18
Vanhimmat
kirjoitat. Elämä on tarua ihmeellisempää, usko vaan.
Kaipaus on kaunista. Kiitos sinulle; ja uskon minä....
Tarkkis
Ajatus joutsenista...
Tällä mielikuvalla
on niin selkeä yhteys
menneisyydessä koettuun henk.koht.,
että vaikutun
Mutta tuolloinkin, vaikka
kyse oli "menettämisestä"
liittyy siihen toivo...
jälleennäkemisestä
Koskaan ei voi sanoa: "ei koskaan"
Kädet voivat vielä nousta
kiittämään
Haikean kaunista,
siihen yltää
tarkastiampuva :)
aamu elämässä pitäisi alkaa kiitoksella, kaikesta huolimatta. Sitä ehtii jurnuttamaan kuitenkin kaikkea mahdollista pitkin päivää, että kiitollisuus varisee..Haikeutta on hetki hyvä pidellä, mutta se pitää antaa pois, itsensä tähden..Kiitos sinulle vanilla! :=)
Tarkkis
voi sinnuun sielukas
runoystävä,,
minun sieluun koskee,,,
,,riipaisee,,,
,,,,,
,,mie lennän viereesi
ja lempeästi siivellä hipaisen,,
,,,,ja kiitän**
hyvää yötä~~
Öitä vain sinullekin siivekäs ystävä.
Kiitos kun hipaiset...
Tarkkis
Menneitten muistelua
runon täydeltä,kauniisti
kerrottua,haikeeta..
Mie taidan heittää
siuta vasaralla ko
tuut autiomajalle,
mustasukkaisuuksissani..
Tosin on mulla toinen
sukka pinkki liotin
sitä ulkoseinämaaliastiassakotunaroin!
Menneitä ja tulevia kuljettelin joutsenen selässä
ajatuksen voimin. Tekee päälle je sielulle hyvää:) Kiitos sinulle:=)
Vai että vasaralla. No, sie ootkin mustanpinkkisukkainen, sen ymmärtää, kait..:) Tuota noin, siitä majasta..minkäs värisex oikeesti aattelit miun sen maalaavan. Meinaan vaan jos seulkomaalisukkapytty on pinkkiä!!!!
Siitähän kerrotaan kohta legendoja ymphäri jänkhää..;DD
pinkkiä mie aattelin,eiks
kelpaa??Mikäs väris vikana
kjäh?
Tässäkin ihminen ja luonto
on yhtä onnessa ja surussa.
Runosi kauneus kuin
koskettavuus
elää vahvoina
mitä on ollut
- mitä ei
enään ole.
Ihminen kuin luonto
puhuu toistensa kanssa
tai myös toisaalta
välittäjänä.
Ota kuitenkin huomioon
tuo Joutsen
saattaa vielä palata
uudelleen
tai
tulee Uusi Joutsen,joka
valloittaa Sinut
tai Sinä Hänet.
Maailma kuin ihmiset
ja Rakkaudetkin elävät
vielä Sinussakin. Lämpimiä
hetkiä Elämääsi.
Kiitos Dolan lämminhenkisestä ja positiivisesta palautteesta. Loppuosasi on juuri sitä toivoa, mitä kannattaa kuljettaa mukana...
Jotain itselle todella tärkeää
kannattaa pitää yllä kuin
vaalia että toivoa ja hiukan
unelmoida tässä elämässä
- että pysyy langat
omissa käsissä ja
itse koossa.
Hyviä öitä Sinulle.
Menneen ja uuden väliin
kannattaisi vetää musta pitkä viiva...
vaan eihän se niin käy.
Vastaukset, ne tulevat joskus viiveellä.
Kerrontasi on, luvalla sanoen,
lumoavaa, sitä en voi olla
sanomatta.
Lukuelämys, se tämä on!
Marin
Merci..ja jotain mitä siihen nyt kuuluu :))
Vanha ja uusi, aivan. Kulkevat rinnan, mutta toivottavasti omaa rataansa, kunhan on aika..
Kiitos Marin
surullinen.kaipaat varmasti takaisin joutsenen. :)
Joutsenen olen luovuttanut mielestäni jo kauan sitten, mutta toivosta en luovu nähdä uusi lento.. Kiitos lukijalle...
Tarkkis
Tarkkis hei,
meresi äärellä seisoi mies.
Mies joka näki tyhjän taivaan,
yksinäisen joutsenen lennon - valkoisen ihmeen.
Hellä pyyntö,
kädet taivasta kohden
etkä saa vastausta.
Runosi teilaa koskettavuudellaan,
ja miun aamutunnelmissa melki pudotan tipan
simmusta !
No mie tarjoon valkoista nessua, ettei aamukahvit jää juomatta:)) Älähän puttoo pöyvästä
Kiitos rellulle
Tarkkis