Kanttarellikoita?....Ajelin tossa toistasataa
kilometriä itä-Uusimaata ja sen metsiä kolusin.
Kolme kanttarellia löysin ja kaksi mustikkaa.
Johan kannattaa kastike keittää.:)
No ainakin sain ulkoilmaa ja kahvit termarista juoda
kannon nokassa.Mukiin menevää sekin kahvi.:)
kilometriä itä-Uusimaata ja sen metsiä kolusin.
Kolme kanttarellia löysin ja kaksi mustikkaa.
Johan kannattaa kastike keittää.:)
No ainakin sain ulkoilmaa ja kahvit termarista juoda
kannon nokassa.Mukiin menevää sekin kahvi.:)
Vastaukset 37
Vanhimmat
ei kumpiakaan, täältä meiltä päinkään:(
Harmittaa vietävästi, jos ei edes mustikoita löydy mistään;(
Ulkoilma on tietenkin hyväksi, vaikka ei saalista saisikaan:)
Ja kahvi on hyvää ulkona juotuna, et sentään nokipannua mukaan ottanut ja nuotiota tehnyt?
Ottaa mukaan kahvittelu välineet.Parempi kuitenkin
olla härnäämätä maan omistajia.
Näkeevät punasta nuotiosta.
Kyllä siellä jossakin olisi oikein tulenteko paikkoja,
en ole niiden sijaintiin vain tullut tutustuneeksi.
saat tehdä nuotion, minä en aja pois:)
Tuolla lammen rannalla on kiva paikka;)
Löyty höveli maan omistaja.:)
Meinasi ihan mennä jälkiuuni leipänen väärään reikään.
Ettei vai ole samalla lammella tämä nuotio paikka.
*raapii päätään*
Tai johan sie oot tukehtunut, jos niin on käynyt, katsoin tuota viestin lähettämisaikaa:)
Ei ole ketään meidän lammella näkynyt päätään raapimassa, joten ei ole sama lampi;)
Mie olen mukaville ihmisille aina höveli;)
Samaa sanoo meidän isäntäkin, se onkin mukava mies;)
Noin höveliä immeisiä ei löyvy muualta kun Kainuusta.
Lupailee tulihtelu paikkoja tuntemattomalle, mikäpä olisi sillon käydessä.
Minä jo kerkisin ajatella että tuttujako sillä.:)
vaan etelämpää, karjalaista sukujuurta:)
Eikös me jo jonkinlaisia tuttuja ollakin?
Nyt minulta kyllä meni päästä jengat sekaisin.:)
Pitäisköhän minun nyt mennä päikkäreille.:)
mie lähen lämmittämään saunaa:)
Jatketaan tätä paikkakunta-aiheista pohdintaa, kun heräät:)
No meitillä on sitten samat sukujuuret,,,ootko ollunna puolukka markkinoilla?
Viime syksynä olin ja taidan mennä nytkin...
Niiltä rajoilta ollaan.Kolmen "valtakunnan" pyykiltä.
Varsinaisilla Puolukka markkinoilla ole käynyt,
vaikka kyllä aika markkinat piilopirtin lähellä on,
kun satamäärin hurraa lennätettyjä puolukan
poimijoita laina autoillaan ja peräkärryillään
aamulla ylämäkeen ja illalla alamäkeen niin että
sepelit lentää tieltä seiniin.
Vielä niitä puolukoita on jäänyt minullekkin mitä
poimia, yleensä 10-13 sangollista, siinä miten
autoon on saanut soviteltua.Kun pitää jäädä silmän
reijät auton tiellä pitämiseen.
mies,mikset kirjoittele vaikka Kainuun Sanomiin juttujasi,tai jonnekkin.
Niitä lukee naama virneessä,,,vai että sepelit lenteli,ja silmän reiät...
Meilläki kerran jotain takapenkiltä purkaessa,kaatu ämpärillinen autoon!
Oli siinä siivoomista,sinne litistyneet joka koloon.
Ennenkuin päästiin kotiin muutaman sadan km päähän,oli vitsit vähissä.
