Pilkkarunoilija varohan

Runoilija ei pilkkaa Jumalaa vaan vl-uskontoa ja vl-ihmisiä.

Se on väärin, tottakai, mutta Jumalan pilkkaa se ei kyllä ole.

Minustakaan ei ole oikein, että pilkkaa toisen uskontoa. Eri mieltä saa olla, mutta asiallisesti.

Jos sinulla on jo nuin tuima tunne tuntemattomiin ihmisiin, jotka runoilla ihmisiä voine vähänkään ilahduttaa vl-toiminnoissaan, ei voi kuin ihailla , mutta vain sinun "TYNNYRIKASVATUSTASI"

Ajatustesi määrä tai tahto ei tee sinusta vl-uskovaiseksi.

Ilmeisesti et myös tiedä, kuka on uskovainen. Uskovaiseksi kutsuvia on mm. helluntalaiset, jehovalaiset, hindut, muslimit, mormoonit, adventistit, baphistit, amishit, hutterit, vl jne.

Taidat olla epäluoma Jumalan valtakunnasasta.

Runot menevät tietysti överiksi useammassa avauksessa kun palstan pääpaino on asiallisessa keskustelussa.

Kannatan kuitenkin taiteellista vapautta ilmaisussa. Ihmiset ovat kautta vuosituhansien purkaneet tunteitaan taiteeseen ja viestittäneet sillä. Taide on lisäksi itseisarvo sinänsä.

Kannatan lisäksi hymyssä suin sellaistakin runoutta, joka kopsahtaa itseeni. Tässäpä minuun kohdistettu runo:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000035567665

"VAIN ME" On tyhmä juttu
paistaa heille varma tuttu
taivaaseen he ei pääse
opetus on vain alalääse

Paistaa päivä Raamatun
omien otetun
ei siel vasta opetusten
ole muin kuin omien.

"Jokaisesta turhasta sanastakin" joutuu Raamatun mukaan vastaamaan viimeisellä tuomiolla. Silloin saattaa tuntua että jotain olisi saanut jäädä sanomatta tai kirjoittamatta. Silloin ei takuulla tunnu hauskalta että irvailulle jotkut vielä nauroivat.

Tuo mielipide edustaa turvallisuuhakuisia peruslestadiolaisia: mitä, jos kaikki tämä älyttömyys olisikin totta? Siihenhän pitää varmuuden vuoksi varautua, kun kuolema on kuitenkin niin vakava asia. Harva jaksaa edes yrittää irrottautua tuosta illuusiosta. Yritetään nyt olla ainakin jotenkuten mukana, vaikka nuo kummalliset säännöt tökkisivätkin.

Kaikkia ei töki. Nykymaailmassa riittää vielä noita tynnyrissä kasvaneita, jotka eivät ole rehellisesti suhteuttaneet uskoaan ulkopuoliseen maailmaan. Ei yksinkertaisesti riitä sivistys siihen.
On paljon ihmisiä, joilla ei ole kovin paljon kiittämistä siitä kaikesta, jonka vl-lahkon "Jumala" monenkirjavassa viisaudessaan antoi. Sellaiset eivät useinkaan jää lahkon piiriin kritisoimaan, vaan siirtyvät ulkopuolelle, joko räksyttämään, tai nuolemaan haavojaan. Koska lahko ei siedä sisäpuolellaan kritiikkiä, pakotetaan suorasti tai epäsuorasti ulkopuolelle, jolloin sisäpuoli näyttäytyy puhtaana...ja taas on tehty selvä raja "meidän" ja "muiden" välille. Tällainen ei ole tervettä kehitystä missään ihmisyhteisössä, esimerkkejä on paljon.

Ymmärrän sen, jos ihminen uskoo Jumalaan. Kyllähän se helpottaa elämää, kun siitä saa selityksen joihinkin asioihin (vaikka se aiheuttaa vähintään saman verran loogisia ristiriitoja toisaalla). Ymmärrän myös sen, jos uskoo marginaalisen äärilahkon sääntöihin, sillä se on hyvin koukuttava sosiologinen ja psykologinen ilmiö. En sääli Jumalaan uskovia, sillä uskominen itsessään ei aiheuta inhimillistä vääryyttä. Mutta lahkoissa kiinni olevia säälin kovasti. Tiedän, mitä se oli, kun olin itse siinä.