Erkki jolla rauhanmerkki

Kopeloin yhtä Liisaa rippiksellä ja pussailtiin kellarissa, kun naispuolinen diakonissa yllätti meidät. Se haukkui Liisan Saatanan huoraksi ja perseettömäksi miesten viettelijäksi. Minut se käski mukaansa. Se asui rivitalossa rippiksen talon pihapiirin takana, jossa asuivat haudankaivaja, suntio ja seurakuntatalon vahti.
Mä oli 15 ja pienet viikset ja pituutta 189 senttiä. Olin diakonissatädin mielestä "jo mies, joten mitä lääpin likkoja?", kuten se kyseli ja istutti minut sohvalleen. Tuli viereen ja veti pitkän hameensa sillä lailla ruttuun syliinsä, jotta reidet näkyivät. Kyseli mitä meinasin Liisan kanssa tehdä ja olinko ollut likkojen kanssa "silleen jo paljon?". Laittoi käteni rinnalleen ja pyysi koskettelemaan, jos haluaisin. Ne rinnat olivat valtavat ja se avasi paitansa auki, jotta saisin painaa pääni niiden väliin ja rauhoittua.
Hetkessä se oli avannut housuni ja löysi kovana jöpöttävän kaluni. Siihen istui varmasti itse perkele, kun se vimmaisena repi vaatteensa ja riisui minutkin. Sillä oli sellaiset irtosukat, liivit ja jokin kuukautissuojan remmi.
Kukaan aikaisemmin ei ollut kosketellut kulliani silleen ja voi häpeä,kun se imaisi sen suuhunsa! Se teki niin hyvää, että vaikka häpesin kuollakseni, niin luulin kuolevani, kun sperma purskahti pian sen suuhun. Hetken diakonissa lupsutti ja mumisi ja hyrräsi. Talutti minut sitten sänkyynsä selälleen ja alkoi uudelleen leikkiä kullillani. Pian se taas olikin pystyssä ja tuo haaranreisin loikkasi ratsastamaan.
Muistan vieläkin 40 vuotta myöhemmin, kuinka ne suuret rinnat löivät tahtia ylös alas plätz, polotsss, pläzzz, plotsss jne.. Diakonissan ilme oli kauhistuttava. Se ulisi kuin autonalle jäänyt koira ja sen silmät muljahtelivat jonnekin ylös piiloon. Luulin, että siihen ottaa kipeää ja pyrin kiemurtelemaan sen alta pois. Se vain tuli hullummaksi. Otti kipeää kulliin kun se pyöritti persettään oikein saatanallisesti. Sitten tapahtui järkytys. Se loikki pari kertaa oikein ylös ja kulini oikein sukelsi sisään. Tuo retkahti päälleni mölisten ja meni aivan veltoksi ja ei hengittänytkään hetkeen. Luulin tappaneeni hänet!
Rukoilin jumalalta anteeksiantoa ja ymmärrystä. Itkin ja pyytelin jumalaa vastaamaan. En päässyt sen alta pois. Sitten se heräsi ja pussasi pitkään ja kiitteli minua ja jumalaa.
Myöhemmin se vannotti pois lähtiessäni, että en saa hiiskua sanaakaan, tai hän väittää minun tulleen väkisin ja raiskanneen hänet. Kerroin kuitenkin sen naapurin Osmolle, joka oli jo parikymppinen. Se joi pullon Kossua yhtenä lauantaina ja marssi sisään diakonissan luokse. oli kuulemma sanonut, että nyt nussii mies, tai kylä kuulee, kuinka minut oli raiskattu. Osmo oli koko yön siellä ja sanoi aamulla, että olikin saanut elämänsä kyytit diakonissan reisien välissä. Mulle se osti kymmenen kebbanapulloa palkkioksi.