Puolukkaruispuuro on hyvää!
Kainuun Sanomat saisi pistää lapun luukulle jos minä
saisin jonkun jutun sinne rustatuksi.
Aivan tosi.Kun syksyn oletetusti viimeinen reissu
piilopirtille on lopuillaan,silloin pitää yrittää
tuoda kaikki mahdollinen talvenvara tullessaan
kotia.
Lisäksi kun on sitä hirmu hyvää leipää mahduttava
runsaasti mukaan, joko P Heikkistä tai Porokylää.
Silloin on kaikki tila tarpeen, kuskin istuinkin
mahdollisimman lähelle rattia ja nenä kiinni tuulilasiin.:)
omassa pihassa, metsän reunassa raakileita mustikoissa jo ihan hyvällä alulla.
Vähän aikaa sitten mies kävi katsomassa, joko olis kypsiä, niin varret oli ihan tyhjiä.
Onko muualla samanlaista ilmiötä ja mikähän se on?
Tuli juuri mieleen, että onhan se mahdollista, et linnut onkin pistelleet ne muutamat mustikat poskeensa.
Meillä pyörii monta harakkaa tässä pihapiirissä.
Oikeita varkaita mokomat. Varastavat kissan ruoat ja menevät pokkanaan kanalaan sisään syömään.
Ne kyllä katsoo ens ympärilleen, et näkeeks kukaan.
Häipyvät kun vähän heilauttaa ikkunaverhoa,mut eihän ne tyhmiä ole. Tietävät, ettei kukaan jaksa jatkuvasti olla verhoja heiluttelemassa ja tulevat kohta takasin.
Joskus suututtaa, mut etupäässä naurattaa niiden oveluus.
mutta ovat pieniä, semmoisia sormeenpään kokoisia, ei niistä ole vielä lapsille kertomista.
Yhden kasttikeen verran keräsin, laitoin tosi herkkusieniä joukkoon.
Sienien kasvavan hyvin, kerran jo tulossa on.
Kosteutta ja lämmintäkin on riittävästi.
En tiedä mistä on toreille tullut, muka kotimaista
kanttarellia, hyvän kokoistakin vielä.
Olisikohan kuitenkin tuotu etelämpää laiva tuliaisina.
Sieltä ne osa"kotimaisista" on ennenkin tulleet
Karttaa tässä juuri hakemassa, jos huomena saisi vapaan pitää ja yhtä metsikköä pääsisi tutkimaan.
Torstaina kävin suolla katsomassa, oli hieman punaa keltamarjan kyljessä. Ne jos kävisi katsomassa. Seppä vaan taas pajansa siirtänyt ohimolohkooni. Antais sitten paukkua eikä miettis ja meinais, kun menee tässä ainutkin kyky tehdä ja ajatella. Tai jos sittenkin vasta reisuni jälkeen jyräis ja leiskuttelis.
Vielä näyttää vadelmien osalta lupaavalta.
Hei taas näistä housuista.
Saaliita kaikille.
Lakka suo tontulta...Ettei kannata kiirehtiä kun
kuun vaihteessa niille soille missä minä pruukkaan
ketteränä marja karhuna pyöriä.:)
metsämansikoita kourasotalla meikäläisen mummonmökin takaa,pari viikkoa sitten ekat namit.
Täytynee lähteä kattomaan vaikka huomenissa,oiskos tullu lisää,lakoista ei tietoo ja mansikatkin kukassa vasta tuolla pohjoisempana.
Ja sinne jälkipoimintaan,saa halavalla hyviä marjoja!
Puolessa tunnissa rouhasee ämpärillisen ja toisella kädellä suuhun.
varttumassa lähtöä:)
Mustikoita ainakin haluan kerätä muutaman ämpärillisen, metsämansikoita löytyy täältäkin:)
Yhdeksän ämpäriä olisi tuossa tyhjänä.:)
Heh..parikin kun saisi mustikoilla täytettyä ja loput lakoilla.:)
vaan kolmen tunnin tarpomisesta litra kypsiä, puolikas piti jättää uunipellille kypsymään.
Ja jos ei muille kelpaa , niin perjantaina varmaan samanlainen saalis.
Kyllä niitä sitten hartaudella nautitaankin.
Loppuviikosta oli kolme vapaapäivää ja piipahdin Uudessakaupungissa. Pyöräilin sielä ympäriinsä ja söin tolkuttomat määrät ahomansikoita. Mustikat kateissa sieltäkin suunnalta, eikä vielä mitään sieniä.
Joillakin ruskavaelluksilla olen oudoksunut tallata marjoja, vaan kun ei muuta jalasijaa ole ollut. Siitäpä sitten jäänyt kytemään ajatus marjareisusta liekö koskaan tulee toteutettua.
Kuin suo sielläkin.Suollahan lakat kasvaa.
Minun ennätys koko pitkänpäivän saaliin vähyydessä
on yksi lakka lähteen reunalta.
Hiisikö lie vienyt silloin kaiken, kävin kuitenkin
samalla hänen portillaan vierailemassa.
Minullakin on ollut haaveena vielä joskus päästä
aivan pohjoisen hilla soille.Kun kuulemma
keltaisena mattona joskus on.Olen vähän pitänyt
niitä huuhaa juttuina.Kyllä kai se on nyt
uskottava kun kerran t.p. niin sanoo, ettei jalan sijaa löydy.:)
Lakkoja eli hilloja eli suomuurainta, mitä lie muita nimiä sille oliki... niitä löysin pohjoisruotsin soisilta tunturialueilta tuossa jokin aika sitten. raakileita oli, ja olipa pari hassua kypsääkin sekaan eksynyt :)
Mutta polkujen varrelta ne kaikki on jo poimittu parempiin suihin. pitää vaivautua sivumpaan ;)
onpa Sinulla ollutkin mukava päivä, vaikkei kongrettista saalista tullutkaan, kyllä notskilla istuminen vastaa ämpärillistä kanttarelleja :)
Niin, tiedusteluja on tehty, luotettaville tahoille (tytär), ja nousemassa vasta ovat, mutta tulleepi kun joutuvat.
Tunti tolkulla aikaa kulutin.Hyvä keli kun tuuli
pikkasen, puolipilvistä ei liian kuuma eikä kylmä.
Hyttysiä ei lainkaan.Hirvikärpäsistä
puhumattakaan, vielä ei ole niitten aika.
Kyllä minun oli tyytyminen pullokahviin ja
meetvursti voileipään.Niin kuin jo aiemmin kerroin,
noissa paikoissa on niin ärreitä isäntiä ettei
sinne parane aivan minne sattuu tulia tehdä,
vaikka vettä sataisi.Eihän sitä muutenkaan ilman
maanomistajan lupaa.
Aikoinaan kun kuljettiin talvela pilkillä samoissa
maisemissa, niin haulipyssyllä osoittelivat
joitakin kavereita.Minulla ei koskaan ollut
ongelmia, jos tuli joku isäntä sinne jututtamaan,
niin minulla oli aivan sitä varten aina lasinen
ohje kirja mukana.Sitä kun anto selata pari siivuu
ei kun sivua, niin parhaat avasivat sen jälkeen
autotallin ovetkin, että voi sinne ajaa auton
siksi aikaa kun ollaan pilkillä.
kelmi..:))
Konjaminiako oli kirjan sisältönä?
Yleensä aivan tavallista kotimaista vodkaa.
Yleensä siellä ei ymmärretty suomen kieltä, annas
olla kun repusta sanakirjan otti niin kummasti aivan
kotimainen kirja kieli ilmaantui puheesen.:)
Monta hyvää tapahtumaa ja jopa tuttavuutta syntyi
silloinkin,niilläkin kala reissuilla.Ne olikin niitä
vanhoja hyviä aikoja ne.
Voi voi! Tässähän ihan herkistyy.:)
niitä muistoja, ja muistikin tallella..:)
ja -rasiat saaliille?
Eihän noin kallista lastia passaa heti syödä.
Oma marjastaminen tänään täytti pakastinta ja mahaa. Oli niin makeita mansikoita, että meinasivat viedä kielenkin mukanaan.
Koskaan ei ole ollut kaupan marjat noin hyviä.
Mukavahan metsässä on samota, vaikkei saakaan ämpäreitä täyteen.
Etten nyt edes tiedä mihinkä minä sen pistin.:)
Taisi jäädä kahvittelu paikalle.
Mansikat olleet hyviä nyt.Toisaalta ei ole ollut
muita lajikkeita kuin Polkaa saatavilla ja sehän
onkin tosi maukas mansikka.Taitaa ollakkin ainut
lajike jota viljellään.
Lauantaina ostin kaksi laatikollista ja
painikaverit auttoi omasta puolestaan niitten
säilömisessä.Pistelivät toisen laatikollisen
marjoista puoleenväliin poskeensa.
Hitto kun samoillessa huomasin että taskussa on
jotain omituista ja uudet ulkoilu housut kaiken kukkuraksi.
Taskussa on reikä oi Wenla Oi Wenla,taskussa on reikä.:)
sen rei'än, sen rei'än?
Virkkaanpa siihen paikan.
Painikaverit tekivät hyvää hommaa, parasta ovat mansikat tuoreeltaan massuun säilöttyinä.
Voisinpa panna pääni pantiksi *melkein ainakin*, että nämä tämänpäiväiset olivat jotain muuta heimoa, kuin monet edellisvuotiset.
Yleensä pakkaseen laittaessaan on miettinyt, etteihän nuo niin hyviä olleetkaan, jopa on tullut laitettua sokeria päälle niitä mutustellessaan.
Nyt olivat aivan ihania, muistilokerosta tuli mieleen muinoin itsepoimitut ahomansikat.
Mikä oli lajikkeen nimi kaksi vuotta sitten kun
ostin.Enempäsä oli pahan makuisia mansikoita.
Pakastin että oli melkein puolet sokeria ja loput
mansikoita.Laitoin oikein nimen päälle ettei unohdu.
Unohtu se sitten kuitenkin, nyt ei enää muista.
Kyllä kai nyt kaikki viljelevät sitä yhtä ja samaa
Polkaa, se onkin makein tähän astisista lajeista.
Minunkin koti maisemissa kasvoi ennen villinä
mansikkaa kivi raunioitten kupeella ja ojien
pientareilla.Hervotonta herkkua ne oli, sinne sitä
aina karattiin heinätöistä kun silmä vältti.:)
niitä. Täältä K-nummelta.
Onkin siitä erikoinen paikka, jotta sieltä löytyy "vähän" kaikkea.
Vieläköhän sieltä löytyy lakkojakin, yksi kaveri
kävi siellä aina lakkoja, mustikoita ja sieniä keräämässä.
Tulikin mieleen toi Porkkalan niemi, siellä en ole
aikoihin käynytkään.Sieltä voisi vaikka jotain löytääkkin.
ja aiheesta mielestäni. Kun kyselin kenen intressi se olisi listata pitäjän marjamaat kaiken kansan saataville, sillä vuosittain jää marjaa ja sientä poimimatta.
Itse olen niin onneton kulkija nykyään, että hukkaan iteseni kun en malta tarkkailla kulkemistani. Olen joskus hallinnut kartan ja kompassin käytön. Sen hallintaanotto vaatisi harjoittelua kai vaan, mutta kun ei muka ole aikaa. Likeltä kun on useat monivuotiset saalistuspaikat myllätty. Yli viisitoistavuotta kuljin luottaen koiraan.
Mainostamaan sinulle navigointi laitetta, sellaista
kännykänkokoista tai vaikka ostat sellaisen kännykän
jossa on tämäkin navi toiminto valmiina.
Aivan verraton laite tuntemattomilla seuduilla,
saa hyrrätä suolla tai metsässä vaikka miten päin
niin osaa opastaa takaisin lähtöpisteeseen.